Perustelut
         
         Hongkong muodostaa Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueen,
            jossa harjoitetaan vapaata markkinataloutta ja jonka oikeusjärjestelmä on säilytetty
            brittihallinnon aikaisena. Hongkong voi tehdä itsenäisesti
            sopimuksia muiden valtioiden kanssa, kunhan kyse ei ole turvallisuus-
            tai puolustuspolitiikasta.
         
         
         Sijoitusten edistäminen Hongkongiin on merkittävää myös
            Aasian sijoitusmarkkinoiden vahvistamisessa, koska käytännössä suomalaisyritysten
            toiminta kohdistuu Hongkongin lisäksi poikkeuksetta myös
            Kiinaan ja muihin Aasian maihin. Hongkongia voidaan hyödyntää myös kiinalaisten
            suorien investointien saamiseksi Suomeen. Pienten ja keskisuurten
            suomalaisyritysten määrä Hongkongissa
            on saadun selvityksen mukaan kasvamassa. Yrityksen perustamisen
            vaivattomuus ja Hongkongin tarjoamat tukitoimet avaavat mahdollisuuksia
            erityisesti suomalaisille IT-, design- ja suunnittelualojen yrittäjille.
            Suomen ja Hongkongin välisen tavarakaupan arvo oli 1,2
            miljardia euroa vuonna 2012 (muutos edellisvuoteen +17 %).
            Suomen tavaraviennin arvo Hongkongiin oli 250 miljoonaa euroa (muutos
            edellisvuodesta -16 %) ja tuonti Hongkongista 975 miljoonaa
            euroa (+30 %). 
         
         
         Hongkong noudattaa tasapuolista kauppapolitiikkaa, ja siten
            useimmat kauppaa ja investointeja helpottavat yleiset järjestelyt
            ovat suomalaisyrittäjien ulottuvilla ilman kahdenvälisiä sopimuksia.
            Investointien suojaaminen ja edistäminen sekä kaksinkertaisen
            verotuksen ehkäiseminen ovat kuitenkin poikkeuksia, joista
            sovitaan kahdenvälisesti.
         
         
         Käsittelyssä olevan sopimuksen tavoitteena on
            vähentää sijoituksiin kohdistuvan mielivaltaisen
            kohtelun mahdollisuuksia ja lisätä sijoitusympäristön
            ennakoitavuutta ja yritysten sijoitushalukkuutta. Sopimuspuolet
            myöntävät alueellaan toisen sopimuspuolen
            sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen kohtelun.
         
         
         Valiokunta toteaa pyydetyn lisäselvityksen perusteella,
            että päinvastoin kuin hallituksen esityksen perusteluissa
            todetaan sopimuksen johdannossa ei ole viittausta kansainvälisiin
            sopimuksiin koskien työelämän oikeuksia
            ja ympäristöä koskevia periaatteita.
            Saadun lisäselvityksen mukaan Hongkong ei hyväksynyt
            Suomen esittämää viittausta työelämän
            oikeuksia ja ympäristöä koskeviin periaatteisiin,
            koska se pitää riittävänä liittymistään
            ILO:n useimpiin sopimuksiin. Valiokunta toteaa, että Suomen
            ratifioimista 65 investointisuojasopimuksesta 24 sisältää viittauksen
            näihin periaatteisiin. Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti
            korostanut näiden periaatteiden merkitystä. Valiokunta katsoo,
            että työelämän oikeuksia ja
            ympäristöä koskevat periaatteet tulisi
            vastaisuudessa sisällyttää vastaavanlaisiin
            sopimuksiin, jotta taloudellisen yhteistyön avulla voidaan
            edistää kestävää kehitystä.
            Valiokunta edellyttää, että vastaisuudessa
            sille annetaan ajoissa tietoa, mikäli merkittäviä Suomen
            mallisopimuksessa olevia tavoitteita ei olla neuvottelujen kuluessa
            saavuttamassa, jotta eduskunnan vaikuttamismahdollisuudet voidaan
            varmistaa.
         
         
         Sopimus allekirjoitettiin heinäkuussa 2009, mutta sen
            voimaansaattaminen on viivästynyt, koska Lissabonin sopimuksen
            tultua voimaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä investointisopimuksista
            oli ensin saatettava voimaan siirtymäsäännökset.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen
            hyväksymistä muuttamattomana.