Perustelut
Ympäristövaliokunta tarkastelee lausunnossaan ympäristöministeriön
pääluokkaan kuuluvaa lukua asumisen edistäminen
(35.30), lukua yhdyskunnat, alueiden käyttö ja
luonnonsuojelu (35.20) luonnonsuojelun osalta, lukua ympäristönsuojelu
(35.10) Itämeren suojelun osalta sekä lukua ympäristöministeriön
hallinnonalan muut menot (35.99) eräiden avustusten osalta.
Lisäksi valiokunta käsittelee kauppa-ja teollisuusministeriön
pääluokan lukua energiapolitiikka (32.60) uusiutuvan
energian käytön osalta.
Asumisen edistäminen (35.30)
Talousarvion lähtökohdat
Talousarvioehdotuksessa todetaan, että kesällä 1999
alkanut korkojen nousu ja asuntojen korkeaksi kohonnut hintataso
käänsivät asuntokaupan ja hinnat lievään
laskuun kesällä 2000. Samalla vapaarahoitteinen
asuntotuotanto hidastui ja koko asuntotuotannon aloitukset jäivät
vuonna 2000 edellisvuotta alhaisemmiksi. Myös rakennuslupien
määrä kääntyi vahvaan
laskuun. Aravavuokrajonot kasvoivat 10 000 kotitaloudella
noin 118 000 kotitalouteen. Asunnottomien määrän
lasku pysähtyi. Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla
5,5 prosenttia ja muualla maassa 4,0 prosenttia.
Kaikkiaan asunto- ja rakennusmarkkinoiden tilanne on edellisen
valtion talousarvion laadintavaihetta vakaampi. Vanhojen asuntojen
hinnat ovat suhteellisen tasaiset ja korot ovat kääntyneet
vuoden 2001 aikana uudelleen laskuun. Uusien asuntoluottojen määrä on
edelleen kasvussa. Valtion rahoittama tuotanto on tänä vuonna ollut
edellisvuotta vireämpää.
Asunnon tarvitsijoiden kannalta ongelmat ovat kuitenkin säilyneet
ennallaan. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa
ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntopula haittaa
työvoiman saantia näille alueille.
Aravavuokra-asuntojen niukkuus on edelleen
suurin pääkaupunkiseudulla. Muuttotappioalueilla asuntoja
jää tyhjilleen.
Vuoden 2002 valtion talousarvion keskeisenä tavoitteena
on edellisen vuoden tapaan asuntojen tarjonnan lisääminen
kysyntäalueilla ja hintavakauden säilyttäminen.
Muuttotappioalueilla varaudutaan erityistoimin parantamaan asuntomarkkinoiden
tasapainoa ja asunto-oloja.
Tavoitteiden totetuttamiseksi talousarvioehdotuksessa lähdetään
seuraavista peruslinjauksista:
— Arava- ja korkotukilainoituksella rakennettavista
uusista asunnoista aiempaa suurempi osuus rakennetaan pääkaupunkiseudulle,
sen kehyskuntiin ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin.
— Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään
tonttimaan saantia ja poistetaan asuntotuotannon käynnistymisen
esteitä näillä alueilla.
— Huolehditaan siitä, että arava-
ja korkotukituotannon kustannukset eivät nouse asumiskustannusten
ja talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti.
— Tehostetaan yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen
ja muiden asuntoalan toimijoiden kanssa asuntomarkkinoiden tasapainon
edistämiseksi.
— Seurataan vuokramarkkinoita ja edistetään vuokramarkkinoiden
toimintaa.
— Väestöä menettävillä alueilla
toimitaan ensisijaisesti olemassa olevan asuntokannan käytön
tehostamiseksi. Jos näillä alueilla joudutaan purkamaan
tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja,
valtio varautuu ottamaan vastuulleen enintään
puolet jäljellä olevasta lainapääomasta.
Näillä budjetin peruslinjauksilla hallitus
jatkaa asuntopoliittisen strategian sekä valtion, pääkaupunkiseudun
ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan toteuttamista, jotka kokonaisuutena
asettavat tavoitteet pidemmän aikavälin asuntopolitiikalle.
