Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Esityksessä todetaan, että Islannin valtio on ottanut Kaupting Bank hf:n haltuunsa ja pankin sivuliikkeen toiminta on Suomen Rahoitustarkastuksen päätöksellä keskeytetty. Pankissa on noin 10 000 suomalaista talletusasiakasta, joiden talletukset ovat noin 115 miljoonaa euroa. Talletusten maksamiseksi kolme Suomessa toimivaa liikepankkia on sitoutunut perustamaan yhtiön ja rahoittamaan sen toimintaa siten, että Suomen sivuliikkeen tallettajien talletukset voidaan maksaa täysimääräisinä korkoineen. Perustettava yhtiö saa panttina tai kaupalla Kaupthing hf:n lainasaamisia ja muita varoja. Talletusten maksamisen jälkeen pankin omaisuus on tarkoitus realisoida, minkä jälkeen erillisyhtiötä rahoittaneet pankit saavat lainaamansa varat takaisin. Pankin varat ovat nimellisarvoltaan noin 200 miljoonaa euroa, joten niiden arvioidaan kattavan 115 miljoonan euron talletukset täysimääräisesti.

Liikepankit ottavat järjestelyyn liittyvän kaupallisen riskin sekä luottoriskin. Ne ovat kuitenkin edellyttäneet, että valtio vastaa oikeudellisista riskeistä. Käytännössä oikeudelliset riskit voivat liittyä Suomessa tehtyyn talletusten takaisinmaksujärjestelyyn. Mikäli Kaupthing pankki ajautuu selvitystilaan, varoihin saattaa kohdistua takaisinsaanti- tai muita niihin verrattavia vaateita.

Asiaan liittyvät järjestelyt on suoritettava kiireellisesti sekä rahoitusmarkkinoiden vakauden että myös tallettajien aseman turvaamiseksi. Nyt ehdotettua järjestelyä koskevat päätökset on tehtävä pikaisesti myös siitä syystä, että luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 104 §:n mukaan Rahoitustarkastuksen on päätettävä mahdollisesta talletussuojan käytöstä 21 päivän kuluessa siitä, kun Rahoitustarkastus on saanut tiedon, että pankki ei maksa tallettajan erääntyneitä ja riidattomia saatavia. Tämä 21 päivän määräaika päättyy 30.10.2008, mihin mennessä nyt ehdotettua järjestelyä koskevat päätökset on siis tehtävä.

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Perustuslakivaliokunta on tarkastellut asiaa perustuslain 6 §:n 1 momentin yleisen yhdenvertaisuussäännöksen kannalta, sillä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) mukainen talletussuoja ja nyt esitetyn järjestelmän mukainen korvauksen enimmäismäärä ovat erilaisia (PeVL 25/2008 vp). Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että ehdotetulle valtiontakuun myöntämiselle ei ole valtiosääntöistä estettä. Valiokunta on muun muassa todennut, että järjestelmät ovat perusteiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia ja että valtiontakuun myöntämisen tarkoituksena on turvata luottamuksen säilyminen talletustoimintaan yleensä. Tällainen rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta olennainen päämäärä muodostaa perustuslakivaliokunnan mukaan erittäin painavan yhteiskunnallisen perusteen ehdotetulle toimelle.

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että esityksen mukaan valtiontakuu koskisi pankkien ohella myös tallettajille aiheutuvaa vahinkoa, mitä valiokunta on pitänyt poikkeuksellisena järjestelynä. Perustuslakivaliokunta on myös pitänyt aiheellisena, että valtiovarainvaliokunta selventää, minkä laatuiset tappiot ja kustannukset voidaan lukea valtiontakuun ylärajaa määrittävään 115 miljoonan euron talletusmäärään.

