Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu ihmisoikeusjärjestö, jonka perustehtävänä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1989 lähtien. Ulkoasiainvaliokunta korostaa Euroopan neuvoston perustehtävän merkitystä tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen kehitys ja ongelmat haastavat oikeusvaltioperiaatetta, sananvapautta ja muita perusarvoja ja periaatteita myös vakiintuneissa demokratioissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen valtuuskunta vaikuttaa jatkossakin siten, että neuvoston toiminta kohdentuu nimenomaan perustehtävään liittyviin kysymyksiin. 

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kansainvälinen oikeus ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä ovat hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vakaan kehityksen edellytyksiä. Niiden puolustaminen on entistä ajankohtaisempaa. Kertomuksen mukaan parlamentaarisen yleiskokouksen agendaa on kertomusvuonna leimannut keskustelu terrorismin uhasta, pakolaiskriisistä ja Ukrainan kriisistä. Yleiskokoukselle annetuissa raporteissa on kiinnitetty huomiota myös useiden jäsenvaltioiden toistuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Yleiskokous on kehottanut ministerikomiteaa kaikin käytössä olevin keinoin parantamaan ja nopeuttamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten toimeenpanoa ja ryhtymään toimenpiteisiin tapauksissa, joissa päätöksiä jätetään toistuvasti noudattamatta. 

Yleiskokous on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän toimet Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen liittyen, Krimin liittämisen Venäjään sekä sotatoimet Itä-Ukrainassa. Yleiskokous jatkoi päätöstään Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeuden jäädyttämisestä, eikä Venäjän valtuuskunta osallistunut yleiskokouksen toimintaan kertomusvuonna. Valiokunta toteaa, että poliittisen ratkaisun puuttuminen ja Ukrainan kriisi on este Euroopan neuvoston ja Venäjän suhteiden normalisoinnille. 

Ulkoasiainvaliokunta pitää jäsenvelvoitteiden seurantaa yleiskokouksen toiminnan olennaisena osana. Valiokunta korostaa, että jäsenyys Euroopan neuvostossa on kannustanut siihen kuuluvia ja siihen liittyneitä maita jatkamaan uudistuksia järjestön perustehtävään liittyvillä alueilla. Uudistusten seurantaa varten yleiskokous kehitti 1990-luvulla oman parlamentaarisen seurantamekanismin monitorointikomitean muodossa. Valiokunta toteaa, että tiivis yhteistyö monitorointikomitean ja seurannassa olevien valtioiden välillä voi edistää tarvittavien uudistusten tunnistamista ja toimeenpanoa seurannassa olevissa valtioissa. Valiokunta kiinnittää huomiota Suomen valtuuskunnan jäsenten aktiivisuuteen monitorointikomitean toiminnassa. 

Vaalien tarkkailu on osa monitorointia. Yleiskokouksen lähettämät valtuuskunnat seurasivat kertomusvuonna parlamenttivaaleja Turkissa, Kirgisiassa ja Azerbaidžanissa sekä presidentinvaaleja Valko-Venäjällä. Useimmat Euroopan neuvoston vaalitarkkailumissiot tehdään yhteistyössä Etyjin yleiskokouksen ja ODIHR:n kanssa. Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti todennut pitävänsä tätä yhteistyötä tärkeänä, jottei syntyisi erimielisyyksiä siitä, miten hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta. 

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskeva ns. Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan 1.8.2015. Sopimus sisältää määräykset naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta, väkivallan uhrien suojelemisesta sekä väkivallan tekijöiden saattamisesta edesvastuuseen teoistaan. Valiokunta pitää tärkeänä sopimuksen täytäntöönpanoa ja kiinnittää huomiota siihen, että yleiskokouksen tasa-arvokomiteassa on valmisteilla raportti sisältäen suosituksia, jotka voivat edesauttaa sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Valiokunta toteaa, että sopimuksen täytäntöönpano edellyttää myös voimavarojen kohdentamista tähän tarkoitukseen.