MUISTIOOIKEUSMINISTERIÖ29.9.2020EU/2020/0075LUONNOS KOMISSION DELEGOIDUKSI ASETUKSEKSI NEUVOSTON ASETUKSEN (EU) 2017/1939 MUUTTAMISEKSI KOSKIEN OPERATIIVISTEN HENKILÖTIETOJEN RYHMIÄ JA NIITÄ REKISTERÖITYJÄ RYHMIÄ, JOIDEN OPERATIIVISIA HENKILÖTIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ EUROOPAN SYYTTÄJÄVIRASTON ASIAKIRJA-AINEISTON HAKEMISTOSSA
1
Tausta
Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) on perustettu 12.10.2017 neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 (jäljempänä EPPO-asetus ja asetus). EPPO:n toimivallassa on tutkia riippumattomana EU:n syyttäjäviranomaisena EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia ja asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Virasto koostuu Luxemburgiin sijoittuvasta keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista valtuutetuista Euroopan syyttäjistä. EPPO aloittaa toimintansa aikaisintaan marraskuussa 2020, mutta lopullinen päivämäärä vahvistetaan myöhemmin annettavalla komission päätöksellä.
EPPO-asetusta täydentävää kansallista lainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle viikolla 43. Nyt käsiteltävänä olevassa luonnoksessa komission delegoiduksi asetukseksi vahvistetaan EPPO-asetuksen mukaiset operatiiviset henkilötietoryhmät ja rekisteröityjen ryhmien luettelot.
EPPO perustetaan tiiviimmän yhteistyön instrumenttina ja sen toimintaan osallistuu perustamisvaiheessa Suomi mukaan luettuna 22 EU:n jäsenvaltiota. EPPO:n perustamisen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 86 artikla, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön käyttämisen. EPPO:lla on toimivalta tutkia unionin niitä taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka määritellään tarkemmin EPPO-asetuksessa, sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja niihin osalliset. EPPO toimii syyttäjän tehtävissä edellä mainittuja tekoja koskevissa rikosasioissa jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. EPPO:n rikosoikeudelliseen toimivaltaan kuuluvat EPPO-asetuksen mukaisesti rikokset, joista säädetään unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371 sekä näihin asetuksessa säädetyin edellytyksin erottamattomasti liittyvät liitännäisrikokset. Direktiivin velvoitteet on Suomessa pantu täytäntöön 1.4.2019 voimaan tulleilla, rikoslain ja valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain muuttamista koskevilla laeilla (368/2019 ja 369/2019).
EPPO:n toimivaltaan kuuluvien toimien saavuttamiseksi sen toiminta nojautuu sähköiseen asianhallintajärjestelmään (Case Management System), jonka EPPO luo, omistaa ja hallinnoi. Asianhallintajärjestelmän ylläpitämisestä ja käsittelystä säädetään tarkemmin EPPO-asetuksessa säädettyjen sääntöjen ja EPPO:n sisäisen työjärjestyksen mukaisesti. Asianhallintajärjestelmä sisältää rekisterin EPPO:n asetuksen mukaisesti saamista tiedoista, mukaan lukien niihin liittyvistä mahdollisista päätöksistä, hakemiston kaikesta asiakirja-aineistosta, ja kaikki tiedot asianhallintajärjestelmässä sähköisessä muodossa säilytettävästä aineistosta. Hakemistoon ei saa sisältyä muita operatiivisia henkilötietoja kuin tiedot, joita tarvitaan asioiden tunnistamiseksi tai yhteyksien luomiseksi eri asiakirja-aineistojen välille.
Operatiivisten henkilötietojen käsittelystä säädetään EPPO-asetuksessa (49 artikla). Operatiivisten henkilötietojen käsittely on tarpeen esimerkiksi tutkinta- ja syytetoimissa. EPPO-asetuksessa säädetään komission valtuutuksesta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan nämä operatiivisten henkilötietojen ryhmät ja rekisteröityjen ryhmien luettelot.
