Euroopan unionin ja Kanadan yhteistyön perustana on toiminut puitesopimus taloudellisesta yhteistyöstä vuodelta 1976. Lisäksi EU ja Kanada ovat solmineet useita sektorikohtaisia sopimuksia, mutta yksittäistä, laaja-alaista ja sitovaa sopimusta yhteistyöstä ei ole ollut. Kanada jakaa lähtökohtaisesti EU:n kanssa yhtäläisen arvopohjan, kuten sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmis- ja perusoikeuksiin. Etyjin ja Naton jäsenenä sekä Euroopan neuvoston tarkkailijajäsenenä Kanada on antanut pitkäaikaisen ja rakentavan panoksen Euroopan turvallisuuteen.
Euroopan unionin neuvosto valtuutti komission 8. päivänä joulukuuta 2010 neuvottelemaan strategisen kumppanuussopimuksen (Strategic Partnership Agreement, SPA) aikaansaamisesta Kanadan kanssa. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus on laaja-alainen sekasopimus, jossa osapuolina ovat EU ja sen jäsenvaltiot sekä Kanada. Uusi strateginen kumppanuussopimus korvaa edellä mainitun taloudellisen yhteistyösopimuksen vuodelta 1976. Hallituksen esitykseen sisältyvän arvion mukaan sopimus tehostaa merkittävästi EU:n ja Kanadan välistä yhteistyötä ja mahdollistaa yhä laajemman vuoropuhelun Kanadan kanssa. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy tähän arvioon ja toteaa, että käsiteltävänä oleva sopimus muodostaa jatkossa strategisen kehyksen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan suhteille.
Samaan aikaan kumppanuussopimuksen kanssa neuvotteluja käytiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA), jota koskeva hallituksen esitys annetaan erikseen eduskunnalle. Strategiseen kumppanuussopimukseen sisältyy kaksi viittausta CETA-sopimukseen (Johdanto, 10 artikla), jotka valiokunnan saaman selvityksen mukaan heijastavat EU:n pitkän aikavälin kauppapoliittisia tavoitteita Kanadan suhteen. Sopimuksen 28 artiklan viittaus liittyy kumppanuussopimuksen olennaisten osien noudattamiseen, joiden rikkominen voi muodostaa perusteen myös CETA-sopimuksen purkamiselle. Nämä viittaukset eivät valiokunnan saaman selvityksen mukaan muodosta valtiosääntöoikeudellista tai muutakaan oikeudellista estettä strategisen kumppanuussopimuksen hyväksymiselle ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiselle esityksen mukaisesti. Valiokunta painottaa, että kyseessä on kaksi erillistä sopimusta, eikä strategisen kumppanuussopimuksen ratifiointi ennakoi eduskunnan kantaa CETA-sopimukseen.
Strateginen kumppanuussopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, jossa määritellään yhteistyön ja vuoropuhelun muodot ja jossa käsitellään useita sektoreita suhteellisen yleisellä tasolla. Sopimuksen määräykset kattavat yhteistyötä liittyen muuan muassa ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen sekä tehokkaaseen monenkeskisyyteen, talouskehitykseen ja kestävään kehitykseen, sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Sopimus vastaa keskeiseltä sisällöltään pitkälti aikaisemmin tehtyjä EU:n ja kolmansien maiden välisiä puitesopimuksia sisältäen muun muassa poliittiset vakiolausekkeet, jotka koskevat ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, pienaseita ja kevyitä aseita, kansainvälistä rikostuomioistuinta ja terrorismin torjuntaa.
Demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen on määritelty sopimuksen oleellisiksi osiksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilanteessa, jossa sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä rikotaan erityisen vakavasti ja huomattavasti, voidaan sopimuksen soveltaminen viime kädessä keskeyttää. Tällainen velvollisuuksien erityisen vakava ja huomattava rikkominen voisi muodostaa perusteen myös Kanadan ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen purkamiselle.
Valiokunta pitää tärkeänä myös sopimuksen talouskehitystä ja kestävää kehitystä koskevan IV osaston artikloita. Kestävää kehitystä koskevan 12 artiklan puitteissa osapuolet käynnistävät kehitystä, ympäristöä ja ilmastoa koskevan vuoropuhelun. Osapuolet edistävät yhteistyötä myös työllisyys- ja sosiaaliasioissa ja noudattavat ja edistävät kansainvälisesti tunnustettuja työelämän normeja, joihin ne ovat sitoutuneet.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.