Perustelut
Johdanto
Euroopan unionin laajentuminen on merkittävä tekijä Euroopan
eheytymisessä kylmän sodan jälkeisen
kahtiajaon jälkeen. Kroatian liittyminen pitää nähdä tässä historiallisessa
yhteydessä ja osana sitä laajempaa politiikkaa,
jonka mukaisesti 10 Euroopan maata liittyivät unioniin vuonna
2004 ja kaksi maata vuonna 2007. Unioni
on yli kuuden vuosikymmenen aikana edistänyt rauhaa ja
sovintoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Tämä todettiin
Euroopan unionin 2012 saaman Nobelin rauhanpalkinnon yhteydessä.
Ulkoasiainvaliokunta tukee unionin laajentumispolitiikkaa ja
pitää sen perusfilosofiaa, joka lähtee
jäsenyyteen kykenevien maiden aidosta tasavertaisesta mahdollisuudesta
tulla unionin jäseniksi, onnistuneena. Samalla ulkoasiainvaliokunta
toteaa, että EU-jäsenyyden tulee perustua objektiivisille
edellytyksille, ns. Kööpenhaminan kriteereille.
Ulkoasiainvaliokunta on aiemmissa kannanotoissaan (mm. UaVM
2/2006 vp ja UaVM 6/2006 vp)
korostanut uskottavan jäsenyysperspektiivin merkitystä Euroopan
vakaudelle ja laajentumisen myönteistä vaikutusta myös
EU:n oman elinvoiman ylläpitämisessä. Politiikan
vaikuttavuus edellyttää sen johdonmukaista toteuttamista,
mukaan lukien välitön puuttuminen ongelmiin, etenkin
kun otetaan huomioon lähentymisprosessin pitkä kesto.
Liittymissopimuksen keskeinen sisältö
Liittymisneuvottelut päätettiin kesäkuussa
2011 ja liittymissopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Sen
mukaan Kroatian on määrä tulla unionin
jäseneksi 1.7.2013, mikäli kaikki jäsenmaat
ovat siihen mennessä ratifioineet liittymissopimuksen.
Marraskuun lopussa 2012 yhdeksäntoista jäsenmaata
on ratifioinut sopimuksen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aiemmissa neuvotteluissa
todettuja puutteita neuvottelumenettelyssä on korjattu.
Erityisesti ns. oikeusvaltiokysymyksissä (uudet neuvottelukokonaisuudet:
oikeuslaitos ja perusoikeudet sekä oikeuden, vapauden ja
turvallisuuden alue) uutta menettelyä pidetään
hyvänä.
Kroatian liittymisneuvotteluja joulukuussa 2011 päätettäessä EU
katsoi, että Kroatia täyttää EU-jäsenyyden
poliittiset kriteerit. Kroatian todettiin edenneen hyvin jäsenyysedellytysten täyttämisessä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kroatia toimii rakentavasti
yhteistyössä Länsi-Balkanin alueen muiden
maiden kanssa.
Kroatian lainsäädäntö ja
viranomaiskäytännöt eivät kuitenkaan
vielä neuvottelujen päät- tyessä kaikilta
osin täyttäneet jäsenyyskriteerejä.
Uudistusten jatkuvuuden ja peruuttamattomuuden varmistamiseksi sovittiin
seurantamekanismista Kroatian liittymiseen saakka. Seuranta katsottiin
aiheelliseksi erityisesti siitä syystä, että neuvotteluissa
ei sovittu vastaavasta jäsenyyttä lykkäävästä suojalausekkeesta,
jollainen on Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksessa. Liittymissopimus
sisältää määräyksen, jonka
mukaan neuvosto voi määräenemmistöllä komission
ehdotuksesta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli
Kroatia ei ole edennyt toimeenpanossa sovitun mukaisesti. Toimenpiteitä ei
saa pitää voimassa kauemmin kuin on ehdottomasti
tarpeen. Neuvoston on samaa menettelyä noudattaen poistettava
toimenpiteet, kun epäkohtiin on puututtu tehokkaasti.
Kroatian liittymissopimus sisältää muiden liittymisehtojen
ohella lisäksi kolme suojalauseketta; yleinen taloudellinen
suojalauseke (37 artikla), sisämarkkinasuojalauseke (38
artikla) sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta
koskeva suojalauseke (39 artikla). Taloudellisen suojalausekkeen
tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi puuttuminen laajentumisesta unionille
aiheutuviin odottamattomiin taloudellisiin vaikutuksiin. Sisämarkkinasuojalauseketta
voidaan soveltaa, jos Kroatia ei pysty täyttämään
sisämarkkinoiden alaan kuuluvia jäsenyysvelvoitteita
ja tämä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa
vakavia häiriöitä sisämarkkinoiden
toiminnalle. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaa koskevaa
suojalauseketta voidaan soveltaa, jos alaa koskevien säädösten
saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tai
täytäntöönpanossa on vakavia
puutteita tai välittömiä riskejä tällaisten
puutteiden syntymisestä.
Komissio voi hyväksyä suojalausekkeiden mukaisesti
toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan
syntyneeseen häiriötilanteeseen jo ennen Kroatian
liittymistä ja kolme vuotta liittymisen jälkeen.
Tämän jälkeen on käytettävissä normaali
rikkomusmenettely. Rikkomusmenettely alkaa virallisella huomautuksella.
Tämän vaiheen jälkeen komissio voi viedä asian
unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Jos Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 260 artiklan
mukainen menettely etenee kannevaiheeseen ja unionin tuomioistuin katsoo,
ettei aiempaa tuomiota ole pantu asianmukaisesti täytäntöön,
unionin tuomioistuin voi määrätä jäsenvaltion
maksettavaksi kiinteämääräisen
hyvityksen ja/tai uhkasakon.
Kroatian koko ja väestömäärä on
pieni (noin 4.5 milj.), joten sen taloudellinen painoarvo laajentuneessa
unionissa ei ole merkittävä, eikä jäsenyydestä ole
nykyisissä jäsenvaltioissa odotettavissa näkyviä välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia.
Vaikutukset Kroatiaan ovat selvästi suuremmat. Kokemukset
aiemmista laajentumisista unionin keskitasoa köyhempiin
maihin osoittavat, että liittyminen johtaa kyseisissä maissa
ulkomaankaupan, investointien ja hyvinvoinnin kasvuun sekä teknisen
kehityksen nopeutumiseen. Sisämarkkinoiden laajentumisessa
yrityksille avautuu uusia markkinoita, ja uusissa jäsenvaltioissa
ostovoima on nopeassa kasvussa.
Kroatian liittymisellä on suoria vaikutuksia EU:n budjettiin.
Kroatia saa liittymisestään alkaen EU-budjetista
allokoitavaa rahoitusta, minkä lisäksi Kroatia
maksaa oman maksuosuutensa EU-budjettiin. Vuoden 2013 loppuvuodelle (liittymisestä
lähtien)
sille on budjetoitu lähes 450 miljoonan euron nettosaatavat
EU:n rakenne- ja koheesiotuista. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan laajentumisen suorat budjettivaikutukset ovat tehtyjen päätösten
perusteella tiedossa vain vuoden 2013 osalta, koska vuosien 2014—2020
rahoituskehysneuvottelut ovat edelleen kesken. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan vuonna 2013 Suomen maksut EU:n budjettiin kasvaisivat
Kroatian liittymisen vuoksi noin 5 miljoonalla eurolla.
Kroatian liittymisvalmius
Komission lokakuussa 2012 julkistaman seurantaraportin mukaan
Kroatian tulee panna täytäntöön
kymmenen konkreettista uudistustavoitetta ennen huhtikuussa 2013
julkistettavaa viimeistä seurantaraporttia. Komission tavoitteet
liittyvät mm. telakkateollisuuden rakennesopeutukseen, oikeuslaitoksen
tehokkuuden lisäämiseen, korruption torjuntaan
sekä maahanmuuttostrategian ja integroidun rajavalvonnan
täytäntöönpanoon. Lisäksi
komissio korostaa, että Kroatian tulee panna täytäntöön
liittymiseen mennessä kaikki, myös jo aikaisemmin
sovitut uudistustavoitteet.
Ulkoasiainvaliokunta painottaa aiemmista liittymisneuvotteluista
saatujen kokemusten valossa liittymistä edeltävän
ajanjakson merkitystä jäsenyysedellytyksissä vielä olevien
puutteiden korjaamisessa. Komission viimeinen seurantaraportti keväällä 2013
on tärkeä etappi ennen liittymistä.
Oikeusvaltiokysymykset
Ulkoasiainvaliokunta painottaa lakivaliokunnan (LaVL
14/2012 vp) kantaa, että Kroatian tulee tehdä lisätoimia
kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa oikeuslaitoksen
tehokkuutta, täytäntöönpanolainsäädäntöä ja
eturistiriitojen käsittelyä. Lakivaliokunta katsoo,
että vaikka yhteistyö eurooppalaisen siviilioikeudellisen
verkoston kanssa on edistynyt, Kroatian tulee vahvistaa koordinaatiota
viranomaisten välisessä oikeudellisessa yhteistyössä.
Lakivaliokunnan tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää tätä tärkeänä, koska
kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö siviiliasioissa
tehostuu, kun jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten
vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano
jäsenyyden myötä tulevat mahdollisiksi,
samoin kuin asiakirjojen tiedoksiantaminen ja todisteiden vastaanottaminen siviili-
ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Myös rikosoikeuden alalla
EU:ssa käyttöönotettaviksi sovitut oikeudelliset
instrumentit saadaan tuolloin kaikilta osin käyttöön
Kroatiassa.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy perusoikeuksien osalta lakivaliokunnan
lausuntoon ja painottaa, että Kroatian tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen, vähemmistöjen suojelemiseen
ja sotarikosasioiden käsittelyyn. Ulkoasiainvaliokunta
katsoo, että keskeistä on panostaa rankaisemattomuuden
torjuntaan ja sotarikostapausten käsittelyyn kansallisella tasolla.