Komission on tarkoitus hyväksyä delegoitu asetus lokakuun alussa, josta käynnistyy kahden kuukauden määräaika, jonka kuluessa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on mahdollisuus ilmaista joko vastustavansa säädöstä tai ilmaista ettei sitä vastusteta. Nyt käsiteltävänä olevan luonnoksen komission delegoiduksi asetukseksi arvioidaan olevan sisällöltään lähellä komission lopullisesti hyväksymää delegoitua asetusta.
Koska asian käsittely EU:n tasolla tapahtuu nopeassa aikataulussa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt delegoidun asetuksen ja koska asian merkityksen vuoksi kansalliselle käsittelylle on varattava riittävästi aikaa, lähetetään eduskunnalle jo tässä vaiheessa U-kirjelmä delegoitua asetusta koskevasta luonnoksesta. Kun komissio on hyväksynyt delegoidun asetuksen, toimitetaan se eduskunnalle viipymättä.
2
Säädöksen tavoite
EPPO-asetuksen mukaisesti komission delegoidun asetuksen tarkoituksena on luetteloida operatiivisten henkilötietojen ryhmät ja ne rekisteröidyt ryhmät, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä EPPO:n toiminnan tukena käytettävän sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa. Delegoidulla asetuksella kyseisen asetuksen liitteenä oleva luettelo sisällytettäisiin EPPO-asetuksen liitteeksi.
Niiden rekisteröityjen ryhmien osalta, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä hakemistossa, liitteessä viitataan EPPO:n rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyihin tai syytettyihin henkilöihin ja EPPO:n rikosoikeudellisten menettelyjen johdosta tuomittuihin henkilöihin sekä heidän yhteyshenkilöihin tai kumppaneihin. Liite kattaa myös luonnolliset henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet EPPO:n toimivaltaan kuuluvista rikoksista tai ovat niiden uhreja. Hakemistossa käsiteltävien operatiivisten henkilötietojen ryhmien valinta on tehty siten, että varmistetaan riittävä tasapaino rekisteröityjen tietosuojaoikeuksien ja EPPO:n suorittamien tutkintojen ja syytetoimien tehokkuuden välillä.
EPPO-asetuksen mukaisesti eri henkilöryhmien operatiiviset henkilötiedot on erotettava selkeästi toisistaan. Syytettyjä, epäiltyjä ja tuomittuja henkilöitä koskevien operatiivisten henkilötietojen luettelo on laajempi kuin luettelo, joka koskee heidän yhteishenkilöitä ja kumppaneita sekä henkilöitä, jotka ovat ilmoittaneet unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista rikoksista tai ovat niiden uhreja. Näitä luetteloita voidaan päivittää tulevaisuudessa ottaen huomioon tietotekniikassa ja tietoyhteiskunnassa tapahtuva kehitys.
3
Säädöksen pääasiallinen sisältö
EPPO-asetuksen mukaisesti komission luonnoksella delegoiduksi asetukseksi luetteloidaan operatiivisten henkilötietojen ryhmät ja ne rekisteröidyt ryhmät, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä EPPO-asetuksen mukaisessa sähköiseen asianhallintajärjestelmään sisältyvässä hakemistossa (49 artikla). Delegoidun asetusluonnoksen 1 artiklan mukaan delegoidun asetuksen liite lisätään liitteeksi EPPO-asetukseen, ja 2 artiklan mukaan delegoitu asetus tulee voimaan 20. päivänä sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
EPPO-asetuksen mukaisesti delegoidun asetusluonnoksen liitteen A-kohdassa on eroteltu toisistaan ne eri ryhmiin kuuluvat rekisteröidyt, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa: a) EPPO:n rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyt tai syytetyt; b) EPPO:n rikosoikeudellisten menettelyjen johdosta tuomitut; c) luonnolliset henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet EPPO:n toimivaltaan kuuluvista rikoksista tai ovat niiden uhreja; sekä d) a- ja b-kohdassa tarkoitettujen henkilöiden yhteyshenkilöt ja kumppanit.