Pidemmän aikavälin asuntopoliitisina lähtökohtina
talousarvioehdotuksessa mainitaan erikseen ekologisesti kestävä rakentaminen
ja rakentamisen ohjaus, rakennusten käytön elinkaaritalous,
tiiviin pientalorakentamisen ja pienimuotoisten kerrostaloalueiden
kehittäminen, asunnottomien määrän
vähentäminen sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvien
tarpeiden huomioiminen asumisessa ja palveluiden kehittämisessä.
Ekologisesti kestävässä rakentamisessa
korostuu erityisesti kasvihuonekaasujen vähentäminen
osana kansallista ilmastostrategiaa. Talousarvioehdotuksen perustelujen
mukaan tarkoituksena on saattaa voimaan kireämmät
lämmöneristys- ja ilmanvaihtomääräykset
sekä edistää määräyksissä uusiutuvien
energialähteiden käyttöä. Taloudellista
ohjausta päästöjen vähentämiseksi
parannetaan täsmentämällä korjausavustusten
ehtoja ja tukemalla energiakatselmuksia.
Asunnottomuuden vähentämiseksi valvotaan sosiaalisten
vuokra-asuntojen asukasvalintaa sekä suunnataan erityistoimia
etenkin pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea
tarvitsevien ryhmien asuttamiseen. Talousarvioehdotuksen mukaan
asunnottomien ja pakolaisten asuntojen omapääoma-avustuksia
nostetaan lisäksi noin 5,5 miljoonalla eurolla
eli kaikkiaan 8,4 miljoonaan euroon.
Ikääntyvän väestön
osalta budjetissa kiinnitetään huomiota asuntojen
uustuotannossa liikkumisen esteettömyyteen ja turvallisuuteen.
Korjausavustuksia myönnettäessä huomioidaan
erityisesti tämän väestönosan
tarpeet.
Kokonaisuutena ympäristövaliokunta pitää talousarvioehdotuksen
lähtökohtia, tavoitteita ja esityksiä asumisen
osalta perusteltuina. Valiokunta korostaa edellisen vuoden tapaan,
että vuotuisten talousarvioehdotusten tulee pohjautua pitkäjänteiseen
asuntopolitiikkaan. Valiokunta panee tyydytyksellä merkille,
että hallituksen linja on tältä osin
säilynyt.
Talousarvioehdotuksen yksityiskohtaisilla ehdotuksilla ei kuitenkaan
kaikin osin kyetä toteuttamaan niitä tavoitteita,
joita asuntobudjetin lähtökohdaksi on asetettu.
Valiokunta käsittelee näitä ja eräitä muita
näkökohtia tarkemmin seuraavassa.
Arava- ja korkotukituotanto
Talousarvioehdotuksen tavoitteena on säilyttää valtion
tukema asuntotuotanto nykyisellä tasolla 12 500 asunnossa.
Ympäristövaliokunta pitää tuotannon
tasoa asuntotarpeeseen nähden riittämättömänä.
Nykyisessä asunto- ja rakennusmarkkinatilanteessa tuotannon
alkamistavoite lienee kuitenkin realistinen.
Valiokunnan huomiota on tässä yhteydessä kiinnitetty
lainojen myöntämisvaltuuteen, joksi esitetään
aravalainojen osalta 500 miljoonaa euroa ja korkotukilainojen osalta
450 miljoonaa euroa. Ehdotettua valtuutta on epäilty niukaksi. Lisäksi
valiokunnalle on kerrottu, että tällä hetkellä vuokratalojen
omistajat näyttävät olevan kiinnostuneempia
uusista korkotukilainoista kuin aravalainoista. Aravalainojen kysyntää heikentävät
mm. yhtenäislainajärjestelmän ongelmat.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus seuraa talousarvioehdotuksen perustelujen
mukaisesti asunto- ja rakennusmarkkinoiden sekä arava-
ja korkotukilainoitustilanteen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa
toimenpiteisiin riittävien lainoitusvaltuuksien osoittamiseksi
siten, että talousarviossa esitettyjen asuntomäärien
toteutuminen voidaan turvata.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös
sitä, että hallitus selvittää yhtenäislainajärjestelmän käyttöön
liittyvät ongelmat. Saadun selvityksen mukaan hallituksessa
ollaan valmistelemassa ehdotuksia siitä, miten aravalainojen
ehtoja tulisi muuttaa, jotta vuokrat ovat kohtuullisessa suhteessa
asunnoissa asuvien tulotasoon nähden, pääomamenojen
nousu on kohtuullinen asunnoissa asuvien tulojen kehitykseen nähden, korko
on kohtuullinen ja tuleviin korjaustarpeisiin voidaan varautua.
