Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenmaiden tavoitteena on varmistaa valuuttarahaston rooli kansainvälisen rahoitusturvaverkon keskiössä. Tilanteessa, jossa maailmantalouteen kohdistuu suurta epävarmuutta ja jäsenmaiden kasvunäkymät ovat heikot, rahoituskapasiteetin säilyttäminen ennallaan antaa positiivisen signaalin jäsenmaiden tuesta valuuttarahastolle.
Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunta on hyväksynyt alkuvuodesta 2020 New Arrangements to Borrow -rahoitusjärjestelyn eli niin sanotun NAB-järjestelyn muutokset, jotka kasvattavat järjestelyn kokonaissumman nykyisestä noin 217,9 miljardista eurosta noin 434,3 miljardiin euroon. Tämä toteutetaan kaksinkertaistamalla kaikkien NAB-järjestelyyn osallistuvien maiden osuudet.
Samoin kansainvälisen valuuttarahaston johtokunta hyväksyi keväällä 2020 uusia kahdenvälisiä lainasopimuksia koskevan kehikon, jonka puitteissa valuuttarahasto neuvottelee uudet lainasopimukset lainanantajien kanssa. Tällä varmistetaan, että Kansainvälisen valuuttarahaston rahoituskapasiteetti ei laske siinä tapauksessa, että NAB-järjestelyn kaksinkertaistamista ei saada voimaan vuoden 2021 alusta. Kun NAB-järjestelyn kaksinkertaistaminen tulee voimaan, kahdenväliset lainat pienennetään.
Suomelle Kansainvälisen valuuttarahaston esitykset tarkoittavat sitä, että Suomen osuus NAB-järjestelyissä kasvaisi noin 2,7 miljardiin euroon. Kahdenvälinen laina puolestaan olisi aluksi edelleen 3,76 miljardia euroa. Kun NAB-järjestelyn kaksinkertaistaminen tulee voimaan, Suomen kahdenvälinen laina pienenee 1,62 miljardiin euroon. Näin ollen Suomen Pankille annettujen valtiontakuiden määrä pienenee noin 780 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun NAB-järjestely kaksinkertaistetaan. Näiden muutosten jälkeen Suomen Pankille annetut valtiontakuut ovat yhteensä noin 7,2 miljardia euroa.
Suomen Pankki on hoitanut Suomen osuuden rahoituksesta, vaikka Suomen valtio on Kansainvälisen valuuttarahaston jäsen. Valtio on kuitenkin kantanut vastuun jäsenosuuden käytöstä Suomen Pankille mahdollisesti aiheutuvista tappioista ja antanut valtiontakuun eduskunnan suostumuksella. Takuu on tarpeen, koska Suomen Pankilla on oltava pankkia koskevan lain mukaan riittävät vakuudet luotonannossaan. Valtiontakuu on myönnetty ilman vastavakuuksia.
Menettelyä on tarkoitus soveltaa nyt myös tulevaan muutokseen. Samalla vuonna 2016 NAB-järjestelyn vakuudeksi myönnetty takuu ja vuonna 2017 kahdenvälisen lainan vakuudeksi myönnetty takuu kumottaisiin. Valiokunta pitää noudatettua menettelytapaa tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen käyttöä myös tässä yhteydessä.