Hiilineutraaliustavoite
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 302,9 milj. euroa, joka on 17 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 23 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 63 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 13 %.
Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen edellyttää mittavia toimia eri hallinnonaloilla. Koordinaatiovastuu ilmastopolitiikasta on ympäristöministeriöllä, vaikka toimet ja niiden rahoitus ovat eri pääluokissa. Valiokunta korostaa ilmastolain merkitystä ilmastopolitiikan koordinaation tehostamisessa ja katsoo, että lainvalmisteluresurssien turvaaminen lain kehittämiseksi on tärkeää. On myös olennaista, että tarvittavan tutkimustiedon ja selvitystyön tekemiseen on riittävät resurssit. Ilmastopaneeli tuottaa riippumatonta tieteellistä tietoa ilmastopolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon sekä kansalaiskeskusteluun. Kansallisen ilmastopaneelin toiminnan tukitaso on 0,75 milj. euroa vuodessa momentilla 35.10.22 (Eräät ympäristömenot).
Valiokunta korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet luovat mittavia uusia taloudellisia mahdollisuuksia samalla, kun työpaikkoja tulee myös häviämään fossiilisen energian tuotannosta. Oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteen mukaisesti rakennemuutoksessa menettäviä on siksi tuettava. Muun ohella oikeudenmukaisen siirtymän suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan tarvittavia rakenteita tulee tarkastella käynnissä olevan ilmastolain tarkistuksen yhteydessä.
Valtion talousarvioehdotusta käsitellään nyt covid-19-pandemian johdosta täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, luontokato, ovat sidoksissa toisiinsa. Niiden merkitys ei ole pandemian johdosta vähentynyt, vaan ne uhkaavat myös ihmiskunnan hyvinvointia. Ympäristövaliokunta korostaa, että ajankohtainen elpymisrahaston varojen suuntaaminen tavalla, joka tukee hallitusohjelmatavoitteena olevan hiilineutraaliuden saavuttamista vanhojen rakenteiden säilyttämisen sijaan, antaa samalla ainutkertaisen mahdollisuuden kilpailukykyä tukevan rakennemuutoksen edistämiseen. Valiokunta katsoo, että valtion talousarvion määrärahoja on elvytystoimien tavoin siksi arvioitava systemaattisesti niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Kaikessa määrärahojen kohdentamisessa tulee noudattaa haitattomuusperiaatetta (do no harm-principle) ja niiden tulee olla ilmastotavoitteiden mukaisia.
Myös kiertotalous on merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja monimuotoisuuden heikentymistä. Hallitusohjelman tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta uuden talouden perusta. Valiokunta pitää erinomaisena, että vuoden 2020 aikana on valmistumassa tätä varten ympäristöministeriön johdolla poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on toteuttaa mainitun edistämisohjelman ympäristöhallinnon alan toimia, päivitettyä valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa. Tavoitteena on myös seurata kiertotalouden edistymistä aktiivisesti, kehittää edelleen jäte- ja tuotetietojärjestelmiä ja laajentaa materiaalitorin käyttöä.Valiokunta korostaa, että ohjelman toimeenpanoon tulee varata kaikkien ministeriöiden hallinonaloilla riittävästi resursseja ja ympäristöministeriön resurssien mitoituksessa tulee tunnistaa ministeriön koordinaatiovastuu kiertotalouden edistämisessä.
Ympäristöministeriön pääluokassa varataan yhteensä 1,95 milj. euroa kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen, jätetiedon raportointiin ja tilastointiin sekä ravinnekierrätyksen toimenpideohjelman toteuttamiseen, erityisesti ravinteita kierrättävien symbioosien ja fosforin talteenoton menetelmien kehittämiseen. Huomattavasti suurempia määrärahoja kiertotalouden edistämiseen on työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa kiertotalouden kehittämiseen sekä innovaatioihin, kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukemiseen. Myös maa- ja metsätalousministeriölle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan kiertotalouden tavoitteita, kuten ravinnekierron edistämistä. Valiokunta korostaa, että määrärahat ovat pieniä, mutta niiden vaikutus voi olla merkittävä. Erityisesti tulisi vahvistaa kiertotaloustoimien synergiaetuja ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa.
Myös kuntien laajamittaiset ratkaisut maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Samalla kuntien vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle. Valiokunta pitää tärkeänä kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen osoitettavaa 5 milj. euron rahoitusta osana keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa (35.10.22).
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle toisen selonteon YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanosta (VNS 3/2020 vp). Toimintaohjelman tavoitteena on kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Agenda2030 kiinnittää osaltaan myös huomion voimistuvaan tarpeeseen tarkastella yksittäisiä tavoitteita poikkileikkaavasti, osana strategisia toisiinsa kiinteästi liittyviä kokonaisuuksia. Valiokunta korostaa, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät haasteet sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden tavoitteet edellyttävät systeemisiä muutoksia ja niissä tarvitaan poikkitieteellistä ja kokonaisvaltaista otetta yli hallinnon alojen. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja turvata siten eri hallinnonaloilla toteutettavilla resursseilla maksimaalinen vaikuttavuus. Julkinen sektori voi myös julkisten hankintojen kautta vauhdittaa osaltaan kiertotaloutta ja fossiilittomien lämmitysratkaisujen kysyntää.
Valiokunta pitää kannatettavana, että talousarvion valmistelussa viime hallituskaudella aloitetulla kestävän kehityksen budjetoinnilla voidaan kehittää kokonaisvaltaista näkemystä siitä, miten eri määrärahoilla edistetään ilmasto- tai laajemmin kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Suomi on edelläkävijä edellä mainitun ilmiöpohjaisen tarkastelun kehittäjänä. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n selvityksen mukaan muissakin maissa pyritään sen avulla vastaamaan kokonaisvaltaisemmin, systeemisemmin ja budjettirakenteen perinteiset sektorirajat ylittäen sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan omin toimin tai voimin. Suomessa nykyinenkin budjettirakenne mahdollistaa ilmiöpohjaisen tarkastelun. VTV arvioi, että pääluokissa esitetyt tavoitteet ja indikaattorit voitaisiin kytkeä nykyistä selkeämmin itse määrärahoihin. Samalla voitaisiin kehittää tapoja julkaista valittua ilmiötä koskevaa, budjettiasiakirjaa tukevaa taustatietoa erikseenVTV: Havaintoja ilmiöpohjaisesta budjetoinnista, 2020.
Hiilineutraaliustavoitetta tukevat myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvan energiapolitiikan päätökset teollisuuden sähköveron alentamisesta EU:n minimitasolle, samalla kun teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla. Olemassa olevan energiatuen avulla tuetaan teollisuuden siirtymistä päästöttömiin teknologioihin siirtymäaikana ja myös sen jälkeen. Osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Turpeen verotuksessa otetaan käyttöön vuodesta 2022 lähtien lattiahintamekanismi sen varmistamiseksi, että yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta korostaa myös pitkän aikavälin kustannusten tarkastelutarvetta. Ilmastonmuutosta hillitsevien politiikkatoimien taloudellisen merkityksen oletetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, mikä myös heijastuu valtiontalouteen. Ilmastopolitiikan kokonaisuuden vaikutus valtiontalouden tasapainoon riippuu olennaisesti valittavista ohjauskeinoista. VTV:n selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikan kansantaloudelliset kustannukset ovat mallilaskelmien perusteella verrattain vähäisiä, jos ilmastotoimet toteutetaan kustannustehokkaasti, ja tällöin myös valtiontaloudelliset vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Esimerkiksi kestävyysvajetta määrittäviin ikäsidonnaisiin menoihin verrattuna kustannustehokkaan ilmastopolitiikan kustannukset ovat pienet.VTV:n selvitys 3/2020: Ilmastotavoitteet ja valtiontalouden kestävyys Ilmastolain mukainen suunnittelu- ja raportointijärjestelmä tarjoaa puitteet kustannustehokkuuden etu- ja jälkikäteisarvioinnille.
Luonnon monimuotoisuus
Valiokunta pitää erinomaisena sitä, että luonnonsuojelun määrärahataso pysyy edelleen korkealla, 142 milj. euron tasolla. Kuten edellä on jo todettu, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen edellyttää monipuolisia toimia, ja suojelualueiden määrää ja kytkeytyneisyyttä toisiinsa tulisi lisätä erityisesti eteläisessä Suomessa. Suojelutoimille on aikaisempaa vahvempi kansalaisten tuki, sillä koronakriisin seurauksena kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja lähivirkistysalueiden arvo on yleisesti syvemmin ymmärretty ja niiden käyttö on kasvanut moninkertaiseksi. Suojelualueiden retkeilyrakenteiden korjausvelan vähentäminen, saavutettavuuden ja digipalvelujen parantaminen palvelevat samalla niitä hyödyntävien matkailuyritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistavat aluetaloutta.
Kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden, luonnonsuojeluun varattujen alueiden sekä kulttuuriperintökohteiden hoito rahoitetaan momentilta 35.10.52 (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät). Valiokunta on tyytyväinen momentin perusrahoituksen 7,5 milj. euron tasokorotukseen, jonka lisäksi tulevaisuusinvestointeihin on osoitettu 19,2 milj. euron rahoitus. Valiokunta korostaa kuitenkin tarvetta kertyneen mittavan korjausvelan vähentämisen pitkäjänteiseen jatkamiseen. Kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla tehdään retkeily- ja opastusinfran kunnostamisen ohella ennallistamista ja luonnonhoitoa, jotka ovat osa Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa kaikkein arvokkaimmilla luontokohteilla (13 milj. euroa).
Valiokunta pitää myös hyvänä, että Metsähallituksen liiketoiminnassa sovitetaan uusien omistajapoliittisten linjausten mukaan aikaisempaa paremmin yhteen taloudellinen kannattavuus, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys. Monikäyttömetsien hiilinielua vahvistetaan muun muassa lisäämällä metsän lannoitusta ja peitteellisen metsänkäsittelyn pinta-alaa uudistusluonteisissa hakkuissa sekä toteuttamalla aktiivisia luonnonhoitotoimenpiteitä.
Valiokunta pitää tärkeänä myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojelun Metso-ohjelmaa, jonka tavoitteesta on nyt toteutettu noin 80 % eli 77 000 hehtaaria ja kokonaistavoite arvioidaan saavutettavan vuoteen 2025 mennessä. Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu lisää samalla metsään sitoutuvan hiilen määrää, joten Metso-ohjelma tukee myös ilmastotavoitteita.
Helmi-elinympäristöohjelma on tärkeä väline monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen ennallistamiseksi. Ohjelmassa ennallistetaan ja suojellaan soita, kunnostetaan kosteikoita, lintuvesiä ja pienvesiä, tehdään luonnonhoitotoimia metsäisissä elinympäristöissä ja kunnostetaan arvokkaita perinnebiotooppeja ja rantaluontoa. Toimilla edistetään myös ilmastonmuutoksen hillintää ja vesiensuojelua. Ohjelman toteutukseen osoitetaan noin 46 milj. euroa, josta noin 12 milj. euroa soiden vapaaehtoiseen suojeluun ja noin 21 milj. euroa ELY-keskusten kautta ennallistamis- ja kunnostustoimiin.
Valiokunta pitää hyvänä, että ohjelma on vuonna 2021 tarkoitus laajentaa ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseksi asettaen tavoitteet vuoteen 2030 saakka sekä suojelualueille että niiden ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä toimia toteutetaan mittavasti myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Merkittävää työtä tehdään esimerkiksi vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi toimilla kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen (30.40.31, Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen). Myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa edistetään vaellusesteiden poistamiseksi.
Ilmastonmuutoksen ohella luontokato on tunnistettu vakavaksi haasteeksi, joka myös edellyttää lukuisia erilaisia toimia tilanteen parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä on käynnistetty työ luonnonsuojelulain vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Myös Luontopaneelin toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeää. Suomen luontoon kohdistuu voimakasta muutosta ilmaston muuttuessa nopeasti, mikä asettaa luonnonsuojelulainsäädännölle kokonaan uusia haasteita. Yksi keskeinen tavoite on valmistella hallitusohjelman mukaisesti tarvittavat lainsäädäntömuutokset ekologisesta kompensaatiosta. Tavoitteena tulee olla parempi kokonaisuuden hallinta monimuotoisuuden edellytysten säilyttämiseksi; riittävää elinympäristöjen määrän ja laadun parantamista, ennallistamista ja hoitoa sekä siihen liittyvän ei nettohävikkiä -periaatteen (no net loss) käsitteiden ja tavoitteiden tarkempaa määrittelyä sekä laajaa kansallista keskustelua. Myös kunnilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja lisäämisessä, sillä ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein alueellisia tai paikallisia. Paikallisväestön tuki on myös tärkeää.
Vesiensuojelu
Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta on viime vuosikymmenten meren- ja vesienhoidon toimilla saatu alennettua. Kuormitushistoria ja nykykuormitus eivät kuitenkaan mahdollista hyvän tilan saavuttamista ilman lisätoimenpiteitä, sillä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Siksi on erinomaista, että vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista voidaan jatkaa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla (Veden vuoro -ohjelma) 2019—2023. Valiokunta korostaa, että vesiensuojelutyö edellyttää pitkäjänteistä, suunnitelmallista toteutusta myös tehostamisohjelman jälkeen.
Käytännössä vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostustoimia toteutetaan paikallisesti usein kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Merkittävä yksittäinen ohjelmasta rahoitettava hanke on Saaristomeren valuma-alueella toteutettava kipsikäsittely yhteistyössä alueen viljelijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Määrärahaa käytetään osaltaan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen levittämällä kipsiä, rakennekalkkia ja kuitulietteitä soveltuvilla valuma-alueilla ja kehittämällä valuma-aluelähtöistä yhteistyötä.
Valiokunta korostaa toimien monipuolisten hyötyjen synergiaa. Samat toimet voivat edistää ravinne- ja energiaomavaraisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää, vesiensuojelua, maan kasvukuntoa ja hiilivarastoa, luonnon monimuotoisuutta sekä maatalouden kannattavuutta. Esimerkiksi hoitokalastus ja rantaruovikoiden niittäminen voivat olla tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen hillintään ja biomassan hyötykäyttöön ja monimuotoisuuden parantamiseen. Valiokunta kannustaa pilotoimaan myös uudenlaisia maaseutuohjelman tukijärjestelmiä niiden vaikuttavuuden tehostamiseksi. Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, että erityisesti tarvittaisiin keinoja kustannustehokkaaseen lantafosforin siirtoon vesiensuojelun tavoitteiden edistämiseksi. Vaihtoehtona voisi olla lantafosforin siirtotuki, joka mahdollistaisi lannan prosessoinnin fosforin erottamiseksi ja siirron siitä hyötyville alueille siten, että tuki sidottaisiin siirrettyyn fosforikiloon, jolloin tukea maksettaisiin vaikutuksesta eikä määrästä.
Pilaantunut maaperä johtaa usein pohjaveden tai pintavesien pilaantumiseen ja siten kysymys on usein vesiensuojeluongelmasta. Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta tuli voimaan 1.1.2020 korvaten vanhan jätelain mukaisen jätehuoltotyöjärjestelmän. Valtio voi uuden lain mukaisesti osallistua maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantuneisuuden selvittämiseen valtionavustusta myöntämällä tai järjestämällä selvittämisen. Valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman puitteissa priorisoidaan ympäristön ja terveyden kannalta kiireelliset kohteet (35.10.22, Eräät ympäristömenot). Ohjelman perusrahoitus on niukka, minkä lisäksi useisiin kaivannaisjätteen jätealueisiin liittyy merkittäviä selvitystarpeita. Lainsäädäntöhanke toissijaisten vastuujärjestelmien kehittämiseksi on oikeudellisesti haastava, sillä usein vastuutaho on maksukyvytön, tavoittamattomissa tai tuntematon. Myös vastuuseen joutuvan kunnan kannalta kunnostaminen on usein kohtuutonta. Valiokunta korostaa, että kunnostamisen lykkääntyminen voi myös johtaa pitkittyessään ongelmien pahentumiseen ja vastuut ja rahoitusjärjestelmät tulisi saada kokonaisuutena riittävästi hallintaan.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota ympäristönsuojelun valvonnan voimavarojen puutteellisuuteen. Asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että erityisesti ELY-keskusten ympäristövastuualueiden voimavarojen tilanne vaihtelee ja paikoin niiden kyky toteuttaa riskinarviointiin perustuvaa valvontaa on huonontunut. Erittäin haasteellinen tilanne on Uudenmaan ELY-keskuksessa. Tarkoituksena on paikata valvonnan voimavaravajetta osittain valvonnan digitalisoinnilla nyt, kun työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä yhden luukun periaatteen kehittämisessä siirrytään valvontaosuuden valmisteluun.
Asuntopolitiikka
Valtiovarainministeriö arvioi asuininvestointien määrän alenevan vuonna 2020 2 %:lla ja vuonna 2021 5,5%:lla. Vastaavasti uusia asuntoja alettaisiin rakentaa kuluvana vuonna noin 34 000 ja vuonna 2021 noin 30 000. Kokonaisasuntomäärä pysyy siis edelleen varsin hyvällä tasolla. Korkotukivaltuudet ovat olleet viime vuosina hyvin korkealla tasolla, vaikka muu asuntorakentamisen suhdanne on ollut hyvin vahvaa. Valtion tukemaan asuntotuotantoon käytettävät korkotukivaltuudet ovat talousarvioesityksessä ennätyksellisellä tasolla eli 1,8 mrd euroa. Taso riittää arviolta 9 300 uuden valtion tukeman asunnon aloitukseen.
Väestö- ja elinkeinorakenteen muutos sekä kaupungistuminen vaikuttavat asuntomarkkinoihin voimakkaasti, ja polarisoitumiskehitys jatkuu. Väestöltään kasvavilla alueilla on pulaa erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, kun taas väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tyhjillään. Asuntopolitiikassa tavoitteena tulisi olla asuntojen vakaa hintakehitys ja asuntomarkkinoiden riskeihin vastaaminen yhdessä alueiden elinvoimaisuuden edistämisen kanssa. Asuminen tuottaa merkittävän osan kotitalouksien ilmastopäästöistä, joten asuntopolitiikassakin tulee ottaa huomioon mahdollisuudet hillitä rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöjä. Tulevaisuudessa on muutettava energiantuotanto ilmaston kannalta kestäväksi sekä kehitettävä energiankäyttäjien mahdollisuuksia tuottaa ja varastoida energiaa, parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja mukautua fossiilittoman sähkön osuuden nopeaan kasvuun niin teollisuudessa, liikenteessä kuin lämmityksessäkin.
Parhaillaan on valmisteltavana kokonaisvaltainen asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2021—2028. Asuntopoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista koskevan esityksen valmistuminen vuoden 2021 loppuun mennessä. Valiokunta pitää näitä hankkeita olennaisen tärkeinä asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden parantamiseksi sekä alueidenkäytön ja rakentamisen ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Valtion asuntorahastosta maksettavien asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten ja korkotukien määräksi esitetään 157,6 milj. euroa. Tähän sisältyy muun muassa 40 milj. euron valtuus energiatehokkuusremonttien avustamiseen ja MAL-sopimuskuntien kunnallistekniikka-avustus 25 milj. euroa. Erityisryhmien asuntojen investointitasoksi esitetään 90 milj. euroa. Hissien jälkiasennukseen ja vanhusten sekä vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyysavustuksiin sekä kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin esitetään talousarviosta ja valtion asuntorahastosta yhteensä 33,5 milj. euroa. Valiokunta pitää näitä kannatettavina ja tasoa riittävänä.
Myös kunnat voivat saada avustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kestävämmäksi niiden omistamissa kiinteistöissä. Avustuksen määrä on 25 % hyväksytyistä kustannuksista, kun kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen ja muutoin 20 %. Yhteensä kuntien lämmitysremonttiavustukseen on varattu noin 15 milj. euroa.
Korkotukilainoihin liittyviin käynnistysavustuksiin ehdotetaan 40 milj. euroa. MAL-sopimuksen hyväksyneillä seuduilla avustus myönnetään korotettuna silloin, kun kyseessä on puurakenteinen valtion tukema normaali vuokra-asunto. Helsingin MAL-seudulla käynnistysavustus on 10 000 euroa asuntoa kohden ja Tampereen, Turun ja Oulun MAL-seuduilla 3 000 euroa asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimusalueilla myönnetään lisäksi puurunkoisiin asuinkerrostaloihin 5 000 euron asuntokohtainen käynnistysavustus.
