Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä verotaulukkoa
koskevin vähäisin tarkennuksin. Muutosehdotusta
on perusteltu yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Esityksen taustaa
Esitys on osa hallitusohjelmassa sovittuja etupainotteisia sopeutustoimia,
joiden tarkoituksena on lisätä valtion
verotuloja ja parantaa valtiontalouden tasapainoa. Korotusten arvioidaan lisäävän
valtion verotuloja nykyisestä noin 115 milj. euroa vuodessa,
jolloin alkoholi- ja alkoholijuomaveron vuotuinen kokonaiskertymä nousisi
noin 1,4 miljardiin euroon.
Esityksen tarkoituksena on myös toisaalta vähentää alkoholin
aiheuttamia haittoja koko väestön tasolla. Ehdotetut
veronkorotukset kohdistuvat kaikkiin alkoholijuomaryhmiin
mutta painottuvat olueen ja muihin mietoihin käymisteitse
valmistettuihin juomiin. Painotuksen tarkoituksena on suojella nuoria
ja vähentää alaikäisten alkoholin
kulutusta. Linjaus vastaa hallitusohjelman päihdepoliittisia
tavoitteita.
Valiokunta pitää näitä esityksen
yleisiä lähtökohtia perusteltuina ja
kannatettavina.
Korotusesitys ja alkoholin kulutus
Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen juomien
veroa korotettaisiin siis 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien
veroa 10 prosenttia nykyisestä. Korotukset on
tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta, ja niiden odotetaan nostavan
alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin
4,5 prosenttia nykyisestä.
Esitys on jatkoa vuosina 2008 ja 2009 toteutetuille kolmelle
aiemmalle korotukselle. Niillä kaikilla on pyritty nostamaan
verotasoa maltillisesti niin, ettei kotimaan myynti korvaudu merkittävässä määrin
matkustajatuonnilla.
Veronkorotukset ovat nostaneet alkoholin reaalihintoja
ja vähentäneet alkoholin tilastoitua kulutusta
kolmen viimeisen vuoden aikana 8,7 litrasta 8,1 litraan absoluuttista
alkoholia asukasta kohden laskettuna. Suurin muutos on kohdistunut
väkeviin alkoholijuomiin, joiden myynti Suomessa on laskenut
noin 12 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Vaikka tilastoimaton
kulutus on kasvanut samaan aikaan 1,8 litrasta 1,9 litraan, alkoholin
kokonaiskulutus on laskenut 10,5 litrasta 10,0 litraan asukasta
kohden laskettuna. Samalla alkoholijuomaverojen vuotuinen tuotto
on kasvanut veronkorotusten vuoksi reilusta miljardista hieman vajaaseen
1,3 miljardiin euroon.
Valiokunta pitää kehitystä monin
osin myönteisenä. Muutos näkyy alkoholihaittojen,
mm. rattijuopumusten ja alkoholin käyttöön
liittyvien kuolemantapausten vähentymisenä näiden kolmen
vuoden aikana. Lisäksi erityisesti nuoret aikuiset suhtautuvat
aiempaa kriittisemmin alkoholin väärinkäyttöä kohtaan.
Terveyspoliittiset seikat puoltavat siis suhteellisen korkeaa verotasoa.
Matkustajatuonti
Suomi sijoittuu verotasollaan neljän korkeinta veroa
perivän maan joukkoon EU-alueella yhdessä Ruotsin,
Ison-Britannian ja Irlannin kanssa. Oluen, viinien ja välituotteiden
verotaso on korkein Suomessa, ja lisäksi etyylialkoholin verotus
on toiseksi kireintä Ruotsin jälkeen. Veroero
esimerkiksi Viroon ja Saksaan on suuri kaikissa tuoteryhmissä.
Alkoholijuomien hintatasolla ja matkustajatuonnilla
tiedetään olevan selvä keskinäinen yhteys.
Tähän on viitattu myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.
Veronkorotukset näkyvät siten kasvaneena matkustajatuontina
ja vastaavasti tältä osin menetettyinä verotuloina. Alkoholin
aiheuttamat haitat ovat kuitenkin samanlaisia.
