VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Euroopan komissio ehdottaa eurooppalaista puolustusteollisuutta vahvistavan Euroopan turvallisuustoimivälineen perustamista. SAFE-asetuksen myötä jäsenvaltioiden olisi mahdollista hakea 150 mrd. euron edestä lainoja yhteisesti priorisoitujen suorituskykyjen kehittämiseen (5 ja 6 artikla). Lainoja haluavien jäsenvaltioiden tulisi esittää komissiolle välineestä tavoittelemansa lainarahoituksen määrä ja rahoituksen käytöstä ”puolustusteollisuuden investointisuunnitelmat” kuuden kuukauden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta (7 artikla). Komissio päättäisi lainojen myöntämisestä (8 artikla). SAFE-välineen rahoittamiseksi komissiolla olisi valtuus lainata rahoitus markkinoilta (9 artikla). Komission ja jäsenvaltioiden lainasopimus olisi enintään 45 vuotta (10 artikla). 

Valtioneuvoston kanta

ReArm Europe -suunnitelmasta annetussa selvityksessä E 21/2025 vp on muodostettu SAFE-rahoitusvälineen yleisiä kantoja: 

• Valtioneuvosto tukee ehdotusta poikkeukselliseksi ja väliaikaiseksi SAFE-rahoitusvälineeksi ja ehdotetun välineen väliaikaista luonnetta ja rahoituksen kohdentamista kriittisimpiin suorituskykyalueisiin. 
• Suomen kokonaisetuun perustuen ehdotetun välineen hyödyntäminen voisi olla Suomelle tarkoituksenmukaista puolustushankintojen rahoittamiseksi. Keskeistä on, että komission ehdotuksessa on huomioitu kriittisinä suorituskykyalueina ilma- ja ohjuspuolustus sekä sotilaallinen liikkuvuus. 
• Valtioneuvostolle keskeinen neuvottelutavoite on, että rahoitusta kohdennettaisiin etulinjan maiden maavoimien suorituskykyjen kehittämiseen. 
• Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettu väline ja siitä myönnettävä rahoitus vahvistaisivat ensi sijassa Euroopan puolustusta sekä lisäksi Euroopan puolustusteollista pohjaa. Välineen tulisi tarjota nopea ja joustava pääsy rahoitukseen ja siten myös tehokkaasti tukea puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvattamista. 
• Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena SAFE-rahoitusvälineelle esitettyä 150 mrd. euron enimmäismäärää. Valtioneuvosto tukee ehdotettua SAFE-rahoitusvälineen lainarahoitteista mallia, jossa unionin lainanoton vakuutena toimisi nykyisen omien varojen katon ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara. Valtioneuvostolle on keskeistä, että SAFE-rahoitusvälineeseen liittyvät vastuut rajoittuvat edellä mainittuun liikkumavaraan. 
• Valtioneuvosto painottaa, että välineen rahoituksen kohdentumisen tulisi olla linjassa erityisesti Naton puolustussuunnitteluprosessin mukaisten jäsenvaltioiden suorituskykytavoitteiden kanssa. 
• Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että ehdotus antaisi Ukrainalle erityisen aseman ja Ukrainalle mahdollistettaisiin osallistuminen yhteishankintoihin. Valtioneuvosto tukee ehdotettua kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. 
• Valtioneuvosto katsoo, että huolimatta SAFE-rahoitusvälineen ensisijaisesta hyödyntämisestä yhteishankintoihin, rahoitusta tulisi voida kohdentaa yksittäisen jäsenvaltion hankintoihin ehdotettua pidempään. Valtioneuvosto voi hyväksyä ehdotuksen, jonka mukaan vähintään 65 % yhteishankintojen komponenttien kustannusten alkuperästä tulisi olla EU:sta, ETA:n EFTA-valtioista tai Ukrainasta. 
• Valtioneuvosto pitää lainamuotoisen rahoitusvälineen osalta ehdotettua täytäntöönpanomenettelyä sekä hallinnointia tarkoituksenmukaisina. Valtioneuvosto painottaa, että välineen täytäntöönpanossa tulisi välttää jäsenvaltioille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 

Kantoja täydennetään U-kirjelmässä seuraavasti: 

• Valtioneuvosto pitää puolustusinvestointien tukemista keskeisenä tekijänä Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Euroopan puolustusteknologisen ja teollisen pohjan vahvistaminen on tältä osin keskeistä. Tavoitteena tulee olla kriittisten suorituskykyjen tuotantokapasiteetin nostaminen, jota voidaan osaltaan tukea välineestä tuettavilla yhteishankinnoilla vahvistaen samalla yritysten pitkän aikavälin tilausnäkymää. 
• Valtioneuvosto katsoo, että EU:n turvallisuustilanteen heikkeneminen vuoden 2025 alusta on SEUT 122 -artiklan tarkoittama poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei voi vaikuttaa. 
• Valtioneuvosto korostaa perustettavan rahoitusvälineen väliaikaista luonnetta ja sen nykyistä selkeämpää kirjaamista asetustekstiin. 
• Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että SAFE-välineen rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin vastaavaa ehdollisuutta, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus, kuin muuhunkin EU-rahoitukseen. 
• Valtioneuvosto katsoo, että kukin jäsenvaltio vastaa välineestä ottamiensa lainojen hallintokuluista itse. Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että neuvoston puheenjohtajan antamissa kompromissiehdotuksissa ehdotetaan lisättäväksi välineen suorituskykyihin artiklaan 1 lisättäväksi maataistelukyky, merenpinnan ja merenalaisen taistelun valmiudet sekä ”liikkeen estäminen” (counter-mobility). 
• Valtioneuvosto tukee ehdotettua kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja korostaa neuvotteluissa läheisten kolmansien kumppanimaiden kuten Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin. 
• Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että välineen rahoitusta voitaisiin käyttää yhteishankintoihin suoraan liittyvään teolliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien tuotantokapasiteettiin. Valtioneuvosto tunnistaa rahoitusvälineen mahdollisen lisäarvon Suomen puolustusteollisuudelle. Välillisenä tavoitteena on, että välinettä hyödyntämällä voitaisiin luoda lisätilauksia Suomen puolustusteollisuudelle yhteishankintojen kautta. 
• Valtioneuvosto tukee sitä, että SAFE-välineen yhteishankintoihin sovellettaisiin tiettyjä poikkeuksia puolustus- ja turvallisuusdirektiiviin nähden, millä helpotettaisiin uusien hankkijoiden liittämistä olemassa oleviin puitesopimuksiin sekä nopeutettaisiin uusia hankintoja suorahankintoja mahdollistamalla. Direktiivin poikkeusten soveltamisen edellytyksenä ei kuitenkaan tulisi olla lainavälineen käyttö, vaan olemassa olevaan puitesopimukseen liittymisen tulisi olla mahdollista samoin ehdoin myös niille hankintaviranomaisille, jotka eivät hyödynnä hankinnan rahoittamisessa SAFE-välinettä. 
• Valtioneuvosto korostaa, että yhteishankintojen toimitusketjuihin ja alihankkijoita koskeviin määritelmiin ei tulisi asettaa tarpeettoman tiukkoja ehtoja. Ehdotettu oikeudellinen toimivalta puolustusmateriaalin komponenttien purkamiselle voi olla tarpeettoman rajoittava ehto. 
• Valtioneuvosto katsoo, että SAFE-välineen toimeenpanoa koskevia määräaikoja tulisi pidentää ehdotetusta huomioiden kuitenkin välineen poikkeuksellinen ja väliaikainen luonne. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission pääsy turvaluokiteltuihin tietoihin rajattaisiin tarkasti vain välttämättömään.