Liitteen B-kohdassa luetellaan epäiltyjen, syytettyjen ja tuomittujen henkilöiden operatiiviset henkilötiedot, joita voidaan käsitellä sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa. Kohdan mukaiset hakemistossa käsiteltävät operatiiviset henkilötiedot käsittävät muun muassa henkilön nimet, syntymäajan, kansallisuuden, sukupuolen ja asuinpaikan, sekä muita tarkempia tietoja henkilöstä, jotka ovat merkityksellisiä EPPO:n rikosoikeudelliseen toimivaltaan kuuluvien rikosten tutkimiseksi. Viimeksi mainittuihin tietoihin kuuluvat muun muassa epäilty jäsenyys rikosorganisaatiossa, tiedot pankkitileistä, puhelin- ja SIM-korttinumerot, sähköpostiosoitteet, IP osoitteet ja ajoneuvon rekisteröintitiedot.
Liitteen C-kohdassa luetellaan niiden luonnollisten henkilöiden, jotka ovat ilmoittaneet EPPO:n toimivaltaan kuuluvista rikoksista tai ovat niiden uhreja, operatiiviset henkilötiedot, joita voidaan käsitellä sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa. Kohdan operatiivisten henkilötietojen luettelo on merkittävästi rajoitetumpi kuin B-kohdan luettelo. Lisäksi kohta sisältää selkeän rajoituksen, jonka mukaan kyseisessä kohdassa tarkoitettujen henkilöiden operatiivisten henkilötietojen käsitteleminen hakemistossa tulee olla tarpeellista ja oikeasuhtaista EPPO:n tutkinta- ja syytetoimien suorittamiseksi.
Liitteen D-kohdassa luetellaan epäiltyjen, syytettyjen ja tuomittujen henkilöiden yhteyshenkilöiden ja kumppanien operatiiviset henkilötiedot, joita voidaan käsitellä sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa. Kohdan luettelo on kaikista suppein ja lisäksi sisältää saman lisärajoituksen kuin C-kohdassa.
4
Säädöksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin
Delegoidun asetuksen oikeusperusta on EPPO-asetuksen 49 artiklan 3 kohta. Kyse on SEUT 290 artiklan mukaisesta toimivallasta, jonka nojalla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä komissiolle voidaan siirtää valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen EPPO-asetuksen 115 artiklan 4 kohdan mukaisesti, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Delegoitu säädös, joka on annettu 49 artiklan nojalla, tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella. Valtioneuvosto katsoo, että komission luonnos delegoiduksi asetukseksi on valtuutuksen mukainen.
Unionisopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetään suhteellisuusperiaatteesta. Periaatteen mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen Euroopan unionin perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että komission luonnos delegoiduksi asetukseksi on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä komissio vahvistaa EPPO-asetuksen edellyttämällä tavalla EPPO:n toiminnan edellyttämistä ja valtioneuvoston arvion mukaan tarpeellisista operatiivisista henkilötiedoista.
Unionisopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukainen toissijaisuusperiaate soveltuu vain unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alalla. Komission luonnos delegoiduksi asetukseksi koskee tällaista alaa. Valtioneuvosto katsoo, että luonnos on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä suunnitellut delegoidun asetuksen EPPO:n toimintaan vaikuttavat tavoitteet voidaan saavuttaa niiden laajuuden vuoksi paremmin unionin tasolla.
5
Säädöksen vaikutukset Suomessa
5.1
Vaikutukset lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan
Komission delegoitu asetus tulee olemaan suoraan sovellettava säädös kaikissa tiiviimmän yhteistyön sääntelyyn osallistuvissa jäsenvaltioissa. Delegoidulla asetuksella ei arvioida olevan suoranaisia vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön tai viranomaisten toimintaan. EPPO-asetusta täydentävää kansallista lainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 43, käsittelee tarkemmin asetuksen vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan.