Selvityksen on määrä valmistua kuluvan
vuoden loppuun mennessä.
Ympäristövaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle,
että se mietinnössään
edellyttää aravalainojen lainaehtojen uudistamista
niin, että ehdot eivät vaikeuta kiinteistöjen
ylläpitoa ja hoitoa eivätkä muodosta
estettä lainojen käytölle
uustuotannossa.
Varainhankintavaltuudet
Talousarvioehdotuksen mukaan valtion asuntorahasto saa arvopaperistaa
asunto- ja aravalainoja, tai sille saadaan ottaa pitkäaikaista
lainaa yhteensä enintään 430 miljoonaa
euroa.
Ympäristövaliokunta panee tyydytyksellä merkille,
että asuntorahastolla säilyy edelleen mahdollisuus
hankkia varoja sekä lainanotolla että arvopaperistamisella.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että asuntorahastolla säilytetään myös
jatkossa monipuoliset varainhankintamahdollisuudet siitä huolimatta,
että pitkäaikainen lainanotto on tällä hetkellä arvopaperistamista edullisempaa.
Arvopaperistamalla hankitut varat eivät lisää valtion
velkaa, millä seikalla on merkitystä taloudellisesti
huonoina aikoina. Jos arvopaperistamisesta luovuttaisiin, siihen
palaaminen esimerkiksi valtiontaloudellisista syistä johtaisi kalliiseen
menettelyn uudelleen käynnistämiseen. Valiokunnan
mielestä ei olekaan perusteita katkaista hyvin toimimaan
saatua varainhankintakeinoa.
Korjausavustukset
Asuntojen korjausavustuksiin on talousarvioehdotuksessa osoitettu
25 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa vastaava summa
on noin 40,4 miljoonaa euroa. Korjausavustuksia on tarkoitus myöntää edelleen
erityisesti hankkeille, jotka edistävät ikääntyvän
väestön asumista kotona. Avustuksilla tuetaan
myös suunnitelmallisen korjaustoiminnan käytäntöjen
omaksumista. Kuntoarvioavustuksilla on tarkoitus tukea myös
energiakatselmuksia kansallisen ilmastostragian edistämiseksi.
Pieni osa avustuksista kohdistuu lähiöissä asunto-osakeyhtiöiden energiatalouden
parantamiseen.
Ympäristövaliokunta ei pidä korjausavustusten
leikkaamista perusteltuna. Jotta nykyiset tukimuodot, mm. ikääntyvän
väestönosan kotona asumista edistävät
hissikorjaukset, voidaan säilyttää sekä käynnistää uusi
energiakatselmustoiminta tehokkaasti, on korjausavustusten määrä nostettava
vähintään kuluvan vuoden tasolle.
Ympäristövaliokunta muistuttaa myös
eduskunnan kannanotosta kansallisen ilmastostrategian yhteydessä.
Sen mukaan korjausavustusmäärärahoja
tulee korottaa huomattavasti nykyisestä, jotta strategian
mukaiset energiakorjaukset (energian säästö,
uusiutuvien energialähteiden, mm. lämpöpumppujen
sekä aurinko-, tuuli-, ja bioenergian, käyttöönotto)
saadaan käyntiin. Kannanotto ei ole toteutumassa vuoden
2002 talousarviossa. Eduskunnan ilmastostrategialausunnossa katsotaan
lisäksi, että energiatehokkuuden parantamiseen
tähtäävät korjausavustukset
olisi perusteltua erottaa muista korjausavustuksista.
Edellä esitetyn perusteella ympäristövaliokunta
esittää valtiovarainvaliokunnalle,
että se nostaa vuoden 2002 valtion talousarviossa
korjausavustusten määrärahan vähintään
kuluvan vuoden tasolle noin 40,4 miljoonaan euroon (35.30.60) ja
että se mietinnössään
edellyttää vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa
otettavaksi huomioon kansallisen ilmastostrategian mukaiset
avustukset energiakorjauksiin.
Tässä yhteydessä ympäristövaliokunta
kiinnittää vielä huomiota siihen, että energiakorjauksia ja
uusiutuvan energian käytöönottoon liittyviä tukia
sisältyy ympäristöministeriön,
kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maa- ja
metsätalousministeriön pääluokkiin.
Tukien keskinäistä yhteensovittamista ja koordinointia
on valiokunnan käsityksen mukaan syytä parantaa.
Perusparannuslainoitus
Perusparannettavien asuntojen määrää ehdotetaan
nostettavaksi 4 000 asunnosta 6 000 asuntoon.
Ympäristövaliokunta pitää hyvänä peruskorjauksen
lisäämistä vuoden 2002 talousarviossa. Väestöään
menettävillä alueilla peruskorjauksella voidaan
edistää olemassa olevan asuntokannan käyttöä ja
ylläpitää siellä rakentamisen volyymia.
Tärkeää myös on, että lähiöiden
peruskorjaamista voidaan jatkaa lähiöuudistus 2000
-ohjelman mukaisesti. Opiskelija-asuntojen peruskorjaamiseen on
niin ikään tarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan opiskelija-asuntojen perusparannustarpeen arvellaan olevan
5 314 asuntopaikkaa vuosiksi 2000—2009. Vuosittainen
peruskorjaustarve on siten noin 530 asuntopaikkaa.
Valiokunta katsoo edelleen, että asunto-osakeyhtiötalojen
peruskorjaamiseen tulee voida myöntää valtion
tukemaa lainaa myös asukkaiden matalan tulotason perusteella
erityisesti silloin, kun pienituloiset asukkaat ovat iäkkäitä.
Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien erityisavustus
Talousarvioehdotuksen perustelujen mukaan pääkaupunkiseudulla
ja sen kehyskunnissa otetaan käyttöön
määräaikainen hankekohtainen avustus
uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Avustuksen
käyttöönotto liittyy valtion sekä pääkaupunkiseudun
ja sen kehyskuntien välillä laaditun yhteistoiminta-asiakirjan
toteuttamiseen.
Saadun selvityksen mukaan avustuksen tarkoituksena on käynnistää sellaisten
uusien asuinalueiden rakentaminen, joiden aloittaminen olisi muuten
vaarassa viipyä tai jäädä kokonaan
toteutumatta. Avustus kohdistuisi keskeisesti ns. kynnysinvestointeihin,
jotka ovat edellytyksenä rakentamisen käynnistämiselle
(esim. alueen kytkeminen meriviemäriin, junaliikenteen
aiheuttaman tärinän poistaminen alueelta). Avustuksen
ensisijaisena tarkoituksena ei siten ole tukea kuntien normaalia
infrastruktuurirakentamista.
Avustuksen suuruus tulisi olemaan 100 miljoonaa markkaa vuosille
2002—2005. Se maksettaisiin valtion asuntorahastosta. Avustusta voitaisiin
käyttää vain sellaisiin hankkeisiin,
jotka täyttävät valtioneuvoston asetuksella
erikseen säädettävät ehdot.
Avustuksella voitaisiin kattaa hankkeen kustannuksista enintään
40 prosenttia.
Valiokunta pitää uutta avustusta perusteltuna.
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla
ja kehyskunnissa on nopeaa (noin 11 000—12 000 henkilöä/vuosi).
Kun väestönkasvun ennustetaan jatkuvan edelleen,
on uusien asuntoalueiden rakentamista välttämätöntä vauhdittaa
erityistoimin.
Talousarvioehdotuksen perusteluissa on todettu, että kohtuuhintaisten
asuntojen puute haittaa työvoiman saantia pääkaupunkiseudun
lisäksi myös muissa kasvukeskuksissa ja vaikuttaa haitallisesti
koko kansantalouden kehitykseen. Pääkaupunkiseudun
erityisavustusta käsitellessään valiokunta
onkin kiinnittänyt huomiota yhteistoiminta-asiakirjaan
kirjattuun periaatteeseen, jonka mukaan yhteistoimintamenettelyä voidaan
myöhemmin kehittää myös muilla
kasvukeskusalueilla. Periaate on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Valiokunta katsoo, että yhteistoimintamenettely tulee
ottaa käyttöön myös muualla
kuin pääkaupunkiseudulla hallitusohjelmassa sekä valtion
ja pääkaupunkiseudun yhteistoiminta-asiakirjassa
sovitun mukaisesti, jos menettelyn käyttämistä esitetään
valtiolle. Yhteistoimintamenettely antaa hyvät edellytykset sopia niistä kynnysinvestoinneista,
jotka ovat alueen kehittämisen edellytyksiä ja
joiden käynnistämiseen tarvitaan valtion tukea.
Yhteistoimintamenettelyn peruslähtökohdan ei kaikkialla
tarvitse liittyä asunto-olojen kehittämiseen kuten
pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa, vaan
tuettavat hankkeet voivat olla kullekin alueelle ominaisia erityiskysymyksiä.
Ympäristövaliokunta ehdottaa valtiovarainvaliokunnalle,
että se mietinnössään
edellyttää yhteis-toimintamenettelyn käyttöön ottamista alueilla,
joiden kehittämisen edellytyksenä on tiettyjen
kynnysinvestointien käynnistäminen valtion tuella
ja jotka esittävät valtiolle yhteistoimintamenettelyä ja
että valtion talousarviossa varaudutaan tulevaisuudessa
yhteistoimintamenettelyn laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Asunto-osakeyhtiölainat
Talousarvioesityksen perustelujen mukaan asunto-osakeyhtiötalolainoja
voidaan hyväksyä korkotukilainoksi vain valtion,
pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan
allekirjoittaneissa kunnissa omistusasunnoiksi tarkoitettujen talojen
uustuotantoa varten asuntojen kokonaistarjonnan lisäämiseksi.
Edellytyksenä lisäksi on, että lainoituksella
edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä,
joille segregaation ehkäisemiseksi rakennetaan monipuolisesti
sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta
asuntotuotantoa.
Ympäristövaliokunta katsoo, että asunto-osakeyhtiötalolainojen
korkotukilainoja tulee voida myöntää myös
muihin kasvukeskuksiin kuin Helsingin seudulle.
Ympäristön suojelu (35.10)
Itämeren suojelu
Ympäristön suojelua koskevassa luvussa on useita
momentteja, joilta voidaan rahoittaa myös Itämeren
suojelua edistäviä hankkeita. Momenttien perustelujen
mukaan hankkeiden rahoituksessa kiinnitetään vuonna
2002 erityistä huomiota Itämeren suojeluun. Valiokunta
pitää momenttien painotusta erittäin
perusteltuna.
Talousarvioehdotuksen perusteluissa viitataan myös
Itämeriohjelman täytäntöönpanoon. Itämeriohjelmaa
koskeva mietintö valmistui kuitenkin vasta kuluvan vuoden
kesäkuussa. Ohjelma pyritään käsittelemään
valtioneuvostossa vuoden 2001 loppuun mennessä. Ohjelman
ehdotukset eivät näin ollen ole juurikaan mukana vuoden
2002 talousarvioehdotuksessa.
Itämeriohjelman merkittävimmät toimenpide-ehdotukset
koskevat ravinnekuormituksen vähentämistä (Pietarin
lounaisen jäteveden puhdistamon rakentaminen, maatalouden
ympäristötukijärjestelmän kohdistaminen
ravinteiden poiston kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin, yhdyskuntien
ja teollisuuden typpikuormituksen vähentäminen)
sekä Itämeren alueen kemikaali- ja öljykuljetusten
turvallisuutta ja kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaa.
Ehdotetut toimenpiteet edellyttävät lisärahoitusta
monella alueella. Saadun selvityksen mukaan budjetin menokehityksen
ylityksinä tarvitaan lähivuosina 180 miljoonan
markan vuosittainen lisäys maatalouden ympäristötukeen,
20 miljoonan markan vuosittainen lisäys Pietarin jätevesien
käsittelyyn sekä 10 miljoonan markan lisäys
Suomenlahden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan.
Ympäristövaliokunta toteaa, että lisärahoitustarpeet
kohdistuvat ensisijaisesti muiden ministeriöiden kuin ympäristöministeriön
pääluokkiin.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Pietarin
lounaisen jätevesipuhdistamon loppuunsaattamiseen on osoitettu
määräraha jo vuoden 2002 talousarvioehdotuksessa
ulkoasiainministeriön pääluokassa lähialueyhteistyön
momentilla (24.50.66). Momentin perusteluihin on kirjattu, että vastaava
lisärahoitus tulee myös kahden seuraavan vuoden
talousarvioon. Ympäristövaliokunta korostaa, että rahoituksen
tulee seuraavinakin vuosina olla lisärahoitusta, jolla
ei supisteta lähialueyhteistyön muiden hankkeiden rahoitusta.
Öljyntorjunnan parantamiseksi ympäristövaliokunta
kannattaa väyläalus Seilin peruskorjausta
ja varustamista öljynkeräysjärjestelmällä. Tämä olisi
nopein ja taloudellisesti edullisin tapa saada öljyntorjunta-alus
itäiselle Suomenlahdelle. Primorskin (Koiviston) öljy-
ja kemikaalisatama otetaan käyttöön jo
loppuvuodesta 2001, joten öljyntorjunta-aluksen hankinnalla
on kiire. Valiokunnan mielestä asiaan tulee varata määrärahaa
jo vuoden 2002 talousarviossa.
Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa luvun
31.10 perusteluissa todetaan, että Suomenlahden ja siihen
liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen
ohjaus- ja seurantajärjestelmä (VTMIS) valmistuu
Suomen osalta vuoden 2003 aikana. Järjestelmä otetaan
käyttöön yhteistyössä Venäjän
ja Viron kanssa vuonna 2004. Ympäristövaliokunta
pitää tärkeänä VTMIS-järjestelmän
käyttöönottoa ja sen rahoitukseen varautumista.
Erityisen tärkeänä valiokunta pitää sitä,
että maatalouden ympäristötuen 180 miljoonan
markan vuosittaiseen lisäkustannukseen varaudutaan lähivuosina
valtion talousarvioissa.
Valtion talousarviossa on varauduttava myös muiden
Itämeriohjelman toimenpiteiden rahoitukseen. Näistä valiokunta
mainitsee erikseen Itämeren tutkimuksen lisärahoitustarpeen
(mm. ympäristöministeriön pääluokka,
luku 35.60). Etenkin vaarallisten aineiden seurannassa ja tutkimuksessa
on tällä hetkellä vakavia puutteita. Alusliikenneonnettomuuksien
kannalta on tärkeää inventoida
erityisen herkät alueet Itämeren alueella. Saadun
selvityksen mukaan myös Itämeren kuormitukseen
vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät tunnetaan huonosti
(esim. maatalouden rakennemuutoksen vaikutus vesien kuormitukseen).
Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta
esittää valtiovarainvaliokunnalle,
että se esittää vuoden 2002
talousarviossa määrärahaa öljyntorjuntavalmiuden lisäämiseen
ja
että se mietinnössään
edellyttää talousarviossa lähivuosina
varauduttavaksi koko Itämeriohjelman rahoittamiseen siltä osin
kuin rahoitusta ei ole vuoden 2002 budjetissa.
Yhdyskunnat, alueiden käyttö ja luonnonsuojelu
(35.20)
Luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelualueiden hankintaan (35.20.87) ja luonnonsuojeluun
liittyviin korvauksiin (35.20.63) on talousarvioehdotuksessa esitetty määrärahaa
vuonna 1996 päätetyn kokonaisrahoitusohjelman
mukaisesti. Ehdotetut määrärahat vastaavat
kuluvan vuoden tasoa.
Tässä yhteydessä valiokunta on kiinnittänyt huomiota
talousarvioehdotuksen perusteluun, jonka mukaan Etelä-Suomen
metsiensuojelutoimikunnan ehdotusten pohjalta kehitetään
metsien suojelua Etelä-Suomen, Oulun läänin
länsiosan ja Lounais-Lapin alueella.
Ympäristövaliokunta korostaa erityisesti Etelä-Suomen
metsien suojelun tarvetta. Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi
suojelualueiden pinta-alaa on tarpeen lisätä nimenomaan
Etelä-Suomessa. Valiokunta kiirehtiikin kansallisen metsäohjelman
ja Etelä-Suomen metsiensuojelutoimikunnan ehdotusten toteuttamista.
Ympäristöministeriön hallinnonalan
muut menot (35.99)
Eräät avustukset
Momentin määräraha ehdotetaan pudotettavaksi vuoden
2000 tasolle. Vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna
olisi siten lähes 170 000 euroa (1 miljoona markkaa).
Ympäristövaliokunta katsoo, että momentin määräraha
tulee nostaa kuluvan vuoden tasolle. Kysymys on luonnonsuojelu-
ja ympäristöjärjestöille, asunto-
ja rakennusalan järjestöille sekä ympäristökasvatusta
ja -valistusta edistäville valtakunnallisesti merkittäville
hankkeille myönnettävistä avustuksista.
Myös Pidä Saaristo siistinä ry. ja Pidä Lappi
siistinä ry. ovat saaneet tältä momentilta
avustusta toimintaansa. Valiokunta on kiinnittänyt aiemmissa
lausunnoissaan huomiota siihen, että kyseiset järjestöt ja
yhdistykset ovat tehneet merkittävää työtä ympäristön
ja luonnonsuojelun sekä asumisen ja rakentamisen alalla.
Järjestöt ovat toimineet myös kansalaismielipiteiden
välittäjinä viranomaisille, missä niillä on
ollut tärkeä demokratian toimivuutta
lisäävä rooli. Toiminnan tukemista on
tarpeen jatkaa nykyisessä laajuudessaan.
Energiapolitiikka (32.60)
Energian säästön ja uusitutuvan
energiankäytön edistäminen ja energiatiedotus
Momentin (32.60.27) määrärahaa ehdotetaan
lisättäväksi hiukan alle 1 miljoonalla
eurolla (5 miljoonaa markkaa) kansallisen ilmastostrategian
totetuttamista varten. Lisämäärärahalla hoidetaan
mm. ilmaston muutosta ja sen edellyttämiä torjuntatoimenpiteitä koskeva
tiedotuskampanja, jota eduskunnan ilmastostrategiasta antamassa
lausunnossa edellytettiin. Toisena uutena määrärahan
käyttöalueena on alueellisten ja paikallisten
energiatoimistojen toimintaedellytysten ja tehokkuuden parantaminen.
Ympäristövaliokunta toteaa tyydytyksellä momentin
määrärahan lisäämisen.
Energiatuki
Momentissa (32.60.40) ehdotetaan energiatuen myöntämisvaltuutta
lisättäväksi yli 9 miljoonalla eurolla
(150 miljoonaa markkaa) kansallisen ilmastostrategian toteuttamista
varten. Valiokunta panee tyydytyksellä merkille määrärahan korotuksen,
vaikka se ei olekaan aivan ilmastostrategiassa arvioidun suuruinen.
Kansallisessa ilmastostrategiassa pidetään tarpeellisena
myös teknologian suurhankkeiden demonstraatiotukea. Tukea
ei ole vuoden 2002 talousarvioehdotuksessa. Valiokunta katsoo, että demonstraatiotuki
tulee sisällyttää seuraavan vuoden talousarvioon.
Tukea tarvitaan esimerkiksi tuulivoiman offshore-hankkeen kokeilemiseen,
mitä valiokunta pitää hyvin tärkeänä.