25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Momentille on esitetty lisäystä 1 200 000 euroa. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 400 000 euroa mahdollisten uusien siviilikriisinhallintaoperaatioiden rahoittamiseen Länsi-Balkanilla, Keski-Aasiassa ja Afganistanissa. Valiokunnan ulkoasiainministeriöltä saaman selvityksen mukaan luettelosta puuttuu mahdollinen uusi siviilikriisinhallintaoperaatio Irakissa.

Saadun selvityksen mukaan Suomi on kuluvana vuonna tukenut humanitaarista toimintaa Irakissa 4,8 miljoonalla eurolla. Madridin maksulupauskonferenssissa 23.—24.10.2003 Suomen maksulupaus vuodelle 2004 oli 5 000 000 euroa. Siviilikriisinhallintasektorilla Suomi lähetti Irakiin huhti—kesäkuussa 2003 yhdeksän palomiestä jälleenrakennustöihin YK:n humanitaarisen avun koordinaattorin UNOCHI:n pyynnöstä. Lisäksi on tarkoitus turvallisuustilanteen salliessa lähettää Irakiin yksi miinanraivausasiantuntija sekä joukkohautojen arviointiryhmä.

Irakin poliisisektorilla apua tarvitaan uusien poliisien kouluttamisessa, olemassa olevien poliisien jälleenkouluttamisessa ja 65 000 poliisin varustamisessa. Koulutus voi tapahtua joko Irakissa tai sen ulkopuolella. Koulutusohjelman on kehittänyt väliaikaishallinto yhdessä Yhdysvaltojen oikeusministeriön kanssa, ja se toimii mallina kaikelle Irakin poliisikoulutukselle. Poliisikoulutusprojektia Jordaniassa koordinoi Iso-Britannia. Iso-Britannia on toivonut, että myös Suomi voisi tarjota henkilökuntaa, rahoitusta ja varusteita koulutusohjelmaan. Mikäli Suomi päättäisi osallistua poliisikoulutukseen, tavoitteena olisi saadun selvityksen mukaan 5—10 kouluttajan lähettäminen em. tehtäviin. Hankkeen kustannukset vuositasolla olisivat noin 1 000 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 16.10.2003 yksimielisesti Irakia koskevan päätöslauselman 1511. Päätöslauselma oikeuttaa ja kehottaa YK:n jäsenmaita osallistumaan Irakin sodan jälkihoitoon sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta UTVA päätti 24.10.2003 selvityksen aloittamisesta em. poliisikouluttajien lähettämiseksi Jordaniaan.

Valtiovarainvaliokunta ei näe estettä sille, että momentin määrärahan siviilikriisinhallintaoperaatioiden rahoittamiseen varatusta 400 000 eurosta erikseen määriteltävä osuus käytettäisiin mahdolliseen siviilikriisinhallintaoperaatioon Irakissa, mikäli tämä poliittisesti ja eduskunnan päättämien linjausten mukaisesti nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

23. Viranomaisradioverkon kehittämishankkeen kokonaisrahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille sisältyy viranomaisradioverkon kehittämishankkeen kokonaisrahoitus. Osa hankkeesta muodostuu siitä, että viranomaisradioverkko on suunniteltu luovutettavaksi apporttina valtion kokonaan omistamalle osakeyhtiölle. Samalla on varauduttu lunastamaan yhtiön osakekannasta TeliaSoneran omistama osuus. Tällä hetkellä VIRVE-verkon operoinnista vastaa sopimusperusteisesti valtion (60 %) ja TeliaSoneran (40 %) omistama yhtiö, Suomen Erillisverkot Oy.

VIRVE-verkon omistuksen ja operoinnin ratkaisemiseksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla liikenne- ja viestintäministeriö on saadun selvityksen mukaan käynyt neuvotteluja TeliaSoneran kanssa Suomen Erillisverkot Oy:n omistuksen siirtämiseksi Suomen valtiolle kokonaisuudessaan. Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa asiaa käsiteltäessä päädyttiin siihen, että osakkeiden lunastukseen varataan 5 miljoonaa euroa keskeneräisten kauppahintaneuvottelujen vuoksi. Nämä neuvottelut ovat edelleen käynnissä. On tarpeellista säilyttää joustavuus, jotta ei rajoiteta valtion valinnanmahdollisuuksia sen ratkaistessa VIRVE-verkon operoinnista vastaavaan yhtiöön liittyviä omistusjärjestelyjä.