Suomi on painottanut liittymisneuvotteluissa vähemmistöjen,
erityisesti romanien ja serbivähemmistön aseman
parantamista. Valiokunta on huolissaan Kroatian kansalaisuudettomien
osalta, joita arvioiden mukaan on jopa 1 000—2 000.
Kroatian hallitus pyrkii integroimaan romanivähemmistön
paremmin yhteiskuntaan. Kansallinen romanistrategia valmistuu valiokunnan
saaman tiedon mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategian
tulee johtaa tehokkaaseen toimintaan ongelmien ratkaisemiseksi. Saadun
selvityksen mukaan romaniväestön aseman parantaminen
edellyttää määrätietoista
ja tehostettua jatkotyötä erityisesti koulutukseen, työllistymiseen
ja terveydenhoitoon liittyen.
Uudistusten toimeenpano
Lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin ulkoasiainvaliokunta
pitää liittymisen kannalta välttämättömänä,
että Kroatia panee kevään 2013 kuluessa
täytäntöön myös jo
aikaisemmin sovitut uudistustavoitteet, jotka koskevat oikeuslaitoksen
itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, oikeuslaitoksen
tehokkuutta, sotarikosasioiden käsittelyä, pakolaisten
paluuta ja korruption estämistä. Kroatian tulee
osoittaa todellisia tuloksia. Uudistusten monitorointia tulee jatkaa aina
liittymiseen asti, jotta voidaan varmistaa, että Kroatia
on valmis EU-jäsenyyden voimaantuloon.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että tehokkaalla seurannalla, asianmukaisella vuoropuhelulla
ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla
varmistetaan unionin lainsäädännön
saattaminen kokonaisuudessaan osaksi Kroatian kansallista lainsäädäntöä ja
että lisäksi varmistetaan maalla olevan riittävät
taloudelliset ja muut valmiudet myös lainsäädännön
täytäntöön panemiseksi.
Rajaturvallisuus
Suomi on ollut aktiivinen toimija rajaturvallisuuskysymyksissä Länsi-Balkanin
alueella. Kroatian jäsenyysneuvotteluihin liittyen suomalainen
raja-asiantuntija on osallistunut kuusi kertaa EU:n komission monitorointikäynneille
ja
seurantaraporttien laadintaan. Saadun selvityksen mukaan Kroatian
voidaan katsoa täyttävän jäsenyyden
minimivaatimukset. Komission lokakuussa 2012 julkistamassa seurantaraportissa
on kaksi erilliskysymystä, jotka Kroatian tulee vielä saattaa
kuntoon ennen liittymispäivää. Raportin
mukaan Kroatian tulee saada Neumin alueen rajanylityspaikat valmiiksi
ja rajapoliisille vuodelle 2012 asetettu rekrytointivaatimus tulee
saada täytetyksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
edellä mainitut tehtävät on mahdollista
hoitaa liittymiseen mennessä. Valiokunta huomauttaa, että liittyminen
Euroopan unioniin ei tarkoita liittymistä Schengen-alueeseen. Liittymissopimuksessa
luetellaan ne Schengenin säännöstön
osat, joita Kroatian on sovellettava liittymispäivästä alkaen.
Suomen ja Kroatian ensi keväänä alkavan
hankkeen (Twinning) tavoitteena on Kroatian kansallisen viisumijärjestelmän
yhdenmukaistaminen EU:n viisumijärjestelmän kanssa.
Valiokunta pitää hyvänä, että Suomen
ministeriöt ja virastot ovat tukeneet asiantuntemuksellaan
Kroatian eri toimialojen jäsenyysvalmisteluja jo 15:ssä Twinning-hankkeessa.
Kilpailupolitiikka ja telakkateollisuus
Telakkateollisuuden osalta komissio kehottaa Kroatiaa kiirehtimään
telakkateollisuuden rakennesopeutusta viemällä päätökseen
sovitut valtion omistamien telakoiden uudelleenjärjestelyt.
Yksityistämisprosessin etenemiseen on vaikuttanut telakkasektorin
ylikapasiteetti globaalitasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
Kroatian on tarkoitus saada uudistukset valmiiksi 31.1.2013 mennessä.
Suomen kannalta oleellista on se, että Kroatia kilpailee
jatkossa samojen sääntöjen mukaan kuin
muutkin EU-maat eikä saa kilpailuetua valtiontuista. Kroatian
liittyessä komissio määrää Kroatian
perimään takaisin kaikki liittymissopimuksen vastaisesti
määrätyt pelastamis- ja rakennetuet.
Valiokunta painottaa tasavertaisen kilpailutilanteen varmistamista
Suomen telakkateollisuudelle.
Hallituksen esityksessä on tehty selkoa eduskunnan
suostumuksen tarpeellisuudesta ja käsittelyjärjestyksestä.
Esityksen mukaan sopimus voidaan hyväksyä äänten
enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi
voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto
seuraa aktiivisesti Kroatian liittymisprosessia ja tiedottaa eduskunnalle
asiasta säännöllisesti liittymiseen asti,
jotta voidaan varmistua maan valmiudesta liittyä unioniin.