Kysymyksessä on elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvä lakiesitys, joka sisältää myös tukivälineen hallinnoinnista vastaavia viranomaisia ja niiden tehtäviä sekä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia koskevat säädökset.
Uusi lainsäädäntö on tarpeen, sillä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12.2.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ((EU) 2021/241) edellyttää kansallista lainsäädäntöä tukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Tukivälinevarojen kansallisesta hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä säätäminen on välttämätöntä myös neuvoston 29.10.2021 hyväksymän Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ja tukivälinevarojen maksamiseksi Suomelle.
Em. asetus asettaa runsaasti valvontaa ym. koskevia vaatimuksia. Sen mukaan jäsenvaltioiden on tukivälinettä täytäntöön pannessaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvä varojen käyttö on sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista erityisesti petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen osalta. Jäsenvaltioiden on tätä varten varmistettava vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen määrien takaisinperintä.
Hallituksen esityksessä on omaksuttu kattava valvonta- ja tarkastusjärjestelmä, jossa valtiovarainministeriö toimisi kansallisena vastuuviranomaisena ja koordinaattorina suhteessa komissioon. Valtiovarainministeriössä oleva valtiovarain controller -toiminto toimisi riippumattomana ulkoisena tarkastajana, ja Valtiokonttorin tehtävä olisi ylläpitää keskitettyä kansallista tietojärjestelmää, johon tukiviranomaisten tulisi toimittaa elpymis- ja palautumistukivälinevaroilla rahoitettujen hankkeiden seurantaa koskevia tietoja. Myös tukiviranomaisilla olisi mm. tuen käytön seurantaan ja valvontaan liittyviä tehtäviä.
Hallituksen esityksen mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta aiheutuvat hallinnointi- ja valvontakustannukset ovat vuosina 2021—2026 alustavan arvion mukaan noin 74,7 milj. euroa ja 723 henkilötyövuotta. Hallinnolliset kustannukset rahoitetaan osin tukivälinevaroin, osin kansallisin määrärahalisäyksin ja osin osana virastojen ja laitosten normaalia toimintamenorahoitusta. Elpymisvälineestä maksettavat lopulliset rahoitusosuudet varmistuvat kesäkuun 2022 loppuun mennessä, mutta aiemmin tehtyjen arvioiden mukaan (tukivälineasetuksen liite IV) Suomen osuus tukivälineestä saatavasta rahoituksesta on käyvin hinnoin enintään 2,086 mrd. euroa. Hallinnolliset kulut olisivat näiden lukujen valossa vajaan neljän prosentin luokkaa.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna.
Voimaantulo.
Hallituksen esityksen mukaan lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2022, mutta esityksen eduskuntakäsittelyn vaatima aika huomioiden voimaantulo siirtyy hieman myöhäisemmäksi. Lait on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian niiden tultua hyväksytyiksi.