Edellä olevan perusteella momentin perustelujen päätösosan kolmannesta kappaleesta poistetaan nimeltä mainittu osakeyhtiö, Suomen Erillisverkot Oy. Valiokunta antaa valtuuden järjestelylle, jossa on mahdollista siirtää VIRVE-verkko valtion kokonaisuudessaan omistamalle osakeyhtiölle sekä tarvittaessa ostaa olemassa oleva operointiyhtiö kokonaisuudessaan omistukseensa VIRVE-verkon operointiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 89/2003 vp)

Valtion omistama viranomaisradioverkko, mukaan lukien siihen sisältyvä kiinteistövarallisuus, saadaan luovuttaa valtion kokonaan omistamalle viranomaisradioverkkotoiminnan yhtiölle apporttina noin 21 000 000 euron määrästä, sen jälkeen kun yhtiön koko osakekanta on valtion omistuksessa.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Hallituksen esityksen mukaan momentilta vähennetään 20,4 miljoonaa euroa, koska eräiden tiehankkeiden rakentamisen käynnistyminen on viivästynyt. Hankkeiden sopimusvaltuuksia ei muuteta. Saadun selvityksen mukaan hankkeiden tarvitsema rahoitus budjetoidaan myöhemmin hankkeiden etenemisen mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi ehdottanut, että momentilta vähennetään vielä yksi miljoona euroa, koska Nuijamaan raja-aseman tieyhteyttä koskevaa valtiosopimusta ei tulla aiemmista suunnitelmista poiketen allekirjoittamaan kuluvan vuoden aikana. Hankkeen valmistelu voidaan aloittaa, mutta töiden varsinainen käynnistyminen viivästyy.

Nyt tehtävät määrärahojen vähennykset ovat budjettitekniikkaan liittyviä muutoksia, joilla ei saadun selvityksen mukaan ole vaikutusta hankkeiden käytännön etenemiseen. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä kuitenkin sitä, että määrärahojen budjetoinnista tulee jatkossa huolehtia niin, ettei hankkeiden käynnistymiseen ja etenemiseen tule viivästyksiä määrärahojen niukkuuden vuoksi.

Tieverkon rahoituksen osalta varsinainen ongelma on perustienpidon määrärahojen alhainen taso, johon lisätalousarviossa ei ehdoteta parannusta. Esim. liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttäisi selkeää tasokorotusta perustienpidon määrärahoihin. Valiokunta ottaa perusteellisemmin kantaa perustienpidon rahoitukseen liittyviin kysymyksiin käsitellessään ensi vuoden talousarvioehdotusta.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen perusteella momentilta vähennetään hallituksen ehdotuksen lisäksi 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentilta vähennetään 21 400 000 euroa.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen rataverkko on korjattu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Rataverkon kuntoa uhkasi vakava romahdus 1990-luvulla, mutta tämä saatiin torjuttua parantamalla perusradanpidon rahoitusta lisätalousarvioiden yhteydessä 1990-luvun loppupuolella.

Saadun selvityksen mukaan korvausinvestointien toteuttaminen edellyttäisi vuosittain noin 170 miljoonan euron määrärahaa. Kuluvalle vuodelle korvausinvestointeihin osoitettiin vajaat 120 miljoonaa euroa, ja ensimmäisessä lisätalousarviossa määrärahaa lisättiin 30 miljoonalla eurolla. Nyt korvausinvestointeihin ehdotetaan 10,6 miljoonan euron lisäystä.