Talousvaliokunnan lausunto

Myös talousvaliokunta on pitänyt esitystä perusteltuna (TaVL 32/2008 vp). Se on kuitenkin katsonut, että jatkossa asiakkaiden varat tulee turvata voimassa olevien talletussuojaa koskevien säännösten mukaisesti ja että nyt ehdotettu järjestely on valtion osalta erityistapaus. Talousvaliokunta on siksi esittänyt, että järjestelyyn voidaan antaa suostumus, jos valtiontakuu rajataan koskemaan vain asiakkaiden talletuspääomaa siltä osin kuin korvattava määrä muutoin ylittäisi maksuhetkellä voimassa olevan talletussuojan rajan.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna. Valtiontakuun myöntämisen tarkoituksena on turvata luottamuksen säilyminen talletustoimintaan yleensä. Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että tällainen rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta olennainen päämäärä muodostaa erittäin painavan yhteiskunnallisen perusteen ehdotetulle toimelle.

Valtiovarainvaliokunta pitää ratkaisua kannatettavana myös siitä syystä, että liikepankit kantavat järjestelyyn liittyvän kaupallisen riskin sekä riskin siitä, että vakuudeksi saatu luottokanta ja muu omaisuus eivät kata lainaa. Lisäksi hallituksen esittämä ratkaisu merkitsee sitä, että talletusten maksamiseen ei tarvita valtion varoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastaavaa järjestelyä ei ole ainakaan toistaiseksi toteutettu muissa maissa, joissa Kaupthingilla on sivukonttoreita. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on päädytty ratkaisuun, jossa tallettajien saamiset on maksettu valtion varoista, Ruotsissa Riksbankenin tuella ja Norjassa talletussuojarahastosta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että nyt esitetty menettely ei heikennä suomalaisten pankkien vakavaraisuutta.

Esityksen mukaan valtio vastaisi mahdollisista oikeudellisista riskeistä aiheutuvista taloudellisista vastuista. Esityksessä ei ole arvioitu niiden suuruutta, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa riskejä on pidetty vaikeasti arvioitavina, mutta kuitenkin vähäisinä ja niiden realisoitumista epätodennäköisenä. Riskit liittyvät tilanteeseen, jossa Kaupthing Bankin mahdollisesta konkurssista johtuvat vaatimukset kohdistuvat suomalaisiin pankkeihin tai tallettajiin. Valtion riskiä pienentää osaltaan se seikka, että Islannin lainsäädäntö asettaa tallettajat etuoikeutettuun asemaan pankin konkurssitilanteessa. Nyt ehdotettu järjestely on valtion kannalta sikäli suotuisa, että valtio ei vastaa kaupallisista riskeistä eikä luottoriskeistä.

Talousvaliokunnan kannasta poiketen valtiovarainvaliokunta katsoo, että valtiontakuuta ei tule rajata miltään osin talletussuojaan, vaan että takuun tulee kattaa talletukset ja korot täysimääräisinä. Näin voidaan ylläpitää luottamusta suomalaiseen pankki- ja rahoitusjärjestelmään sekä pankkitalletuksiin säästämisen ja sijoittamisen muotona. Tämä on tärkeää, koska erityisesti Suomessa pankkijärjestelmän rahoitus perustuu merkittävältä osin talletuksiin.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että suurin osa Kaupthing Bank hf:ssä olevista talletuksista on suhteellisen pieniä; talletukset ovat keskimäärin noin 8 000 euroa ja niistä vain noin 10 prosenttia ylittää vielä tällä hetkellä voimassa olevan 25 000 euron talletussuojarajan. Eduskunnalle äskettäin annetun hallituksen esityksen (HE 158/2008 vp) mukaan talletussuoja on tarkoitus korottaa 50 000 euroon taannehtivasti 8.10.2008 lukien, mikä vähentää entisestään talletussuojan ylittävien talletusten määrää.

Valtiovarainvaliokunta pitää perusteltuna, että valtiontakuu ulottuu pankkien ja niiden muodostaman erillisyhtiön lisäksi myös Kaupthing Bank hf:n Suomen sivuliikkeen tallettajiin. Valiokunnan mielestä tämä on osa kokonaisuutta, jolla vahvistetaan talletusjärjestelmään ja rahoitusmarkkinoihin kohdistuvaa luottamusta ja vakautta. Näin varaudutaan lisäksi siihen tilanteeseen, että takaisinsaanti kohdistuisi myös tallettajiin.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että nyt esitettyä menettelyä ei voida pitää ennakkotapauksena, vaan jatkossa asiakkaiden varat tulee turvata voimassa olevien talletussuojasäännösten mukaisina.