2
Ehdotuksen tavoite ja tausta
Ehdotuksella perustettava unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi tavaroiden tulliselvitykseen liittyvä unionin laajuinen digitaalinen ratkaisu tulli- ja muiden sääntelyviranomaisten keskinäiseen sekä talouden toimijoiden ja sanottujen viranomaisten väliseen sähköiseen tietojen vaihtoon.
Ehdotuksen taustana on kansainvälisen kauppaympäristön ja sitä koskevan unionisääntelyn laajentuminen. Tulli valvoo yli 60 sellaisen unionin säädöksen täytäntöönpanoa, jotka eivät liity tullialaan. Ne koskevat esimerkiksi terveyteen, ympäristönsuojeluun, maatalouteen, tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen sekä kulttuuriperintöön liittyvien säännösten valvontaan. Keskeisesti ehdotukseen vaikuttaa myös tullitoiminnan ja Tullin toimintaympäristön digitalisoituminen ja siitä johtuva mahdollisuus nykyaikaistaa tulliselvitysprosessia.
Ehdotuksen tavoitteena on luoda unionin jäsenvaltioihin yhdenmukainen sähköinen tulliselvityksen toimintaympäristö, jonka puitteissa tulliselvitysjärjestelmä tarkistaisi automaattisesti ehdotuksen piiriin kuuluvien muiden sääntelyviranomaisten (ns. toimivaltaisten kumppaniviranomaisten) edellyttämät luvat, todistukset, kiintiömäärät ja muut ns. muodollisuudet suoraan kyseisten viranomaisten käyttämistä unionin tietojärjestelmistä. Ehdotetun toimintaympäristön puitteissa toimivaltaiset kumppaniviranomaiset voisivat myös tulliselvitystietojen perusteella seurata ja hallinnoida ehdotuksen piiriin kuuluvien kiintiöiden täyttymistä. Tältä osin ehdotus parantaisi ja digitalisoisi Tullin ja kumppaniviranomaisten välistä yhteistyötä, tehostaisi tulliselvitysprosessia ja parantaisi tullivalvontaa.
Ehdotus yksinkertaisi ja sujuvoittaisi myös talouden toimijoiden käytettävää tulliselvitysmenettelyä. Ehdotetussa palveluympäristössä talouden toimijoiden ei tarvitsisi tavaroita tulliselvittäessään enää esittää Tullille toimivaltaisten kumppaniviranomaisten myöntämiä lupia ja todistuksia, vaan Tulli saisi tarvittavat tiedot automaattisesti kumppaniviranomaisten käyttämistä EU:n tietojärjestelmistä. Ehdotuksen tavoitteena on lisäksi mahdollistaa talouden toimijoille yksi ainoa tulliselvityksen digitaalinen asiointikanava, jonka puitteissa ne pystyisivät toimittamaan tulliselvitettävistä tavaroista kaikki asetuksen alaan kuuluvat, toimivaltaisten kumppaniviranomaistenkin vaatimat tiedot samalla kertaa yhtenäisellä tulli-ilmoituksella. Saman asiointikanavan kautta talouden toimijat voisivat lisäksi saada tiedokseen tullauspäätöksen tai muun palautteen ilmoituksestaan Tullilta tai toimivaltaisilta kumppaniviranomaisilta. Yhden asiointikanavan toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin ehdotetun asetuksen nojalla myöhemmin annettavaa täydentävää sääntelyä.
Muista kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista ehdotuksen piiriin kuuluisivat aluksi vain ne, joista tulliselvityksessä vaadittavat tiedot asianomaisilta kumppaniviranomaisilta saadaan digitaalisesti toisesta unionin tietojärjestelmästä kaikissa jäsenvaltioissa. Kyseiset kahdeksan muodollisuutta ja niitä koskevat unionin tietojärjestelmät on lueteltu asetuksen liitteessä. Liitteen luetteloa olisi mahdollista tarvittaessa muuttaa delegoidulla asetuksella. Komission mukaan ehdotus vaikuttaisi vuosittain noin 40 miljoonan tulli-ilmoitukseen unionissa.
3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Asetuksella perustettaisiin Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö (EU Single Window Environment for Customs). Lisäksi ehdotetulla asetuksella muutettaisiin unionin tullikoodeksin kahta säännöstä, joilla ehdotettu unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö integroitaisiin osaksi unionin tullilainsäädäntöä.
Unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö koostuisi asetusehdotuksessa määritettyjen tietojärjestelmien kokonaisuudesta, joka mahdollistaisi koordinoidun digitaalisen tietojenvaihdon ja vuorovaikutuksen tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten kesken sekä talouden toimijoiden ja mainittujen viranomaisten välillä.
Unionin tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön sisältyisivät ehdotuksella perustettavat unionin keskitetty sähköinen todistustenvaihtojärjestelmä (EU CSW-CERTEX) sekä kunkin jäsenvaltion kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt. Lisäksi siihen sisältyisivät asetusehdotuksen liitteessä tarkoitetut, olemassa olevat unionin järjestelmät, jotka koskevat kahdeksaa unionin muuta kuin tullialan digitalisoitua muodollisuutta.
Unionin keskitetty yhdennetyn palveluympäristön sähköinen todistustenvaihtojärjestelmä eli EU CSW-CERTEX (European Union Customs Single Window Certificates Exchange System) olisi reaaliaikainen, digitaalisen tiedonvaihdon mahdollistava rajapinta tullien kansallisten yhdennettyjen palveluympäristöjen ja asetuksen liitteessä yksilöityjen EU:n muiden kuin tullialaa koskevien tietojärjestelmien välillä.
Kunkin jäsenvaltion tulisi perustaa kansallinen tullialan yhdennetty palveluympäristö, joka kytkettäisiin EU CSW-CERTEX:iin. Kansallinen tullialan yhdennetty palveluympäristö mahdollistaisi tulliselvityksen edellyttämän digitaalisen tiedonvaihdon ja yhteistyön tulliviranomaisen, asetuksen tarkoittamien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten sekä talouden toimijoiden välillä. Se mahdollistaisi tulliselvityksessä tarvittavien tietojen ja muodollisuuksien automaattisen vaihtamisen ja varmentamisen EU CSW-CERTEX:n kautta toimivaltaisten kumppaniviranomaisten järjestelmistä. Se tulisi myös muodostamaan ainoan asiointikanavan, jonka kautta talouden toimijat voisivat sekä toimittaa kaikki tavaroiden tulliselvittämiseksi tarvittavat tiedot että vastaanottaa ilmoitukseensa annettavan tullauspäätöksen.
Asetusehdotuksen liitteessä yksilöidyt muuta kuin tullialaa koskevat EU-järjestelmät ja niihin sisältyvät muodollisuudet kytkettäisiin EU CSW-CERTEX:n kautta kansallisiin tullialan yhdennettyihin palveluympäristöihin. Kyse on muuhun kuin tullilainsäädäntöön perustuvista muodollisuuksista, kuten luvista, kiintiöistä tai todistuksista, joita toimivaltaiset kumppaniviranomaiset hallinnoivat unionin muissa kuin tullialan tietojärjestelmissä. Sanottujen muodollisuuksien noudattamisen valvonta tavaroita tulliselvitettäessä kuuluu kuitenkin Tullille.
Komission asetusehdotus EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamiseksi sisältää yhteensä 24 artiklaa, jotka on jaettu asetuksessa kuuteen eri lukuun. Keskeinen osa ehdotettua asetusta on lisäksi sen liite, jossa yksilöidään EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön piiriin kuuluvat muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät ja muodollisuudet.
I Luku. Yleiset säännökset (artiklat 1–3)
Luvussa on säännökset asetuksen kohteesta, unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta, sen yleisestä tarkoituksesta ja siihen sisältyvistä tietojärjestelmistä. Luku sisältää myös asetuksen keskeisten termien määritelmät.
II Luku. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä (artiklat 4–7)
Luku sisältää ehdotuksella perustettavaa todistustenvaihtojärjestelmää, EU CSW-CERTEX:ä, koskevat säännökset. Luvussa säädetään järjestelmän tehtävistä ja komission ja jäsenvaltioiden vastuualueista. Komissio ja jäsenvaltiot kehittäisivät ja käyttäisivät järjestelmää yhdessä. Lukuun sisältyy myös säännös henkilötietojen käsittelystä. Komissio sekä jäsenvaltioiden tulli- ja toimivaltaisen kumppaniviranomaiset olisivat yhteisrekisterinpitäjiä järjestelmässä käsiteltävien henkilötietojen suhteen.
