Vanhustenhuollon tilanne on pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana merkittävästi heikentynyt. Vanhuspalveluiden ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat vakavalla tavalla kriisiytymässä. On epäinhimillistä, että yhä useampi apua ja hoivaa tarvitseva vanhus, usein moni- ja muistisairas ihminen, jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat entistä kuormittuneempia. Vaikutukset heijastuvat myös muihin, erityisesti terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat ruuhkautuneet, ja hoitoon pääsy on laajasti vaikeutunut. Kun huonokuntoisille vanhuksille ei ole tarjota hoivapaikkaa, ovat sairaaloiden ja päivystysten osastot ruuhkautuneet. Päivystysruuhkia on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ympäri maan. Sairaanhoitopiireistä saadun tiedon mukaan jopa potilasturvallisuus on ollut vaarassa.
Vanhuspalveluiden epäkohdat ja haasteet henkilöstön saatavuudessa on tiedostettu pitkään, ja Sipilän hallitus käynnisti vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksen. Osana uudistamistyötä oli tavoitteena selvittää mm. henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen sekä osaajien tarve ottaen huomioon myös kotihoito ja omaishoito, jotta vanhuspalveluiden epäkohdat saataisiin korjattua ja palvelut turvattua myös tulevina vuosina, kun väestö ikääntyy. Pääministeri Rinteen/Marinin hallituksen aikana ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus kuitenkin irrotettiin kokonaisuudistuksesta omaksi esityksekseen. Muut toimet vanhuspalveluiden kokonaisuutta koskevien puutteiden korjaamiseksi ovat jääneet sivuosaan ja olleet vajavaisia.
Hoitajapulan syveneminen on johtanut vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin, kun ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitopaikkojen määrää on jouduttu vähentämään hoitajamitoituksen täyttämiseksi tilanteessa, jossa tarvittavaa määrää työntekijöitä ei ole tarjolla. Asiantuntijoiden aikaisemmin esittämät varoitukset henkilöstön saatavuudesta käyvät nyt vakavalla tavalla toteen.
Tilanne ei ole tullut hallitukselle yllätyksenä, vaan riskit ovat koko ajan olleet tiedossa. Hallituksen esityksessä ympärivuorokautisen hoivan ja tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksesta riskit vanhustenhuollon tilanteen heikentymiseen ovat olleet esillä esityksen perustelutekstissä. Esitystä käsiteltäessä hoitajien saatavuusongelmia oli joka puolella Suomea, mikä todetaan perusteluissa. Esityksessä tuodaan myös esiin, että riskinä on, että osa kotihoidon henkilöstöstä siirtyy ympärivuorokautisen hoidon palveluihin ja tämä aiheuttaa henkilöstövajetta kotihoitoon.
Samoin asiantuntijoiden esityksestä antamissa lausunnoissa riskit ovat olleet esillä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ilmaisi lausunnossa ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksesta "huolen esitetyn mukaisen henkilöstömitoituksen asettamisesta ilman näkymää siitä, että alan koulutetun työvoiman saatavuusongelmiin olisi löydettävissä todennäköisiä ja todellisia ratkaisuja lähivuosien kuluessa".
Kuntaliiton ikääntyneiden palveluiden johdon verkosto varoitti vuosi sitten ikääntyneen väestön palvelujen ajautumisesta kansalliseen kriisiin, jossa lakisääteisiä velvoitteita ei pystytä täyttämään. Kriisiytymisen syiksi se totesi hallituksen esittämät lukuisat samanaikaiset lainsäädännön uudet velvoitteet, valvovien viranomaisten tiukat tulkinnat, palvelutarpeen kasvun ja nopeasti heikentyneen henkilöstön saatavuuden.
Hallitus ei ole tehnyt vaadittavia toimia ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi eikä muun vanhustenhuollon tilanteen kohentamiseksi, vaan on omilla toimillaan jopa heikentänyt tilannetta. Hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.
Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa vastaan hoivapaikoille ja hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Monet huonokuntoiset vanhukset sinnittelevät kotona ilman apua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 julkaisemasta tutkimuksesta kävi ilmi, että kotihoidossa neljäsosa yksiköistä teki joka viikko töitä riittämättömällä henkilöstöllä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvataan: "Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen." Toimet vanhustenhuollon tilan kohentamiseksi, hoitajamitoituksen saavuttamiseksi sekä alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ovat olleet riittämättömiä. Tämä siitä huolimatta, että tiedot toimien puutteellisuuden vakavista vaikutuksista olivat ennalta tiedossa ja hallituskauden aikana tapahtunut palveluiden kriisiytyminen on ollut hallituksen nähtävillä.