EPPO-asetuksen mukaisten tutkinta- ja syytetoimien toteuttaminen pääsääntöisesti toteutuu jäsenvaltioissa toimivien valtuutettujen Euroopan syyttäjien toimesta. Jäsenvaltiossa toimivilla valtuutetuilla Euroopan syyttäjillä on jäsenvaltiossaan kansallisten syyttäjien toimivaltaa vastaava toimivalta. Kussakin jäsenvaltiossa on oltava vähintään kaksi valtuutettua syyttäjää. Valtuutetut syyttäjät toimivat EPPO-asetuksen mukaisesti, ja niiden asioiden osalta, joista ei säädetä asetuksessa, kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
EPPO-asetuksen mukaan asiahallintajärjestelmän tarkoituksena on tukea EPPO:n toteuttamien tutkinta- ja syytetoimien hallinnointia erityisesti hallinnoimalla sisäisiä työnkulkuja ja tukemalla tutkintayhteistyötä rajat ylittävissä tapauksissa. Lisäksi asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että keskusvirastolla ja valtuutetuilla Euroopan syyttäjillä on turvattu pääsy tietoihin tutkinta- ja syytetoimista, mahdollistaa tietojen vertaileminen ja yhdistäminen sekä tietojen poimiminen toiminallisia analyysejä ja tilastoja varten ja helpottaa valvontaa sen varmistamiseksi, että operatiivisten henkilötietojen käsittely on lainmukaista ja että siinä noudatetaan EPPO-asetuksen asiaankuuluvia määräyksiä.
EPPO-asetuksen mukaan valtuutetuilla syyttäjillä on oltava suora pääsy asianhallintajärjestelmän rekisteriin ja hakemistoon sekä asetuksessa on valtuutetuille syyttäjille asetettu tiettyjä velvollisuuksia koskien asianhallintajärjestelmässä olevien tietojen sisältöä. Valtuutetun syyttäjän on muun muassa varmistettava, että asianhallintajärjestelmän sisältämät operatiiviset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan aina kun tiedot on poistettu tai oikaistu vastaavassa asiakirja-aineistossa.
Vaikka delegoidulla asetuksella ei arvioida olevan vaikutuksia kansallisten viranomaisten toimintaan, delegoidun asetuksen liitteessä lueteltavilla operatiivisten henkilötietojen ryhmillä ja sillä, minkä rekisteröityjen operatiivisia henkilötietoja voidaan käyttää sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa, on vaikutusta kansallisesti toimivien valtuutettujen syyttäjien EPPO-asetuksen mukaisiin tehtäviin ja velvollisuuksiin.
5.2
Taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset
Komission delegoidulla asetuksella ei arvioida olevan valtiontaloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Vaikka komission delegoidulla asetuksella ei arvioida olevan valtiontaloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia, EPPO:n asianhallintajärjestelmän ja kansallisten asianhallintajärjestelmien välille rakennettavasta rajapinnasta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia, joita koskevat määrärahaehdotukset tehdään kehys- ja budjettivalmistelussa myöhemmin kustannusten määrän selvittyä tarkemmin.
6
Säädöksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin
Delegoidun asetuksen sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Sääntely on merkityksellistä myös EU:n perusoikeuskirjan kannalta. EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvataan yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa jokaisen oikeus henkilötietojen suojaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 19/1990) 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu kattavan myös henkilötietojen suojan.
Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Delegoidussa asetuksessa tarkoitettuja operatiivisia henkilötietoja käsitellään Euroopan syyttäjäviraston toiminnassa EPPO-asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin, kuten tutkinta- ja syytetoiminnassa. Rikostuomioita ja rikkomuksia koskevat henkilötiedot on katsottu Suomessa perinteisesti valtiosääntöisesti arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on tällaisissa perusoikeusherkissä sääntelykonteksteissa arvioitava – EU:n tietosuojalainsäädännön uudistumisesta huolimatta – edelleen valiokunnan sääntelyn lakitasoisuutta, täsmällisyyttä ja kattavuutta korostaneen käytännön pohjalta (PeVL 26/2018 vp).