Poikkeuksellisesti vuonna 2021 myös MAL-seutujen ulkopuolisilla alueilla myönnetään puurakentamisen käynnistysavustus valtion tukemaan asuntotuotantoon. MAL-sopimusalueiden ulkopuolisissa kunnissa määräaikainen käynnistysavustus on ehdotuksen mukaan 2 000 euroa asuntoa kohden, mutta avustuksen voi saada vain puurunkoisiin kerrostaloihin. Hallituksen neljännessä lisätalousarviossa vuodelle 2020 oli rakennusalan elvytystoimena mukana käynnistysavustuksen maksaminen MAL-sopimusalueiden ulkopuolisille alueille. Avustus on 1 000 euroa asuntoa kohden, ja se myönnetään 2 000 eurolla korotettuna, mikäli kohde on puurunkoinen kerrostalo. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä esitetään näin ollen MAL-alueiden ulkopuolisille alueille avustusta vain puurunkoisiin asuinkerrostaloihin. Samalla avustuksen määrä pienenee 1 000 euroa asuntoa kohden. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena näin lyhytjänteistä toimintaa, vaikka kysymyksessä oli elvytystoimi. Avustusten osalta tulisi pyrkiä pitkäjänteisempään ja ennakoitavampaan tukipolitiikkaan.
Lisäksi rahoitusta esitetään asuinrakennusten sähköautojen latausinfran rakentamiseen 5,5 milj. euroa (35.20.52, Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen). Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä luopumiseen on varattu määräraha 9,72 milj. euroa (35.20.56, Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi). Valiokunta katsoo, että nämä määrärahat ovat erittäin tarpeellisia. Pienilläkin tuilla on havaittu olevan keskeinen merkitys toimenpiteiden ja investointien toteuttamiseen. Valiokunta korostaa, että avustusten ohella tarvitaan myös riittävästi resursseja näitä koskevaan riippumattomaan neuvontaan ja viestintään, jolle on tarvetta niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin osalta.
EU:n laajuista korjausrakentamisen aloitetta tulee myös hyödyntää suunnitelmallisesti siten, että laajassa yhteistyössä valmisteltua kansallista pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiaa 2020—2050 ja siinä esitettyjä toimenpiteitä saadaan toteutettua ja sille varattua riittävät resurssit toimeenpanoon. Strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiilisiksi.Tässä yhteydessä tulisi myös harkita mahdollisuuksia kotitalousvähennyksen käytön laajentamiseen vähähiilisyyskehityksen vauhdittamiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä talousarvioehdotuksen sisältämää 2 milj. euron määrärahaa puurakentamisen ohjelman toteuttamiseen (35.10.61). Tavoitteena on toteuttaa muun muassa tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistää alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.
Valiokunta korostaa vielä momentin 35.20.64 1,7 milj. euron rakennusperinnön hoitoon tarkoitetun määrärahan merkitystä. Määräraha on tarkoitettu esimerkiksi avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Vaatimattomalla avustuksella saadaan liikkeelle merkittävää rahoitusta arvokkaiden rakennusperintökohteiden kunnossapitoon.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentille 35.01.65 (Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon) esitetään 2,13 milj. euroa, jossa on 100 000 euron tekninen vähennys edelliseen vuoteen. Määrärahaa käytetään esimerkiksi yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla myös tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä ja katsoo, että teknistä leikkausta ei tulisi tehdä.
Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä yhteistyön välttämättömyyttä ja resurssien vaikuttavuuden maksimointia eri hallinnonalojen välillä kestävien yhdyskuntien aikaan saamiseksi. Esimerkiksi Terveet tilat -ohjelman toteuttamiseen tarvitaan panostuksia ympäristöministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Eri toimialoilla, myös rakennus- ja kiinteistösektorilla, on valmistunut alan vähähiilisyystiekarttoja kansallisten vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Myös asunnottomuuden poistaminen on poikkihallinnollista työtä vaativa tavoite. Hallitusohjelmassa on sitoumus yhteistyöohjelman käynnistämisestä keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomuuden poistotavoite on liitetty myös osaksi valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia. Tavoitteena on myös turvata riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Ympäristöministeriön hallinnonalan erityinen määräraha asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen (3,3 milj. euroa momentilla 35.20.32) on pieni, mutta merkittävä.