Hallitus asetti kuitenkin vasta vuosi sitten työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen. Toimet työryhmästä hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ovat edelleen tekemättä, vaikka hallituksen viimeinen budjettiriihi on käyty. Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko hämmästeli valtiovarainministeriön budjettiehdotusta julkistaessaan elokuun alussa, ettei viime vuonna aloittanut työryhmä ole tehnyt vielä yhtään esitystä.
Kriisiytyneessä tilanteessa eteneminen säädetyn henkilöstömitoituksen toimeenpanossa ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen, olisi hallitukselta vastuutonta politiikkaa.
THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella. Kaikki hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.
Henkilöstömitoituksen toimeenpanon siirto ei kuitenkaan ole ratkaisu, johon voidaan tyytyä. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi. Lisäksi tarvitaan konkreettiset toimenpiteet terveyspalveluihin pääsyn turvaamiseksi, potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja päivystysruuhkien helpottamiseksi. Näiden ratkaisujen hakeminen on laiminlyöty, ja hallituksen velvollisuutena on viipymättä tuoda esitykset tilanteen korjaamiseksi.
Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyyteen liittyvien toimien laiminlyönti on erityisen vakavaa, kun tiedossa on, että väestön ikääntyessä hoivan ja sote-henkilöstön tarve kasvaa ja samalla työikäiset ikäluokat pienenevät. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen tiedettiin myös lisäävän hoitajien tarvetta rajusti. Lisäksi hallitus on säätämässä hoitotakuulain tiukennuksen, joka lisää henkilöstön tarvetta. On vakava riski, että sote-palvelut ovat kriisiytyneessä tilanteessa historiallisen suuren hallintouudistuksen keskellä.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin 10 000—15 000 hoitajan vaje ja tilanne pahenee koko ajan. THL:n elokuussa 2022 tekemän arvion mukaan yksinään vanhuspalvelulain edellyttämän 0,7:n mitoituksen saavuttamiseksi tarvitaan vielä noin 3 400 henkilön työpanos lisää kevääseen mennessä. Kuitenkin myös muihin palveluihin tarvitaan lisää henkilöstöä. THL:n toukokuussa julkaisemassa selvityksessä kerrottiin, että kotihoitoon ja tavalliseen palveluasumiseen tarvitaan toimintayksiköiden oman arvion mukaan 2 900 sote-koulutuksen saanutta työntekijää ja 554 muuta työntekijää lisää vakituisiin työsuhteisiin.
Palvelutarve kasvaa tulevina vuosina ja lisää henkilöstötarvetta. Väestörakenteen perusteella ennakoitavissa oleva asiakasmäärien kasvu merkitsee THL:n mukaan tuhansien lisähoitajien tarvetta tulevina vuosina sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotihoidossa. THL on laskenut, että vuoden 2030 aikana 11 600 henkilöä tämänhetkistä enemmän tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja 26 800 henkilöä enemmän säännöllistä kotihoitoa, mikäli palvelutarve ja palvelurakenne pysyvät nykyisen kaltaisina. Kaikkiaan THL on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.
Hoitajamitoituksen henkilöstötarpeet, muun terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tarpeet sekä eläköityminen huomioiden hallituksen tekemät toimet eivät ole olleet riittäviä. Tarvitaan useita ratkaisuja hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. THL:n arvion mukaan esillä olleet keinot, kuten koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden rekrytointi Suomen ulkopuolelta, nostavat hitaasti henkilöstön saatavuutta ja on vaikea löytää toimenpidettä, joka esimerkiksi vuoden lisäajan kuluessa korjaisi tilanteen.
Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille vain muutaman kuukauden kuluessa. Hyvinvointialueiden johtajille tehdystä tuoreesta kyselystä käy ilmi, että alueet arvioivat tarvitsevansa valtiolta jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle selvitäkseen kaikista kuluista. Hyvinvointialueiden vaikea lähtötilanne aiheuttaa vakavia riskejä jo ennestään koronakriisin jättämän hoitovelan, hoitajapulan sekä uusien velvoitteiden kanssa painiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Myös koronan jäljiltä syntynyt mittava hoitovelka edellyttää konkreettisia toimenpiteitä.
Vanhuspalvelut pitää laittaa kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit, omaishoito. Kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää henkilöstöä. Vanhushoivan laadun ja saatavuuden parantaminen on välttämätöntä. Jokainen ikääntynyt ansaitsee hyvän hoivan ja huolenpitoa. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittaessa saa apua ja inhimillisen kohtelun.
Edellytämme hallitukselta selvitystä siitä, mitä se aikoo tehdä ratkaistakseen kriisiytyneiden vanhus- ja terveyspalveluiden tilanteen.