Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Suomen kansantalouden menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat yhä enemmälti korkeaan osaamiseen ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Yliopistojen tutkimustoiminta tuottaa aikaisempaa enemmän sellaista tietoa ja osaamista, joka olisi saatettavissa nykyistä paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäviin kuuluu myös edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan tulosten tuotteistamista yritystoiminnaksi.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on, että yliopistot voisivat yksin tai muiden kanssa perustaa osakeyhtiöitä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Toiminnasta koituvat tulot voitaisiin ohjata vuosittain talousarviossa päätettävällä tavalla suoraan yliopistojen käyttöön. Valiokunta pitää myönteisenä, että yliopistot saavat hieman nykyistä paremmat keinot toimia saadessaan mahdollisuudet erottaa maksullisen palvelutoiminnan osia yliopistojen muusta toiminnasta poikkeavin periaattein yhtiömuotoisiksi kokonaisuuksiksi. Ehdotuksella helpotetaan innovaatioiden hyödyntämistä ja käytännön toimenpiteitä maksullisen toiminnan organisoinnissa.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnon perusteluissa todettuun ja korostaa sitä, että uudessa järjestelmässä yliopistojen on huolehdittava asianmukaisella tavalla valtion osakasvallan käyttämisestä ja omistajapolitiikan toteuttamisesta yliopistoyhtiöissä. Yliopistolta edellytetään valmiuksia laatia ja analysoida liiketoimintasuunnitelmia ja yritysten taloudellista raportointia sekä huolehtia liiketoimintaan liittyvästä riskien hallinnasta ja myös yliopistoyhtiöiden ja yliopistojen virasto- ja laitostoiminnan välisen rajapinnan asianmukaisuudesta.

Yliopistoille annetut lahjoitukset.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon yliopistoille tehtyjen lahjoitusten verovapaudesta. Tuloverolain 57 §:n mukaan muun muassa suomalaiselle yliopistolle tehty rahalahjoitus on vähennyskelpoinen, jos lahjoituksen suuruus on enintään 25 000 euroa. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että selvitetään mahdollisuudet poistaa tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tehtyä rahalahjoitusta koskeva verovähennyksen yläraja.

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston piirissä on kuitenkin syytä arvioida, onko valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä koskevan lain soveltaminen yliopistoyhtiöihin kaikilta osin yliopistojen itsehallinnon ja yliopistoille kuuluvien tehtävien erityisluonteen kannalta asianmukaista. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että asia pikaisesti selvitetään ja tarvittaessa tuodaan muutosehdotukset eduskunnalle.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan 3 a §:n 1 momentin 7 kohdan maininta nettobudjetoinnin toteuttamisesta ’sen mukaan kuin siitä talousarviossa erikseen päätetään’ on asiallisesti tarpeeton, koska nettobudjetoinnista päätetään talousarviossa erikseen jo momentin johtolauseen nojalla.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että talousarviokäytännössä nettobudjetoinnin soveltamista koskeva eduskunnan talousarviopäätös voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perusteluiden yleisessä osassa on määritelty virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille vakiosisältöisiä nettobudjetointijärjestelyitä. Nettobudjetoinnin soveltamisesta voidaan myös päättää talousarviossa asianomaisen yksittäisen momentin perusteluiden päätösosassa. Kyseessä olevan 3 a §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu nettoutus on luonteeltaan poikkeuksellinen ja tarkkaan rajattu. Sen soveltamisesta tulisi päättää asianomaisen momentin perusteluissa eikä yksityiskohtaisten perusteluiden yleisessä osassa. Valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen mukaan esitetyn 7 kohdan maininnalla tarkoitetaan nettobudjetointia koskevan talousarviopäätöksen sisällyttämistä asianomaisen momentin perusteluihin. Sen vuoksi valtiovarainvaliokunta pitää tarpeellisena hyväksyä asianomainen kohta hallituksen esittämässä muodossa.