Luvussa siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueista sekä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla voidaan muuttaa asetuksen liitettä, erityisesti muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien lisäämiseksi liitteeseen.
III Luku. Kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt (artiklat 8 ja 9)
Luvussa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta perustaa EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kansallinen osa, kansallinen tullialan yhdennetty palveluympäristö. Kukin jäsenvaltio vastaisi sen kehittämisestä, toteuttamisesta ja toiminnasta. Kansallisten palveluympäristöjen olisi erityisesti mahdollistettava, että tulliviranomaiset voivat tarkastaa automaattisesti asetuksen liitteessä luetellut muodollisuudet niitä koskevista unionin tietojärjestelmistä ja että toimivaltaiset kumppaniviranomaiset voivat hallinnoida liitteessä tarkoitettujen kiintiöiden määriä. Kansallisten palveluympäristöjen olisi myös tarjottava vuoden 2031 alusta lukien talouden toimijoille yksi ainoa asiointiväylä tarvittavien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämiseksi.
Luvussa säädetään myös henkilötietojen käsittelystä kansallisessa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä, rekisterinpitäjästä sekä henkilötietoja koskevien tietosuojaloukkausten ilmoittamisesta komissiolle.
IV Luku. Digitaalinen yhteistyö muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien osalta (artikla 10–17)
Luku sisältää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön käsittämän tietojenvaihdon ja digitaalisen yhteistyön keskeiset menettelysäännökset. Luku on jaettu kolmeen jaksoon.
Luvun ensimmäisessä jaksossa (artikla 10) säädetään asetuksen liitteessä tarkoitettuja unionin muodollisuuksia koskevien tietojen vaihdosta tulliviranomaisten ja kumppaniviranomaisten välillä. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja asetuksia vaihdettavista tietoelementeistä. Lisäksi komissio valtuutettaisiin antamaan täytäntöönpanosäädöksillä tietojenvaihtoa koskevia erityissääntöjä, tarvittaessa myös henkilötietojen suojan varmistamiseksi.
Luvun toisessa jaksossa (artiklat 11–15) säädetään puitteista, joissa kansallisista tullien yhdennetyistä palveluympäristöistä muodostettaisiin talouden toimijan yksi ainoa asiointikanava tulliselvityksen asianmukaiseksi tekemiseksi sekä tulliviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten tulliselvitykseen liittyvien päätösten ja viestien vastaanottamiseksi.
Komissiolle siirrettäisiin valta määrittää täytäntöönpanosäädöksin mitkä ehdotetun asetuksen liitteessä luetelluista muodollisuuksista talouden toimija voisi täyttää yhden ainoan asiointiväylän kautta, samoin kuin tuohon tiedonvaihtoon liittyvät erityissäännöt, mukaan lukien henkilötietojen suojan mahdollisesti edellyttämät menettelysäännökset. Komissiolle siirrettäisiin myös valta antaa delegoituja säädöksiä jaksossa tarkoitetun tulli-ilmoituksen tietoelementtien ja tietosisältöjen yksilöimiseksi. Täytäntöönpano- ja delegoituihin säädöksiin perustuvien määritysten mukaisten asiointikanavien tulisi olla jäsenvaltioissa käytettävissä vuoden 2031 alusta lukien.
Luvun kolmannessa jaksossa (artiklat 16 ja 17) säädetään kumppaniviranomaisten pääsystä unionin tullikoodeksissa säädettyyn, tulliviranomaisten pitämään talouden toimijoiden tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmään (EORI) toimijoita koskevien tietojen validoimiseksi. Jaksossa säädetään myös kullekin jäsenvaltiolle velvollisuus nimetä kansallinen koordinaattori, jonka tehtävän olisi toimia yhteyspisteenä komissioon sekä edistää tulli- ja kumppaniviranomaisten välistä yhteistyötä.