Valiokunta katsoo, että ratatöiden pitkäjänteisen suunnittelun kannalta lisätalousarviot ovat epätarkoituksenmukainen ja kallis tapa huolehtia rahoituksesta. Riittävä rahoitus tulee turvata varsinaisen talousarvion yhteydessä. Näin hankkeet voitaisiin toteuttaa taloudellisesti sekä myös liikennejärjestelyjen kannalta optimaalisella tavalla. Lisätalousarviomenettely aiheuttaa myös kohtuutonta epävarmuutta työntekijöiden ja muidenkin alalla toimijoiden keskuudessa.

Perusradanpidon lähitulevaisuus näyttää erittäin ongelmalliselta, sillä ensi vuoden talousarvioesityksen lähtökohtana on korvausinvestointeihin suunnatun määrärahan pudottaminen noin 106 miljoonaan euroon. Tämä olisi vain noin 60 prosenttia määrärahatarpeesta. Mikäli määrärahaa ei koroteta, nopeus- ja painorajoitusten määrä tulee edelleen lisääntymään, ja ratatöitä tekevää henkilökuntaa joudutaan lomauttamaan ja irtisanomaan.

89. Suomen Erillisverkot Oy:n omistusjärjestelyt (arviomääräraha)

Momentin 26.01.23 perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa, että momentin nimikettä ja toista kappaletta muutetaan.

Momentti ja momentin nimike muuttuvat seuraaviksi:

(1. kappale kuten HE 89/2003 vp)

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkkotoiminnan yhtiön osakkeiden hankintaan.

40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 3 000 000 euroa. Määrärahan vähennys johtuu siitä, että vuoden 2003 arvioiduista avustusten maksatuksista osa siirtyy vuodelle 2004 ja osa vuodelle 2005. Maksatusten myöhentyminen on johtunut mm. tietojärjestelmiin liittyvistä ongelmista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tieto- ym. järjestelmien toimivuus varmistetaan ja että maksatusten siirtyminen seuraaville vuosille ei jatkossa heikennä muiden hankkeiden rahoitusta.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on kuluvan vuoden talousarviossa osoitettu yhteensä 98 000 000 euroa. Nyt määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 4 000 000 eurolla, joka käytettäisiin erityisesti lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Tämän määrärahan turvin voidaan jatkaa jo aloitettuja terapioita, mutta uusien terapioiden aloittamiseen se ei anna mahdollisuuksia. Käyntikertoja joudutaan myös kohtuuttomasti rajoittamaan.

Lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin on suunnattu viime vuosina selkeitä lisäpanostuksia parantamalla kuntien rahoituspohjaa sekä lisäämällä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osoitettavia määrärahoja. Samanaikaisesti kuntoutuksen kysyntä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Mielenterveyslain lähtökohtana on, että psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnallisella terveydenhuollolla. Kansaneläkelaitoksen järjestämä psykiatrinen kuntoutus täydentää kuntien järjestämiä palveluita. Jotta tehtävienjako julkisen terveydenhuollon ja Kelan välillä olisi selkeä, sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää julkisen terveydenhuollon ja Kelan väliseen tehtävienjakoon ja kustannusvastuuseen liittyviä kysymyksiä ja sopia mm. psykoterapiapalveluita koskevasta työnjaosta.

Valiokunta katsoo, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen on jatkossakin suunnattava tuntuvia voimavaroja. Kun yhteiskunnan voimavarat ovat kuitenkin rajalliset, on tärkeää parantaa määrärahojen koordinointia ja selkeyttää vastuukysymyksiä eri toimijoiden välillä. Hoidon onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntoutuksen jatkuvuus ja tätä kautta tuloksellisuus voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla. Hoito- ja kuntoutusmäärärahojen riittävyyden turvaamiseksi on myös tärkeää suunnata enemmän voimavaroja lasten ja perheiden hyvinvointia tukevaan sekä ennaltaehkäisevään työhön. Samalla on huolehdittava siitä, että lasten mielenterveyteen liittyvät ongelmat selvitetään riittävän nopeasti ja että hoitoonpääsy varmistetaan oikea-aikaisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vaikeasti sairaiden lasten hoito kuuluu erikoissairaanhoidon vastuulle.

Valiokunta ottaa perusteellisemmin kantaa lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen liittyviin kysymyksiin käsitellessään ensi vuoden talousarvioesitystä.