Matkustajatuonti muodostaa pääosan, noin kolme
neljäsosaa, Suomen tilastoimattomasta kulutuksesta. Tilastoimaton
kulutus vastaa taas noin 19 prosenttia kaikesta kulutetusta alkoholista.
Matkustajatuonti on siis alkoholipoliittisesti ja fiskaalisesti
merkittävä ilmiö. Lisäksi se
vaikuttaa myös suomalaisten yritysten kilpailuasemaan ja
mahdollisuuksiin ylläpitää työpaikkoja
täällä. Nämä näkökohdat
on siten syytä ottaa aina huomioon verotasoa vahvistettaessa.
Hintaero Suomen lähialueisiin aiheuttaa siis kaikkiaan
paineita matkustajatuontiin ja ylläpitää kiinnostusta
laittomiin markkinoihin. Se saattaa lisätä myös
epävirallista alkoholin välitystä ja
myötävaikuttaa laittomaan ravintolatoimintaan,
kuten asian valiokuntakäsittelyssä on tuotu esiin.
Ilmiö ei ole kuitenkaan yrityskyselyjen mukaan
vielä ensisijaisia harmaan talouden ongelmia
ravintola-alallaTrVM 9/2010 vp — M 8/2010
vp, Harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa
talous) ja sen taustalla oleva tutkija Pekka Lithin raportti 26.2.2010.
Raportissa esiteltiin tärkeimpiä harmaan talouden
ongelmia ravintola-alalla. Näitä olivat pimeän
työvoiman käyttö (176 pistettä),
kirjanpidon ohittava ruokamyynti (133 p.), kirjanpidon ohittava olut-
ja muu alkoholin myynti (76 p.), konkurssikeinottelu (37
p.) ja vasta viidentenä alkoholin myynti ilman anniskelulupaa
(34 p.)..
Valiokunta pitää tärkeänä,
että tietopohja päätöksenteolle
on mahdollisimman kattava ja luotettava. Tietoa tarvitaan matkustajatuonnin lisäksi
myös alkoholin laittomasta tuonnista ja siihen liittyvistä vakavista
ilmiöistä. Tilanne on tältä osin
Tullin tietojen mukaan melko vakaa mutta vaatii jatkuvaa seurantaa
erityisesti itärajalla.
Matkustajatuonnin kyselytutkimus
Matkustajatuontia seurataan vakiintuneesti kyselytutkimuksella,
jonka keskeiset viranomaiset — Valvira ja THL — ovat
tilanneet yhdessä alan toimijoiden, mm. panimoteollisuuden,
alkoholijuomakauppiaiden, päivittäistavarakaupan
ja tupakkateollisuuden kanssa. Kyselytietojen
perusteella julkaistaan vuosittain raportti, joka kuvaa matkustajatuonnin
muutoksia 12 kuukauden pituisella tarkastelujaksolla.
Kysely toteutetaan viikoittain 500 hengen suuruisella otannalla
puhelimitse, ja se edustaa parhainta saatavilla olevaa tietoa. Elinkeinoelämän
edustajat ovat pitäneet tuloksia kuitenkin osin puutteellisina
mm. siksi, koska kysely kohdistuu vain suomalaisiin matkustajiin.
Siitä ei siis ilmene esimerkiksi täällä käyvien
virolaisten työntekijöiden mukanaan
tuomat juomat.
Alkoholijuomiin kohdistuva verotus edellyttää kaikkiaan
oikeasuhtaista tasapainoa alkoholihaittojen ehkäisyn
ja veropohjan kestävyyden kesken. Mahdollisimman kattava
ja luotettava tieto on sen vuoksi välttämätöntä.
Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että käytössä olevaa kyselyä kehitetään
nykyistä edustavammaksi. Huomioon tulisi ottaa mm. säännöllisesti
Suomessa työskentelevien virolaisten matkustajatuonti.
Seuranta ja muu ohjaus
Säännöllinen seuranta on siis edellä todetuin
tavoin tarpeen, jotta alkoholijuomien verotusta voidaan kehittää pitkäjänteisesti
ja ennustettavasti myös alan toimijoiden kannalta.
Valiokunta korostaa toisaalta myös yleisen alkoholivalistuksen
ja asenneohjauksen tarpeellisuutta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on
toivottu tältä osin nykyistä aktiivisempaa otetta.
Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.