VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2010 vp

VaVL 9/2010 vp - E 103/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta 7.10. koskien rahoitusmarkkinoiden veroja

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 24 päivänä marraskuuta 2010 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta 7.10. koskien rahoitusmarkkinoiden veroja (E 103/2010 vp) valtiovarainvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

Euroopan parlamentin jäsen Carl Haglund

Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

finanssisihteeri Jussi Lindgren, valtiovarainministeriö

lakimies Tuomas Majuri, Finanssialan Keskusliitto

pääanalyytikko Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonta

osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry

toimitusjohtaja Lauri Rosendahl, NASDAQ OMX Helsinki Oy

ekonomisti Pertti Pylkkönen, Suomen Pankki

johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät ry

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry ilmoitti, että se yhtyy Finanssialan Keskusliiton asiantuntijalausuntoon, ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toimitti kirjallisen lausunnon. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ilmoitti, ettei sillä ole huomauttamista asiaan.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Tiedonannossa hahmotellaan rahoitusmarkkinoiden verotuksen kehittämistä. Tiedonannossa esitellään kahta veroinstrumenttia eli aktiviteettiveroa (FAT) ja transaktioveroa (FTT).

Suomen kanta

Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisten rahoitusmarkkinaverojen yhteisvaikutukset ja -rasitukset toimialalle ja palvelujen käyttäjille tulee arvioida tarkoin ennen veroista tehtäviä päätöksiä. Samoin on otettava huomioon verojen yhteisvaikutukset muihin vireillä oleviin hankkeisiin, kuten talletussuojan lisäharmonisointiin, sijoittajien korvausrahastosuojan lisäharmonisointiin, vakausmaksun keräämiseen ja Basel III:een perustuviin vakavaraisuussääntelyn tarkistuksiin.

Valtioneuvosto katsoo, että erityisesti aktiviteettipohjainen vero saattaa olla toteuttamiskelpoinen, koska liikevoittoon ja/tai palkkoihin ja palkkioihin kohdistuva vero ei aiheuta merkittäviä vääristymiä rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Valtioneuvosto puoltaa kummankin komission esittämän verotyypin osalta tehtäviä lisäselvityksiä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja pitää tärkeänä selvittää rahoitusmarkkinoihin kohdistuvien lisäverojen käyttöönottoa. Valiokunta jakaa myös näkemyksen siitä, että finanssimarkkinoiden tulee osallistua nykyistä enemmän rahoitusmarkkinakriiseistä koituviin kustannuksiin. Eri malleja on syytä arvioida huolellisesti valtioneuvoston esittämin tavoin.Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä sitä, että selvittelyssä kiinnitetään huomiota myös tarpeeseen säädellä pörssin ulkopuolisten transaktioiden läpinäkyvyyttä ja valvontaa nykyistä tiukemmin.

Lausunto

Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta esittää,

että se yhtyy valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Hannes Manninen /kesk
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Reijo Laitinen /sd
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Kirsi Ojansuu /vihr (osittain)
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Petri Salo /kok (osittain)
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Minna Sirnö /vas
  • Pia Viitanen /sd (osittain)
  • vjäs. Esko Ahonen /kesk
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Johanna Sumuvuori /vihr (osittain)
  • Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Olemme tyytymättömiä hallituksen varaukselliseen kantaan rahamarkkinaveroihin nähden. Suomen tulisi mielestämme olla voimakkaasti ajamassa näitä veroja. Rahamarkkinaveroilla on kahdenlaisia tavoitteita.

Ensinnäkin finanssikriisin kustannuksia tulee kohdistaa rahamarkkinatoimijoihin, jotka ovat olleet kriisiä luomassa. Ei ole oikein, että voitot jäävät toimijoille, mutta kustannukset tulevat julkisen vallan eli veronmaksajien kannettaviksi. Aktiviteettipohjainen vero (FAT) olisi perusteltu ja voitaisiin toteuttaa pelkästään EU:n puitteissakin. Tällöin veron peruste on kuitenkin määriteltävä niin, että se ei kohdistuisi paikallispankkitoimintaan ja pankkeihin, joilla on laaja asiakaspalvelu. Siten palkkojen osuus veron perusteessa ei voi olla kovin merkittävä, sen on kohdistuttava pääsääntöisesti voittoihin.

Toiseksi veroilla voidaan hillitä keinottelua ja siihen liittyvää epävarmuutta. Transaktiovero (FTT) suitsisi parhaimmillaan itseohjautuvien tietokoneiden avulla käytävää algoritmista kauppaa, jossa tietokone tekee osto- ja myyntitoimeksiannot tilastollisen tai tekoälyalgoritmin pohjalta. Tällöin automatisoituja kauppoja tehdään valtava määrä sekunnissa ja voitot perustuvat vähäisiin hetkellisiin hinnoittelueroihin. Tällaiseen automatisoituun kaupankäyntiin sisältyy vakausuhkia.

On syytä huomata, että muista palveluista poiketen rahoitusala ei maksa arvonlisäveroa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valtiovarainvaliokunta ehdottaa suurelle valiokunnalle, että suuri valiokunta pitäisi välttämättömänä saada aikaan EU:n kattava yhtenäinen aktiviteettipohjainen vero (FAT) siten, että se mahdollisimman vähäisessä määrin perustuisi rahalaitosten maksamiin palkkoihin, sen tulee kohdistua voittoihin ja että suuri valiokunta korostaisi tarvetta viedä eteenpäin EU:n laajuista transaktioveroa (FTT) tavoitteena maailmanlaajuinen transaktiovero.

Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2011

  • Mikko Kuoppa /vas
  • Minna Sirnö /vas