Euroopan syyttäjänviraston EPPO-asetuksen 49 artiklan mukaisesti käsittelemien operatiivisten henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EPPO-asetukseen sisältyvää sääntelyä, joka on monilta osin yhtenevää rikosasioiden tietosuojadirektiivin ((EU) 2016/680) kanssa. EPPO-asetuksen sisältämä sääntely on kuitenkin kokonaisuudessaan rikosasioiden tietosuojadirektiivissä säädettyä täsmällisempää. Lisäksi delegoidun asetuksen liitteessä säädettävät henkilötiedot, joita EPPO voi käsitellä sähköisen asianhallintajärjestelmän hakemistossa, on rajattu asianmukaisesti siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista EPPO:lle lainsäädännössä asetettujen tehtävien hoitamiseksi.
7
Säädöksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja kansallinen käsittely
Komission luonnoksesta delegoiduksi asetukseksi käytiin ensimmäisen kerran kirjallinen kommentointikierros asiantuntijatyöryhmässä 8.5.2020 – 22.5.2020. Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausuntonsa 31.7.2020. Lausuntoa ei ole annettu jäsenvaltioille tiedoksi. Lisäksi komissio järjesti julkisen kuulemisen 6.8.2020 – 3.9.2020.
Komission delegoidusta asetuksesta laadittu U-kirjelmäluonnos käsiteltiin EU7-jaoston (oikeus- ja sisäasiat) kirjallisessa käsittelyssä 23.9.2020 – 25.9.2020.
8
Ahvenanmaan toimivalta
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 22 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat rikosoikeutta 18 §:n 25 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Komission delegoitu asetus kuuluu siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan.
9
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto katsoo, että komission luonnos delegoiduksi asetukseksi koskien operatiivisten henkilötietojen ryhmiä ja niitä rekisteröityjä ryhmiä, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä Euroopan syyttäjäviraston asiakirja-aineiston hakemistossa, on EPPO-asetuksen säännösten mukainen. Lisäksi valtioneuvo katsoo, että komissio on toiminut EPPO-asetuksessa sille siirretyn toimivallan puitteissa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että delegoidussa asetusluonnoksessa on seurattu EPPO-asetuksen mukaista velvoitetta erotella selvästi toisistaan operatiiviset henkilötiedot, jotka koskevat eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä, että muita henkilöitä kuin EPPO:n rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjä, syytettyjä tai tuomittuja koskien hakemistossa käsiteltävien operatiivisten henkilötietojen luettelo on suppeampi ja että niiden käsitteleminen hakemistossa on rajoitettu vain siihen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhtaista EPPO:n tutkinta- ja syytetoimien suorittamiseksi.
Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että hakemistossa käsiteltävien operatiivisten henkilötietojen ryhmien valinta on tehty siten, että varmistetaan riittävä tasapaino rekisteröityjen tietosuojaoikeuksien ja EPPO:n suorittamien tutkimusten ja syytetoimien tehokkuuden välillä. Edelleen valtioneuvosto pitää tärkeänä, että delegoidun asetusluonnoksen liitteessä on lueteltu rajoitetusti vain ne operatiiviset henkilötiedot, jotka ovat välttämättömiä asioiden tunnistamiseksi tai yhteyksien luomiseksi eri asiakirja-aineistojen välille.
Valtioneuvosto katsoo, että EPPO-asetukseen sisältyvä operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely on monilta osin yhtenevää rikosasioiden tietosuojadirektiivin kanssa, ja kokonaisuudessaan direktiivissä säädettyä täsmällisempää. Näin ollen valtioneuvosto katsoo, että EPPO-asetukseen sisältyvä tietosuojasääntely on sillä tavoin kattavaa ja yksityiskohtaista, että se varmistaa PL 10 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla EPPO:lle delegoidun asetuksen mukaisesti luovutettujen ja sen käsittelemien henkilötietojen suojan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaisesti.