Perustelut

Valiokunta keskittyy tässä lausunnossaan erityisesti kuntatalouteen, julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen, alueilla toimivien viranomaisten määrärahatilanteeseen sekä rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin.

Poliisin osalta valiokunta toteaa myönteisenä sen, että poliisin toimintamenomomentille 26.10.01 esitetään vuodelle 2013 yhteensä 723,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 21,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Lisäys aiheutuu ensisijaisesti kehyspäätöksessä poliisille kohdennetusta lisämäärärahasta sekä palkkojen tarkistuksesta. Kehyspäätöksen mukaan poliisin tulee lisäksi toteuttaa osana taloutensa tasapainottamista toimenpiteet, jotka merkitsevät menotason alentumista vuonna 2016 yhteensä 35 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä poliisien määrän arvioidaan säilyvän vuoden 2011 toteutuman ja vuoden 2012 arvion tasolla. Valiokunta viittaa kehyspäätöksestä antamaansa lausuntoon (HaVL 5/2012 vp) ja katsoo, että hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrä on syytä vakiinnuttaa vähintään vuoden 2011 tasolle koko vaalikaudeksi. Valiokunta korostaa, että poliisin palvelut tulee turvata vähintään nykyisellä tasolla koko maassa, myös harva-alueilla.

Sisäasiainministeriö on asettanut vuonna 2009 ja 2010 toteutettujen uudistusten (PORA I ja II) jatkoksi hankkeen poliisin hallintorakenteen kehittämiseksi (PORA III). Hankkeella tavoitellaan poliisin toiminnan tehokkuuden lisäämistä vähenevien voimavarojen tilanteessa siten, että poliisi kykenee turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sisäisen turvallisuuden säilymisen hyvällä tasolla, sekä johto-, tuki- ja hallintoresurssien karsimista muun muassa keskushallintoa keventämällä, yksiköiden määrää vähentämällä ja toiminnallisia rakenteita kehittämällä. Valiokunta on kokouksessaan 21.9.2012 merkinnyt tiedoksi PORA III -hanketyöryhmän raportin ja todennut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän 20.9.2012 tekemät linjaukset. Valiokunta on edellyttänyt, että sitä informoidaan hyvissä ajoin prosessin aikana PORA III -hankkeen valmistelun etenemisestä ja sen sisällöstä (HaVP 51/2012 vp). Valiokunta korostaa, että poliisin toimintakyvyn kannalta on tärkeää turvata kenttätehtävissä toimivien poliisimiesten riittävä määrä.

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin ohjautumisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maahanmuuttovirasto on hallitusohjelman mukaisesti nopeuttanut turvapaikkahakemusten käsittelyä, ja vastaanoton kustannuksia on sopeutettu vastaamaan lyhentyneitä käsittelyaikoja. Vuoden 2013 määrärahaesitys on 55,289 miljoonaa euroa (26.40.63). Säästötoimenpiteistä huolimatta talousarvioesityksen toteuttaminen tulee olemaan merkittävä haaste.

Suurin yksittäinen vastaanoton kustannuksiin vaikuttava tekijä on vastaanottokeskuksissa majoittuvien turvapaikanhakijoiden lukumäärä. Oleskeluluvan saaneiden siirtyminen kuntiin on pitkittynyt, koska kuntapaikkoja ei ole tarjolla riittävästi. Tästä aiheutuu vastaanottokeskuksille vuonna 2012 yhteensä noin 8,7 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Jotta turvapaikkapäätösten teolle ja vastaanottotoiminnalle asetetut tehostamistavoitteet ja toiminnan kustannustehokkuuden kehittymistä kuvaavat mittarit toimisivat jatkossa oikein, kuuluisi kuntiin siirtymisen odottelusta aiheutuvan kulun olla osa kotouttamis- eikä vastaanottokustannuksia.

Maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Tavoitteena on kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden hallittu ja viiveetön kuntiin ohjautuminen. Valiokunta ei pidä valtion kuntakorvauksiin esitettyä 95,129 miljoonan euron määrärahaa (32.70.30) tarpeisiin nähden riittävänä.

Kuntatalous

Yleinen talouskehitys ja maailmantalouden tilanne heijastuvat maamme julkiseen talouteen. Vuonna 2012 ja 2013 Suomen talouskasvun arvioidaan olevan yhden prosentin luokkaa. Myös lähivuosina kasvun ennustetaan jäävän vaatimattomaksi.

Kuntatalouden näkymien arvioidaan kiristyvän vuonna 2013, ja kehityksen arvioidaan lähivuosina jatkuvan. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat menopaineet kasvavat. Talousarvioesitykseen sisältyvässä peruspalvelubudjettitarkastelussa esitetty kuntatalouden kehitysarvio on luonteeltaan painelaskelma, jossa ei ole oletettu veroprosenttien korotuksia eikä menopuolen sopeutustoimia. Laskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa suoraan kuntien lainakantaa.

Painelaskelma kuvaa kuntatalouden kehitystä kokonaisuutena. Kunnittain kehitys vaihtelee. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kunnan asukasmäärä, väestörakenne, etäisyydet, elinkeinorakenne ja työllisyyskehitys sekä kuntien välinen muuttoliike. Tilanne vaihtelee myös kuntakokoryhmien sisällä. Yksittäisten kuntien väliset erot sekä tulo- että menokehityksessä ovat suuria, ja eriytymiskehityksen arvioidaan tulevina vuosina jatkuvan.

Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 3,5 % vuosittain. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot näkymät ja valtiontalouden sopeutustoimet. Toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4 % vuodessa. Kuntatalouden toimintamenoista henkilöstömenot ovat lähes 60 %. Laskelman lähtökohtana on, että kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön määrä pysyy vuoden 2011 tasolla, ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Investointien arvioidaan pysyvän korkealla tasolla, mikä johtuu tiedossa olevista investointitarpeista, kuten rakennusten peruskorjauksista ja kasvukeskusten uudisinvestoinneista. Toisaalta kuntatalouden kiristymisen myötä kunnat joutuvat harkitsemaan uusien investointien aloittamista.

Kokonaistasolla tarkasteltuna kuntien vuosikate on kuluvana vuonna riittänyt poistoihin. Painelaskelman mukaan vuosikate ei riitä kattamaan poistoja enää vuosina 2014—2016, ja kuntatalous olisi alijäämäinen. Nykyisissä talouden näkymissä kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua ja paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin kasvaa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttäisivät sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat edelleen, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä.

Heikon talouskasvun aikana julkisen talouden vakauttaminen muodostuu haastavaksi. Kunnat ovat osa julkista taloutta ja valtion ohella keskeinen toimija julkisen talouden tasapainottamisessa. Valiokunta pitää taloudellisen tilanteen ja kestävyysvajeen vähentämisen kannalta perusteltuna, että myös kunnat osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla on tärkeää, että kunnissa pyritään peruspalvelujen saatavuutta vaarantamatta edelleen parantamaan julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Osana julkisen talouden tasapainottamistoimia alennettiin vuoden 2012 alusta tilapäisesti kunnan peruspalveluiden valtionosuusprosenttia, minkä vaikutus valtion menoihin on vuositasolla 631 miljoonaa euroa vuodesta 2012 vuoteen 2015. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia pienentää lisäksi hallituksen päättämä säästö, joka vuonna 2013 on määrältään 125 miljoonaa euroa. Kunnat joutuvat tiukkenevassa määrärahatilanteessa sopeuttamaan toimintaansa. Valiokunta pitää järjestelmän toimivuuden kannalta kuitenkin olennaisena, että kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvat leikkaukset toteutetaan valtionosuusprosenttia muuttamalla, jolloin se lisää kunnan omarahoitusosuutta tasasuuruisena euroa/asukas-eränä ja vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet (28.90.30) kasvavat noin 2,4 % vuodesta 2012 vuoteen 2013. Kokonaisuutena peruspalvelubudjettitarkastelun valtionapujen arvioidaan kasvavan yhteensä 1,7 %.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnilla on suuria haasteita selviytyä kaikista nykyisistä tehtävistään. Valiokunta korostaa, että kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä ilman, että valtio osallistuu hallitusohjelman mukaisesti niiden rahoitukseen yli puolella todellisista kustannuksista. Mahdollisista tehtävämuutoksista aiheutuvat kustannusvaikutukset kuntatalouteen tulee arvioida tarkkaan hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti. Valiokunta tähdentää myös uudistusten seurannan järjestämisen tärkeyttä.

