5
Pääasiallinen sisältö
EU:n ja Kirgisian välinen laajennettu yhteistyö- ja kumppanuussopimus koostuu seuraavista luvuista: Sopimuksen yleiset periaatteet ja päämäärät, Poliittinen dialogi ja yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla, Kauppa ja kauppaan liittyvät asiat, Yhteistyö taloudellisen ja kestävän kehityksen saralla, Yhteistyö oikeudellisten asioiden alalla, Vapaus ja turvallisuus, Muut yhteistyön menettelytavat, Finanssi- ja tekninen yhteistyö, Institutionaalinen viitekehys ja Yleiset ja lopulliset sopimusehdot.
Sopimuksen tavoitteena on syventää EU:n ja Kirgisian välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita.
Osasto I: Yleiset periaatteet ja päämäärät
Sopimuksen perustana on, että osapuolet kunnioittavat demokraattisia periaatteita, YK:n ihmisoikeusjulistusta, muita keskeisiä kansainvälisiä ihmisoikeusinstrumentteja ja oikeusvaltioperiaatetta. Nämä muodostavat sopimuksen olennaiset osat, joiden rikkominen voi mahdollistaa sen, että toinen osapuoli yksimielisesti keskeyttää sopimuksen soveltamisen. Osasto mainitsee sitoutumisen markkinatalouteen, kestävään kehitykseen ja talouskasvuun.
Sosiaalisen ja kestävän kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä taloudellisen kehityksen kanssa. Osasto mainitsee Kirgisian pyrkimykset ja sitoutumisen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sopimuksella todetaan tavoiteltavan kaupan ja investointien edistämistä osapuolten välillä.
Osasto II: Poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla
Tämä sopimuksen osasto määrittelee poliittisen yhteistyön. Sopimuksen mukaan EU:n ja Kirgisian välillä käydään säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jonka aiheina ovat mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kansainvälinen rauha, vakaus ja turvallisuus sekä tehokas yhteistyö monenvälisten instituutioiden ja yhteisten arvojen määrittämässä viitekehyksessä. Alueellisen vakauden edistämisen osalta sopimus mainitsee erikseen YK:n peruskirjan periaatteet ja Etyjin Helsingin pöytäkirjan, jotka velvoittavat molempia sopimusosapuolia.
Sopimukseen on kirjattu lauseke, jossa todetaan sitoutuminen rankaisemattomuuden vähentämiseen ja siihen, että kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Sopimuksen Kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevat muotoilut ovat vielä neuvottelun alla.
Alueellisen yhteistyön osalta sopimukseen on kirjattu pyrkimys tiivistää yhteistyötä erityisesti vesivarojen, energian, ympäristön, ilmastonmuutoksen sekä rajayhteistyön aloilla. Sopimusosapuolet sitoutuvat edistämään ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa.
Sopimusosapuolet sitoutuvat toimeenpanemaan pienaseiden laitonta kauppaa koskevat velvoitteensa olemassa olevien kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kansainvälisen terrorismin torjuntaan ja radikaalien ideologioiden leviämisen estämiseen.
Osasto III: Oikeus, vapaus ja turvallisuus
Sopimuspuolet sitoutuvat oikeusperiaatteen edistämiseen ja tekevät yhteistyötä instituutioiden toiminnan vahvistamiseksi, sisältäen poliisivoimien, syyttäjälaitoksen ja oikeuslaitoksen toiminnan. Sopimuspuolet sitoutuvat yhteistyöhön torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota, huumausaineiden tuotantoa, kauppaa ja kysyntää, rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, laitonta maahanmuuttoa ja kyberrikollisuutta vastaan sekä varmistaakseen yksilönvapauksien toteutumisen tietoturvan osalta.
Sopimukseen sisältyy oikeudellisesti sitova takaisinottolauseke, joka on olennaisilta osiltaan samansisältöinen kuin useimmissa EU:n kolmansien valtioiden kanssa viime vuosina sopimissa sopimuksissa. Sen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan takaisin omat kansalaisensa, jotka eivät tai jotka eivät enää täytä voimassa olevia maahantuloon tai maassa oleskeluun tai asumiseen liittyviä säännöksiä. Myöhemmin mahdollisesti tehtävässä sopimuksessa sovitaan takaisinoton käytännön menettelyistä.
Viisumihelpotuksiin liittyviä sopimuskohtia neuvotellaan edelleen.
Osasto IV: Kauppa ja kauppaan liittyvät asiat
Neuvoteltavana olevan sopimuksen kauppaosuuden on määrä sisältää keskeiset kaupankäynnin osa-alueet kuten tavarakauppa mukaan lukien kaupan suojatoimet, tulliyhteistyö ja kaupan helpottaminen, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien maantieteelliset merkinnät, kilpailu, julkiset hankinnat, kauppa ja kestävä kehitys, avoimuus sekä riitojen ratkaisu.
Kaupan osalta on käyty ensimmäinen neuvottelukierros helmikuussa 2018 EU:n tekstiehdotuksiin pohjautuen. EU on toimittanut Kirgisialle kolmetoista tekstiehdotusta, joista yhtätoista käsiteltiin alustavasti ensimmäisellä neuvottelukierroksella. Ensimmäinen neuvottelukierros sujui hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneita neuvotteluprosessiin. Keskusteluita tullaan syventämään toisella kierroksella toukokuussa 2018, jolloin Kirgisialla on ollut enemmän aikaa tutustua EU:n tekstiehdotuksiin.
Sopimuksen tavoitteena on kaupan osalta Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöstenja velvoitteiden vahvistaminen kahdenvälisessä kaupassa. Tietyillä osa-alueilla pyritään myös sopimaan WTO-sääntöjä pidemmälle menevistä säännöksistä. Lisäksi tavoitellaan yhteistyön parantamisessa sekä mahdollisuuksien mukaan sääntelyn lähentämistä. Sopimus ei ole etuuskohteluun tähtäävä. Neuvotteluissa on otettava huomioon Kirgisian velvoitteet Euraasian talousliiton jäsenenä.
Osasto V: Yhteistyö taloudellisen ja kestävän kehityksen saralla ja muut yhteistyöalat
Kestävän kehityksen osalta sovitaan, että neuvotteluilla pyritään edistämään kaupan ja investointien myötävaikutusta kestävän kehityksen toteutumiseen. Osasto kattaa yhteistyön julkisen hallinnon rahoituksen ja tarkastelun, verotuksen, tilastoinnin, energiastrategian, mukaan lukien uusiutuvan energian kehityksen ja energiatehokkuuden, liikenteen ja ympäristön saralla. Sopimuksessa mainitaan myös yhteistyö turismin, teollisuuden, yrityslainsäädännön, maaseudun ja –talouden kehityksen ja julkisen terveydenhuollon osalta.
Osaston artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on jo osittain käynnissä. Yhteistyön ohjaavina periaatteina ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Painopiste on Kirgisian oman kapasiteetin vahvistamisessa.
EU antaa Kirgisian poliittisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi taloudellista ja teknistä apua. EU:n pyrkimys on edistää yhteistyötä mm. hyvän hallinnon, työlainsäädännön, ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon aloilla. Myös koulutussektorilla rohkaistaan yhteistyöhön mm. korkeakoulujen ja ajatushautomojen välillä.
EU pyrkii vahvistamaan sekä Kirgisian valtion että kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeustahoja samoin kuin tukemaan Kirgisian ihmisoikeuslainsäädännön kehittämistä.
EU:n ja Kirgisian teollisuuden sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisiä kontakteja pyritään edistämään.
Maaseutukehityksen, metsänhoidon ja maatalouden osalta sopimuksessa todetaan, että osapuolet tarkastelevat mahdollisuuksia yhteistyöhön mm. koulutuksessa ja maatalouden modernisoimisessa mm. ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen kehittämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi Kirgisiassa.
Energia- ja kuljetussektoreilla pyritään edistämään yhteistyötä alan lainsäädännön kehittämiseksi, EU-maiden ja Kirgisian yritysten kontaktien luomiseksi sekä säännöllisen EU:n ja Kirgisian vuoropuhelun luomiseksi.
Yhteistyötä pyritään edistämään mm. ympäristönsuojelussa, telekommunikaatiolainsäädännössä, tieteessä ja teknologiassa, tulli- ja veromenettelyissä, tilastoinnissa, rahapolitiikassa, pankkilainsäädännössä ja matkailussa sekä Kirgisian oikeusvaltion kehittämisessä.
Osasto VI: Institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset
Osasto määrittää institutionaaliset puitteet sopimuksen implementoinnin ja seurannan osalta. Sopimuspuolten välille perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen noudattamista. Se kokoontuu korkealla tasolla säännöllisesti. Yhteistyöneuvosto voi perustaa myös alakomiteoita tai muita elimiä toimintansa valmistelua varten. Yhteistyöneuvosto voi tehdä osapuolia sitovia päätöksiä.
Osasto määrittää keinot ja resurssit yhteistyön edistämiseksi sekä sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon.