Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Valiokunta toteaa, että esityksellä pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU). Direktiivin keskeisenä tavoitteena on luoda merten aluesuunnittelulle yleiset puitteet, joilla edistetään merialueiden talouden kestävää kasvua ja merialueiden kestävää kehitystä sekä merialueiden ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Laadittavilla merialuesuunnitelmilla on tarkoitus varautua mereen liittyvien elinkeinojen tulevaan kehitykseen ja tarpeisiin sekä meriympäristön muutosten hallintaan.  

Merialuesuunnittelun toimintaperiaatteena on yhdenmukainen suunnittelu, jossa eri sektoritoimijat yhdessä suunnittelevat merialueiden käyttöä. Merialueiden hyödyntämisen lisääntyminen ja ns. sinisen biotalouden kehittäminen edellyttävät erilaisten käyttömuotojen huolellista yhteensovittamista sekä ristiriitatilanteiden hallittua ja suunnitelmallista ratkaisemista. Valiokunta painottaa merialuesuunnittelun keskeisenä lähtökohtana meriympäristön suojelun tärkeyttä ja erityisesti ekosysteemipalveluista huolehtimista.  

Valiokunta toteaa, että aluevedet kuuluvat maakuntien liittojen toimialueeseen ja liitot voivat laatia maakuntakaavoja merialueelleen. Tähän mennessä laaditut maakuntakaavat kattavat lähes kaikki aluevedet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ei kuitenkaan voida soveltaa aluevesien ulkopuolella Suomen talousvyöhykkeellä. Nykyinen kaavoitusjärjestelmä ei ole siten riittävän kattava, kun otetaan huomioon merialueiden käytön haasteet ja meriympäristön suojelun tarve. Valiokunta katsoo ehdotetun uuden merialuesuunnittelun tuovan lisäarvoa, jonka perustana on useamman maakunnan alueiden ja Suomen talousvyöhykkeen laaja-alainen yhteistarkastelu. Valiokunta painottaa, että suunnittelussa tarvitaan eri viranomaisten ja toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.  

Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetun uuden 67 b §:n mukaan merialuesuunnitelmat laaditaan talousvyöhykkeelle ja aluevesille. Tämä vastaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten merenhoitosuunnitelmien aluetta ja mahdollistaa myös osaltaan meriympäristön hyvän tilan edistämisen merialuesuunnitelmien avulla. Merialuesuunnittelu määritellään yhdeksi meriympäristön hyvän tilan saavuttamisen ja ylläpitämisen toimenpiteeksi myös valtioneuvoston 2015 joulukuussa hyväksymässä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021.  

Valiokunta huomauttaa, että merialuesuunnitelmilla ei ole suoria oikeusvaikutuksia eikä välitöntä vaikutusta erilaisissa lupamenettelyissä. Suunnitelmien vaikuttavuus perustuu eri viranomaisten ja muiden toimijoiden sitoutumiseen ottaa huomioon yhteistyössä laaditut suunnitelmat omassa toiminnassaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että merialuesuunnitelmat nivoutuvat hyvin yhteen maakuntakaavojen kanssa. Lisäksi merialueita koskevan tietopohjan ajantasaistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ilman luotettavaa tietoa merialueiden luonnonarvoista ei suunnittelutyö ole mahdollista. Merialuesuunnittelun tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tietoon vedenalaisesta luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista. Valiokunta korostaa, että tietojen hankintaan tulee suunnata riittävästi resursseja.  

Valiokunta huomauttaa lisäksi, että merialuesuunnitelmien toteuttamisessa tulee välttää hallinnollisen taakan lisääntymistä, joka olisi ristiriidassa hallitusohjelman pyrkimyksen kanssa keventää maankäytön suunnittelun byrokratiaa. Merialuesuunnitelmien laatiminen tulee niveltää sujuvaksi osaksi nykyisiä prosesseja, ja liiallista resurssien sitoutumista päällekkäiseen suunnitteluun tulee myös välttää.