Käynnissä olevalla kuntauudistuksella pyritään tarttumaan kuntatalouden haasteisiin. Osana kuntauudistusta uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä sekä toteutetaan kuntalain kokonaisuudistus. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä sitä, että kehysriihen kirjaus kuntien tehtävien läpikäymisestä ja kuntien toimintaa ohjaavan normiston joustavoittamisesta toteutetaan mahdollisimman pian.

Julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittäminen

Eduskunta on viime vaalikaudella hyväksynyt lain julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011, jäljempänä tietohallintolaki), joka velvoittaa valtiota ja kuntia huolehtimaan mahdollisimman laajalti tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Tietojärjestelmämenot ovat yhteiskunnassa suuret. Tietojärjestelmien toimivuus ja helppokäyttöisyys ovat myös tuottavuuden, toiminnan tehokkuuden ja kansalaisten palveluiden kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita.

Järjestelmien yhteentoimivuuden perustaksi tarvitaan järjestelmien välisestä tiedonsiirrosta yksiselitteiset määritykset, joiden toteutusta varten valtiovarainministeriö on laatinut kuvauksen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista. Kullakin ministeriöllä on koordinointivastuu oman kohdealueensa arkkitehtuurityöstä. Ministeriöiden tulee toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmansa kohdealueidensa arkkitehtuurityön käynnistämisestä 21.12.2012 mennessä.

Selvityksen mukaan julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin toteutus on tällä hetkellä myöhässä suunnitellusta aikataulusta valmistelu- ja toteutusresurssien rajallisuuden vuoksi. Tiedonsiirron toteutuksen vaatimien määritysten puuttuessa myös tietohallintolain mukaisten asetusten valmistelua ei ole aloitettu. Valtiovarainministeriön ensisijaisena tietohallintolain mukaisena ohjauskeinona on informaatio-ohjaus koko julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämisessä.

Työ tietohallintolaissa mainittujen sisältöjen ja tavoitteiden toteuttamiseksi on kuitenkin käynnistynyt. Perustietojärjestelmiä pyritään uudistamaan siten, että niiden hyödyntäminen julkisen hallinnon organisaatioissa olisi laissa mainitulla tavalla teknisesti mahdollista. Kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä on tehty sekä ministeriöissä että kunnissa. Valiokunta toteaa, että kehityksen vauhdittaminen edellyttää, että työhön on osoitettavissa riittävästi voimavaroja. Työn etenemiseen vaikuttaa osaltaan myös se, mitä markkinoilta on saatavissa. Suuren asiakastietojärjestelmän kehittäminen kokonaisuudeksi voi vaatia useamman vuoden työn.

Valiokunta korostaa myös julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämisen tärkeyttä. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) tuotetaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. Ohjelman toimikautta on jatkettu vuoden 2015 loppuun. Lisäksi julkisen hallinnon sähköisiä palveluja on kehitetty mm. tuottamalla kuntien ja valtion viranomaisten käyttöön asiakkaalle maksuttomia, helppokäyttöisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja.

Maakunnan kehittämisraha

Talousarvioesityksessä momentin (32.50.43) määrärahaksi esitetään 10,566 miljoonaa euroa. Määräraha vähenee vuoden 2012 talousarvioon verrattuna 5,0 miljoonaa euroa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen 7,0 miljoonaa euroa ja ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen 3,566 miljoonaa euroa. Suurin osa ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta jaetaan maakunnan liittojen käytettäväksi alueen kuntien ja kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön kehittämishankkeisiin. Osa sitomattomasta rahoituksesta jätetään asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on osoittautunut tehokkaaksi ja joustavaksi alueiden omaehtoisen kehittämisen välineeksi. Joillakin alueilla se on ollut ainoa maakunnan kehittämisväline. Maakunnan liitot ovat voineet rahoittaa sillä sellaisia monenkeskisiä selvitys- ja kehittämishankkeita, joihin muut rahoitusvälineet eivät sovellu. Lisäksi on rahoitettu äkillisillä rakennemuutosalueilla eri toimijoiden ja toimenpiteiden välistä koordinointia. Maakunnan kehittämisrahaa on käytetty maakuntaohjelman mukaisiin toimiin, kuten innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja uusien avausten pilotointiin ja edistetty koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisrahalla on kehitetty myös muita alueellisesti tärkeitä, esimerkiksi osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä, teemoja.

Määrärahan leikkaus aiheuttaa alueiden kehittämistoiminnalle suuria haasteita. Valiokunta pitää perusteltuna, että määräraha suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Osaamiskeskusohjelman lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muuta alueellista osaamispanostusta ja laajoja maakuntatason toimenpiteitä, jossa työssä sitomattoman maakunnan kehittämisrahan merkitys on keskeinen. Momentin selvitysosassa kuvataan myös muita tavoitteita, joita sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla voidaan toteuttaa. Tavoitteiden ja momentille myönnetyn määrärahan määrän välillä vallitsee ristiriita. Valiokunta viittaa myös vuonna 2010 voimaan tulleeseen aluehallintouudistukseen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut lisätä maakunnan liittojen roolia alueiden kehittämisessä. Lisäksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pienentynyttä määrärahaa saa edelleen käyttää 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen. Erityisesti on syytä harkita, onko ohjelmiin sitomatonta määrärahaa lainkaan tarpeen varata ministeriöiden käyttöön.

Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset

Aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) perustettiin vuonna 2010 voimaan tulleella aluehallintouudistuksella. Aluehallintovirastot hoitavat lainsäädännön ohjaus-, toimeenpano- ja valvontatehtäviä alueellaan. ELY-keskukset hoitavat valtionhallinnon aluekehitys- ja toimeenpanotehtäviä alueellaan.

Aluehallintovirastot aloittivat toimintansa vuonna 2010 noin 3,8 miljoonaa euroa pienemmällä rahoituksella kuin vastaava aluehallinnon kokonaisuus vuonna 2009. Tiukasta talouskurista huolimatta aluehallintovirastojen perusrahoitusta on jouduttu korjaamaan lisäbudjeteilla jokaisena kolmena toimintavuotena. Pitkäjänteinen suunnittelu on vaikeutunut. Määrärahatilanteen niukkuus on hidastanut myös aluehallintovirastojen toiminnan kehittämistä. Aluehallintovirastot ovat toteuttaneet tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstösupistukset. Osin henkilöstömäärä on jouduttu pitämään alhaisemmalla tasolla kuin kehyksissä on sovittu. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan tilanne tulee jatkumaan vastaavana myös vuosina 2013—2016.

Talousarvioesityksessä aluehallintoviraston toimintamenomomentille (28.40.01) esitetään myönnettäväksi nettomäärärahaa 54,481 miljoonaa euroa. Esitys on 1,725 miljoonaa euroa kehyksiä suurempi. Ottaen huomioon aluehallintovirastojen asiamäärien kasvu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja ympäristölupatehtävissä valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että määräraha hyväksytään vähintään esitetyn mukaisena.

Esitys ei kertaluonteisuutensa takia kuitenkaan korjaa rakenteellista vajausta pidemmällä aikavälillä. Toiminnan ja rahoituksen saattaminen kestävälle tasolle edellyttää lisäystä vuosien 2014—2017 kehyksiin. Valiokunta katsoo, että aluehallintovirastojen määrärahatasoa on tarpeen nostaa pysyvästi, jotta aluehallintovirastot pystyvät hoitamaan tehtävänsä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävien resursseja on vahvistettava.

Myös ELY-keskusten määrärahatilanne on huolestuttava. Henkilöstösuunnittelun tiukkuus, eläköitymisistä mahdollisesti aiheutuvat osaamisvajeet, lukuisat tietojärjestelmät ja tehtävien suuri määrä aiheuttavat merkittäviä haasteita ELY-keskusten toiminnalle keskusten suorittamasta tuottavuustyöstä, organisaatio- ja työtehtäväjärjestelyistä ja muista toimenpiteistä huolimatta. Esimerkiksi ympäristönsuojelutehtävissä ovat ympäristövalvontaan ja lupatehtävien tukemiseen liittyvät tehtävät lisääntyneet muun muassa lisääntyneen kaivostoiminnan vuoksi. Toimintamenomäärärahojen tasoa on tarpeen nostaa, jotta ELY-keskukset voivat jatkossakin täyttää niille asetetut toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet.

Eduskunta edellytti aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2012 loppuun mennessä seikkaperäinen selonteko aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta (EV 150/2009 vp). Näin ollen valiokunta ei talousarvioesityksen yhteydessä käsittele laajemmalti aluehallintoon liittyviä kysymyksiä, vaan se tulee tarkastelemaan aluehallintouudistuksen kokonaisuutta yksityiskohtaisesti eduskunnalle annettavan selonteon pohjalta.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille (26.20.01) esitetään 226,6 miljoonaa euroa. Määräraha on 5,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2012 talousarviossa. Merkittävimmät lisäykset ovat virkaehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin 6,9 miljoonaa euroa sekä rajatarkastusten vahventamiseen 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vähennyksiä ovat hallitusohjelman mukaiset säästöt, yhteensä 4,0 miljoonaa euroa, sekä 1,7 miljoonan euron tuottavuusvähennykset. Ilma- ja vartioalusten hankintoihin (26.20.70) esitetään yhteensä 76 miljoonaa euroa helikopterikaluston uusimista ja öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaa varten.

Valiokunta pitää myönteisenä rajatarkastusten vahventamiseen esitettyä lisämäärärahaa. Määrärahalla voidaan rekrytoida 40 rajatarkastajaa lisää kaakkoisrajalle ja pääkaupunkiseudulle. Saadun selvityksen mukaan toimintamenoihin tehdyt muutokset kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen kaventavat rajavartiolaitoksen talouden liikkumavaraa noin 6,0 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna.

Rajavartiolaitos on toteuttanut vuosina 2009—2012 laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi. Rajavartiolaitos on myös vähentänyt rajamiesten määrää rauhallisella rajaosuudella. Suoritetuista säästötoimenpiteistä huolimatta rajavartiolaitos on kehyskaudella kuitenkin merkittävien taloudellisten haasteiden edessä. Keskeisin menoja lisäävä tekijä on kasvava rajaliikenne kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla sekä Helsingin satamassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Menotarpeita arvioitaessa on otettava huomioon rajavartiolaitoksen vastuu EU:n ulkorajavalvonnassa ja Suomen rajatarkastuksia koskeva EU:n sitova lainsäädäntö. Esimerkiksi itärajan liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2018 ja saavuttavan noin 20 miljoonan matkustajan määrän. Lisäksi on huomioitava EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden aiheuttama rajaliikenteen kasvu.

Kasvavan rajaliikenteen hallinta edellyttää panostuksia sekä kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin että rajatarkastushenkilöstön määrään. Valtiovarainvaliokunta on vuoden 2012 talousarvioesityksen yhteydessä todennut, ettei rajaliikenteen kasvun vaikutuksia ole mahdollista hallita ilman pysyvää lisämäärärahaa. Hallintovaliokunta viittaa vuosille 2013—2016 laadituista kehyksistä antamaansa lausuntoon ja katsoo, että rajanylitysliikenteen kasvun lisätarpeisiin tulee saada pysyvä lisärahoitus seuraavissa kehyspäätöksissä (HaVL 5/2012 vp). Hallintovaliokunta katsoo, ettei rajavartiolaitokselle tulisi tässä tilanteessa kohdentaa lisäsäästöjä.

Tulli kerää valtiolle vuositasolla noin 10 miljardia euroa erilaisia veroja. Lisäksi tullilla on tärkeä tehtävä tullirikollisuuden ja etenkin harmaan talouden torjunnassa. Tulli on viime vuosina joutunut tekemään noin 300 henkilötyövuoden vähennykset sekä tuottavuusohjelman tavoitteiden että määrärahojen niukkuuden vuoksi, mikä on vaikeuttanut tullin tehtävien riittävää resursointia erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla sekä satamissa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Valiokunta korostaa, että edellä todetun kasvavan rajanylitysliikenteen hallinta ja varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen edellyttävät myös tullissa lisäpanostuksia rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin ja henkilöstön määrään.

Lisäksi on syytä korostaa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen merkittävää yhteistyötä vakavan ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset harjoittavat myös muuta viranomaisyhteistyötä, jolla on erityistä merkitystä etenkin harvaan asutuilla alueilla arjen turvallisuuden kannalta ja rikosten ennalta ehkäisemiseksi. Riittävien voimavarojen turvaaminen on siten myös näistä syistä tärkeää.

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomäärärahaa (26.30.02) käytetään sekä hätäkeskustoiminnan varsinaisiin toimintamenoihin että hätäkeskustoiminnan ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen. Momentille esitetään 64,071 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyspäätöksen mukainen vuoden 2013 määräraha. Vähennyksessä on kysymys Valtiokonttorin hallinnoiman Kansalaisen yleisneuvontapalvelun perusteella Hätäkeskuslaitoksen määrärahakehykseen 1.1.2013 lukien tehdystä pysyvästä leikkauksesta.

Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä suuri rakenneuudistus, joka toteutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä uusitaan hätäkeskustietojärjestelmä vuoden 2015 loppuun mennessä. Molemmat uudistukset tulevat lisäämään merkittävästi Hätäkeskuslaitoksen tuottavuutta. Uudistusten tuottavuushyödyt syntyvät kuitenkin asteittain ja näkyvät täysimääräisesti aikaisintaan vuonna 2016. Sitä ennen toimeenpanon kustannukset nostavat väliaikaisesti viraston kokonaiskustannuksia normaalitoimintaan verrattuna.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota kansalaisen yleisneuvontapalvelulle tehdystä määrärahasiirrosta Hätäkeskuslaitokselle aiheutuviin vaikeuksiin jo kehyspäätöksestä antamassaan lausunnossa (HaVL 5/2012 vp). Kansalaisten yleisneuvontapalvelua on osin perusteltu sillä, että se vähentäisi Hätäkeskuslaitokselle kuulumattomien puheluiden määrää. Saadun arvion mukaan tämä maksullinen ja aukioloajoiltaan rajoitettu 12 henkilön voimin toteutettava puhelinpalvelu ei ratkaisevasti vaikuttaisi Hätäkeskuslaitoksen puhelumääriin. Tällä hetkellä ei myöskään ole tiedossa tarkkaa ajankohtaa, milloin varsinaista neuvontapalvelua ryhdytään tuottamaan.

Toiminnan ja talouden suunnittelussa on huomioitu ennakkotietona Kouvolan hätäkeskuksen tilojen siirtyvän kokonaisuudessaan kansalaisten yleisneuvontapalvelun käyttöön ja näin myös tilojen vuokra- ja tilahallintakustannusten siirtyvän pois Hätäkeskuslaitokselta. Yleisneuvontapalvelun aloittaessa toimintansa suunniteltua pienemmällä henkilöstömäärällä eivät Kouvolan tilat siirry pois Hätäkeskuslaitokselta. Tästä aiheutuu ennakoimattomia kustannuksia noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tilavähennys on kohdistettu Hätäkeskuslaitokselle vuodesta 2014 alkaen, mutta se vaikuttaa määrärahojen riittävyyteen jo vuonna 2013.

Muita ennakoimattomia kustannuksia aiheutuu välttämättömän ylimääräisen vuonna 2013 aloittavan päivystäjäkurssin järjestämisestä. Kurssin kokonaiskustannukset ovat 1,2 miljoonaa euroa, mistä vuodelle 2013 kohdentuu yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen väistyvän tietojärjestelmän pakollisesta ylläpidosta ja uuden järjestelmän käyttöönotosta syntyy ennakoimattomia kustannuksia säästöt huomioiden yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Kehykseen ei myöskään ole mitoitettu Haltikin vuodelle 2013 esittämää palvelumaksujen nousua, joka on 1,6 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintaan nähden. Lisäksi toistaiseksi määrittämättömiä kustannuksia tulee syntymään esimerkiksi vaaratiedotteesta annetun lain (466/2012) Hätäkeskuslaitokselle aiheuttamien velvoitteiden hoidosta.

Selvityksen mukaan vuodelta 2012 vuodelle 2013 arvioidaan siirtyvän 0,3 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kattamaan ennakoitua alijäämää. Talousarvioesityksessä vaje Hätäkeskuslaitoksen perustoimintaan sekä rakenneuudistuksen ja tietojärjestelmähankinnan toteuttamiseen on yhteensä 4,574 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että Hätäkeskuslaitoksen määrärahakehyksissä tulee nykyistä selkeämmin ottaa huomioon toteutettavien uudistusten aikataulu siten, että mahdolliset merkittävät säästövelvoitteet ajoitetaan kehyskauden loppuun. Valiokunta toteaa, että muutosprosessin onnistumisen edellytyksenä on se, että huolehditaan hätäkeskusten henkilöstön koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta sekä kansalaisten hätäkeskuspalveluiden turvaamisesta. Tämä tulee ottaa huomioon myös määrärahojen mitoituksessa. Valiokunta tulee omalta osaltaan seuraamaan hätäkeskusuudistuksen toteutumista kansalaisten turvallisuuden, alueellisen ja kielellisen tasavertaisuuden sekä henkilöstön ammattitaidon turvaamiseksi