V Luku. EU CSW-CERTEX:n kustannukset, työohjelma sekä seuranta ja raportointi (artiklat 18–20)
Luku sisältää säännöksen kustannusten jakamisesta. Sen mukaan unioni vastaisi kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat EU CSW-CERTEX:n ja sen unionijärjestelmiin liittyvien rajapintojen kehittämisestä, integroimisesta ja toiminnasta. Kukin jäsenvaltio puolestaan vastaisi kustannuksista, jotka aiheutuvat sen kansallisen tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämisestä, integroinnista ja toiminnasta sekä sen kytkemisestä EU CSW-CERTEX:iin.
Luvussa valtuutetaan lisäksi komissio hyväksymään täytäntöönpanosäädöksillä työohjelma, jolla tuettaisiin asetuksen liitteessä lueteltuihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin liittyvien säännösten vaiheittaista täytäntöönpanoa. Luku sisältää myös säännöksen EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön seurannasta ja raportoinnista.
VI Luku. Täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyt, asetuksen (EU) N:o 952/2013 muutokset ja loppusäännökset (artiklat 21–24)
Ehdotuksen viimeinen VI luku sisältää tavanomaiset loppusäännökset siirretyn säädösvallan käyttämisestä, komiteamenettelystä sekä asetuksen voimaantulosta ja soveltamisesta.
Luku sisältää myös ehdotukset kahden unionin tullikoodeksin säännöksen muuttamisesta. Tullikoodeksin 5 artiklaa muutettaisiin siten, että unionin tullilainsäädäntö käsittäisi jatkossa myös nyt ehdotetun asetuksen ja sen nojalla annetut täytäntöönpano- ja delegoidut asetukset. Lisäksi tullikoodeksin 163 artiklan säännöstä mukautettaisiin siten, että tulli-ilmoitusta täydentävien asiakirjojen hallussapitoa ja saatavilla oloa koskeva säännös kattaisi myös unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön puitteissa toimitetut täydentävät asiakirjat.
Ehdotettu asetus tulisi voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Koska uusien tietojärjestelmien ja niiden välisen tiedonvaihdon kehittäminen niin kansallisella kuin unionin tasolla vie aikaa, asetuksen soveltamisen aloittaminen kuitenkin vaiheistettaisiin.
Ensin otettaisiin käyttöön tietotekniikkainfrastruktuuri, jolla luotaisiin yhteys ja mahdollistettaisiin automaattinen tiedonsiirto tulliviranomaisten ja kumppaniviranomaisten kesken. Tämä tapahtuisi asteittain ehdotetun asetuksen liitteessä kullekin muuta kuin tullialaa koskevalle unionin muodollisuudelle asetetun aikataulun mukaisesti 3 maaliskuuta 2025 mennessä (muodollisuuskohtaisesti joko 1.3.2023, 1.3.2024 tai 3.3.2025 lukien).
Tavaroiden tulliselvittämisen edellyttämien tulli- ja muiden unionin muodollisuuksien täyttäminen yhden ainoan asiointiväylän kautta ja muu ehdotuksen tarkoittama digitaalinen yhteistyö ja tietojen vaihto talouden toimijoiden ja viranomaisen välillä tulisi mahdollistaa 1.1.2031 mennessä.
Asetusehdotuksen liite
Ehdotetun asetuksen liitteessä luetellaan ne tavaroiden tulliselvityksen yhteydessä täytettävät muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet ja niitä koskevat tietojärjestelmät, jotka kytkettäisiin EU CSW-CERTEX:iin tietojen vaihtamiseksi kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kanssa. Liitteessä asetetaan kunkin muodollisuuden kohdalla lisäksi määräaika, johon mennessä tietojenvaihdon olisi sen osalta oltava toiminnassa. Liitettä olisi mahdollista muuttaa, erityisesti muodollisuuksien lisäämiseksi siihen, delegoidulla asetuksella.
Liitteessä lueteltuja muodollisuuksia ovat unionin Traces-järjestelmään sisältyvät yhteiset terveyttä koskevat tuloasiakirjat eläimille (CHED-A), eläinperäisille tuotteille (CHED-P), muille kuin eläinperäisille rehuille ja elintarvikkeille (CHED-D), kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille (CHED-PP) sekä tuonnin tarkastustodistus luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteille (COI). Liite kattaa myös unionin ODS 2 -lupajärjestelmään sisältyvän otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan luvan (ODS) sekä unionin F-kaasuportaalin ja HFC-lupajärjestelmän mukaiset fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevat muodollisuudet. Kulttuuriesineiden tuontia koskeva lupajärjestelmä rakennetaan unionin Traces-järjestelmän osaksi ja sen on määrä valmistua vasta vuonna 2025.
Liitteessä mainittujen muodollisuuksien osalta toimivaltaisia kumppaniviranomaisia Suomessa ovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva Ruokavirasto sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdessä tulosohjaama Suomen ympäristökeskus SYKE. Kulttuuriesineiden tuontia koskevan, vuonna 2025 käyttöön otettavan EU-järjestelmän osalta on oletettavaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva Museovirasto toimii toimivaltaisena kumppaniviranomaisena. Euroopan komissio on toimivaltainen kumppaniviranomainen muun muassa otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevien lupien osalta.
4
Ehdotuksen oikeusperusta sekä suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin ja perustuslakiin
Asetusehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 33 artiklaan (tulliyhteistyö), 114 artiklaan (sisämarkkinoita koskeva lainsäädännön lähentäminen) ja 207 artiklaan (yhteinen kauppapolitiikka). Ehdotus käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja sen hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöllä. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta oikeusperustan näkökulmasta perusteltuna.
Euroopan unionista tehdyn SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toimia jaetun toimivallan osalta on toteutettava EU:n tasolla vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa suunniteltuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Jaetun toimivallan alalla asetuksella asetetaan yhdenmukaiset säännöt koko unionissa tavaroiden tulliselvityksessä noudatettavia unionin tulli- ja muita muodollisuuksia koskevalle digitaaliselle tiedonvaihdolle tulli- ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten sekä kyseisten viranomaisten ja talouden toimijoiden välillä. Ehdotettu unionin yhdennetty palveluympäristö helpottaisi kansainvälistä tavarakauppaa sekä tehostaisi ja yhdenmukaistaisi sitä koskevien unionin vaatimusten tullivalvontaa koko unionissa. Vastaavia tavoitteita ei saavutettaisi riittävällä tavalla EU-jäsenvaltioiden kansallisella lainsäädännöllä. Ehdotetun säädöksen ei ole katsottu olevan ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisena.
Asetusehdotus sisältää valtuuksia komissiolle täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen asetusten antamiseksi.
Henkilötietojen vaihto tulee asetusehdotuksen mukaan toteuttaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). ja muuta unionin tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Unionin tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä käsiteltävät henkilötiedot koskisivat lähinnä tulli-ilmoituksista tai muista unionin muodollisuuksista ilmi käyviä luonnollisia henkilöitä. Henkilötietojen käsittelyä EU CSW-CERTEXI:ssä koskevassa säännöksessä määritettäisiin muun muassa henkilötietojen sallitut käsittelytarkoitukset sekä henkilökategoriat ja henkilötiedot, joita järjestelmässä voidaan käsitellä. EU CSW-CERTEX:n kautta vaihdettavat tiedot käsiteltäisiin lisäksi siten, että ne eivät tallennu järjestelmään. Koska komissio ja jäsenvaltiot vastaavat EU CSW-CERTEX:n toiminnasta, asetusehdotuksessa säädetään, että komissio, tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset olisivat järjestelmässä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn yhteisrekisterinpitäjiä unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen (EU) 2018/1725 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) 45/2001 ja päätöksen N.o 1247/2002/EY kumoamisesta (EU:n toimielinten tietosuoja-asetus). mukaisesti. Lisäksi komissio valtuutetaan vahvistamaan täytäntöönpanosäädöksillä yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet edellä mainittujen unionin tietosuoja-asetusten mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi. Asetusehdotuksessa on myös henkilötietojen käsittelyä kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä koskeva säännös. Sen mukaan henkilötietojen käsittely on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Henkilötietojen suojaamiseksi unionin palveluympäristöön kuuluvissa muissa tietojärjestelmissä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava komissiolle henkilötiedot kansallisessa palveluympäristössä vaarantavista tietosuojaloukkauksista. Komissio katsoo, että ehdotuksessa on asetettu riittävät takeet henkilötietojen suojalle ja valvonnalle unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettua on myös kuultu asetusehdotuksesta EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Valtioneuvosto ei katso ehdotuksen olevan ristiriidassa Suomen perustuslain tai Suomea velvoittavien perus- ja ihmisoikeusinstrumenttien kanssa.