Perustelut

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan eduskunnan hyväksyvän Euroopan unionin nykyisten jäsenvaltioiden sekä Bulgarian ja Romanian välillä viimeksi mainittujen valtioiden liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen sekä lakiehdotuksen liittymissopimuksen lainsäännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen rakenne eroaa merkittävällä tavalla aiemmissa liittymissopimuksissa käytetystä rakenteesta. Valiokunta toteaa erityisen huomionarvoista olevan, että liittymissopimuksella liittyvät maat tulisivat Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen osapuoliksi. Lähdettäessä kirjoittamaan hallituksen esityksen yleisperusteluja perustuslakisopimuksen voimaantuloa suunnitellussa aikataulussa on pidetty vielä todennäköisenä. Yleisperustelut onkin laadittu lähtien siitä, että perustuslakisopimus on voimassa, kun Bulgariasta ja Romaniasta tulee unionin jäsenmaita.

Esityksessä on kuitenkin varauduttu myös perustuslakisopimuksen voimaantulon siirtymiseen. Ellei perustuslakisopimus ole tullut voimaan, liittyvät kyseiset maat kaikkien niiden sopimusten sopimuspuoleksi, joihin Euroopan unioni nykyisin perustuu. Ryhdyttäessä kirjoittamaan hallituksen esityksen yksityiskohtaisia perusteluja tilanne perustuslakisopimuksen voimaantulon suhteen oli jo muuttunut. Yksityiskohtaiset perustelut onkin kirjoitettu jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti. Edellä mainituista syistä hallituksen esitys on vaikeasti avautuva.

Jäsenyyskriteerien täyttyminen

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on ymmärrettävä jatkona Euroopan unionin laajentumisprosessille. Neuvottelutulos jäsenyyden ehdoista on käytännössä tarkoittanut sitä, että EU-jäsenyyden poliittiset kriteerit on hyväksytty ja että molemmista valtioista tulee Euroopan unionin jäseniä. Neuvottelutulos on kuitenkin hyväksytty vaiheessa, jossa kummankaan tulevan jäsenmaan lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt ja kansainvälisen yhteistyön taso eivät vielä täyttäneet jäsenyyskriteerejä kaikilta osin. Tilanne on kuitenkin katsottu sellaiseksi, että Bulgarian ja Romanian sitouduttua toteuttamaan niille asetetut velvoitteet, neuvottelutulos on voitu hyväksyä. Koska kaikki jäsenyysehdot eivät vielä eräiden ongelma-alueiden osalta ole täyttyneet, komissio suorittaa keskeisimpien puutteiden korjaamisen edistymistä koskevaa erillistä seurantaa.

EU:n komissio on vuoden 2005 loppupuolella julkaisemassaan raportissa todennut, että vakavimmat huolta aiheuttavat puutteet oikeus- ja sisäasioiden sektorilla ovat tuomioistuinlaitoksen uudistamisessa ja korruption torjunnassa.

Bulgaria ja Romania ovat kiinnittäneet OSA-asioihin enemmän huomiota aivan jäsenyysneuvottelujen loppuvaiheessa. Molemmat maat ovat tähän mennessä laajalti uudistaneet kyseistä sektoria koskevan lainsäädäntönsä vastaamaan EU-säännöksiä. Suuria uudistuksia lakeihin on tehty vasta hiljattain ja niitä tehdään parhaillaan, minkä vuoksi ei ole vielä selvitystä siitä, miten nämä lait toimivat käytännössä. Normaalisti tällaisten isojen uudistusten toteuttaminen ja onnistunut toimeenpano vie vuosia.

Edellä lausutun lisäksi on syytä tuoda esiin, että merkittävimpiin ongelmiin oikeus- ja sisäasioiden alueella kuuluu saadun selvityksen mukaan järjestäytynyt rikollisuus. Korruption osalta valiokunta toteaa, että sitä esiintyy laajasti yhteiskunnan kaikilla tasoilla molemmissa maissa. Kumpikin maa on oman ilmoituksensa mukaan panostanut korruption torjuntaan. Tässä vaiheessa voidaan lausua vain, että arviointia on jatkettava todellisen edistymisen selvittämiseksi. Lopulliset arviot jäsenyyskriteerien toteutumisesta on tehtävä tältäkin osin selvitystyön perusteella.

Asiantuntijakuulemisessa esitetyn perusteella molemmilla mailla on lisäksi esimerkiksi huomattavia vaikeuksia saavuttaa vaadittua tasoa elintarviketurvallisuudessa, minkä lisäksi teollisuuden saastepäästöt ovat arveluttavalla tasolla. Etenkin Romanian osalta on kuulemisessa noussut esiin huolenaiheena myös maan ihmisoikeustilanne.

Oikeus- ja sisäasioista

Edellä lausuttua täydentäen valiokunta toteaa, että oikeus- ja sisäasioissa ei ole sovittu erityisistä siirtymäsäännöksistä. Bulgarian ja Romanian on siten pantava oikeus- ja sisäasiain säännöstö täytäntöön liittymishetkestä lukien, Schengenin säännöstön tiettyjä osia lukuunottamatta.

Uudet jäsenvaltiot eivät tule automaattisesti osaksi Schengen-aluetta, vaan Schengen-järjestelmän soveltamisen aloittaminen uusissa jäsenvaltioissa tapahtuu kaksivaiheisesti, minkä päätyttyä neuvosto vahvistaa yksimielisesti, milloin Schengenin säännöstöä aletaan kokonaisuudessaan soveltaa uusissa jäsenvaltioissa.

Keskeinen edellytys sisärajatarkastusten poistamiselle on Schengenin säännöstöön kuuluvien niin sanottujen korvaavien toimenpiteiden tehokas soveltaminen, erityisesti ulkorajavalvonta, poliisiyhteistyö, oikeudellinen yhteistyö sekä Schengenin tietojärjestelmä. Bulgarian ja Romanian tukemiseksi liittymisasiakirjalla luodaan väliaikainen rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan näitä maita ulkorajavalvonnan kehittämisessä ja Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen valmisteluissa.

Liittymisestä lähtien Bulgaria ja Romania tulevat mukaan eurooppalaiseen poliisi- ja tullirikosyhteistyöhön sen kaikilla osa-alueilla. Tätä kautta tiedonvaihto uusien unionin jäsenvaltioiden kanssa tehostuu nykyisestään. Erityisesti pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Bulgarian ja Romanian jäsenyydellä voidaan odottaa olevan positiivisia vaikutuksia rikostorjunnan kannalta katsottuna. Rikostorjunnassa käytettävät yhteistyökanavat ja toimintakeinot yhdenmukaistuvat, mikä helpottaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa ja tutkintaa jäsenvaltioiden sekä Bulgarian ja Romanian välillä.

Alue- ja rakennepolitiikka

Bulgariaan ja Romaniaan sovelletaan liittymisestä lukien alue- ja rakennepolitiikkaa koskevia Euroopan yhteisön säännöksiä. Rakennerahastojen nykyinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006. Neuvottelut uudesta vuonna 2007 alkavasta kaudesta ja sovellettavista säännöksistä ovat käynnissä.

Liittymissopimukseen ei sisälly alue- ja rakennepolitiikkaa koskevia siirtymäsäännöksiä. Liittymistä koskevissa neuvotteluissa on keskitytty kysymyksiin, jotka koskevat hallinnollista kapasiteettia, tukikelpoisuutta ja varojen jakautumista. Neuvottelujen yhteydessä liittyville maille on asetettu yksityiskohtaiset hallintojärjestelyjä koskevat vaatimukset, jotka Bulgarian ja Romanian tulee täyttää liittymisvaiheessa. Jos näitä tavoitteita ei saavuteta, komissio voi estää rahoituksen maksatukset, kunnes rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien asetusten asettamat ehdot on täytetty.

Bulgaria ja Romania saavat rakennepoliittisiin toimiin vuosina 2007—2009 yhteensä 8 274 miljoonaa euroa. Tuen määrää kasvatetaan vuosittain. Bulgarian saama rahoitus on yhteensä vuoden 2004 hintatasolla 2 300 miljoonaa euroa ja Romanian saama rahoitus yhteensä 5 974 miljoonaa euroa. Rahoitus sisältää rakennerahastojen ja koheesiorahaston tuen.

Työvoiman vapaa liikkuvuus

Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksissa on sovittu työvoiman liikkuvuuden osalta vastaavan sisältöiset siirtymäajat, joista on sovittu unionin edellisen laajentumisen yhteydessä muiden jäsenvaltioiden paitsi Kyproksen ja Maltan osalta. Nykyiset jäsenvaltiot voivat siten soveltaa Bulgarian ja Romanian kansalaisiin kansallisia työmarkkinoille pääsyä koskevia rajoituksia kahden vuoden ajan liittymisajankohdasta. Siirtymätoimenpiteiden soveltamista voidaan jatkaa kolmella vuodella. Tämän jälkeenkin siirtymätoimenpiteiden soveltamista voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella edellyttäen, että jäsenvaltion työmarkkinoille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia häiriöitä työvoiman liikkuvuuden vapauttamisesta. Myös maat, jotka ovat avanneet työmarkkinansa, voivat tietyin edellytyksin liittymistä seuraavan seitsemännen vuoden päättymiseen saakka päättää soveltaa uudelleen kansallisia työmarkkinoille pääsyä koskevia säännöksiään, jos niiden työmarkkinoille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia häiriöitä. Bulgaria ja Romania voivat soveltaa siirtymätoimenpiteitä vastavuoroisesti sekä nykyisten jäsenvaltioiden että toistensa kansalaisiin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallitus ei ole vielä päättänyt, esittääkö se eduskunnalle, että Suomi ottaisi käyttöön työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat siirtymäajat Bulgarian ja Romanian kanssa.

Nyttemmin hallitus on antanut eduskunnalle valtioneuvoston selonteon siirtymäaikalain vaikutuksista sekä työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksista työmarkkinatilanteeseen eri aloilla (VNS 1/2006 vp). Hallitus ilmaisee kantanaan selonteossa, ettei siirtymäaikalain voimassaoloa ole tarpeen jatkaa ja että toukokuun 1. päivästä 2006 lähtien siirtymäaikalain piirissä olevien maiden kansalaisiin on perusteltua ryhtyä soveltamaan yhteistöoikeuden säännöksiä. Selonteossa todetaan lisäksi, ettei EU:n laajentuessa ole tarpeen rajoittaa Bulgarian ja Romanian kansalaisten pääsyä työmarkkinoille.

Johtopäätöksiä

Valiokunnan käsityksen mukaan Suomen tulee pitää kiinni siitä, että jokainen unioniin liittyvä jäsenvaltio täyttää asianmukaisesti liittymiselle Euroopan unionin perustamissopimuksessa asetetut kriteerit. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella näyttää siitä, etteivät nämä edellytykset vielä tässä vaiheessa kaikilta osin täyty. Ennen jäsenyyden toteutumista onkin riittävällä seurannalla varmistettava, että jäsenyyskriteerit täyttyvät asianmukaisella tavalla.