Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Komissio antoi 25.7.2001 valkoisen kirjan eurooppalaisesta hallintotavasta (governance). Valkoisessa kirjassa pohditaan, miten unioni käyttää kansalaisten sille antamaa toimivaltaa ja miten tähän liittyviä poliittisia prosesseja voitaisiin uudistaa unionin politiikkojen johdonmukaistamiseksi ja demokratisoimiseksi sekä sen viemiseksi lähemmäs kansalaisiaan. Valkoinen kirja sisältää paitsi komissiota, myös muita toimielimiä sekä jäsenvaltioita ja niiden keskus-, alue- ja paikallishallintoja koskevia uudistuksia. Kaikki uudistukset ovat ensi vaiheessa toteutettavissa perustamissopimuksia muuttamatta.

Eurooppalainen hallintotapa on nähtävä myös osana komission panosta unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Komissio on ilmoittanut esittävänsä tarkempia näkemyksiä tulevaisuuskeskustelusta ja Laekenin tavoitteista lähikuukausien aikana, ja tekevänsä myös konkreettisia sopimusmuutosesityksiä vuoden 2004 HVK:lle.

Valtioneuvoston alustava kanta

Suomi pitää ensiarvoisen tärkeänä hyvän eurooppalaisen hallinnon kehittämistä unionin demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi. Komission valkoinen kirja tarjoaa puutteineenkin hyvän ja kokonaisvaltaisen perustan tarkastella eurooppalaisen hallintotavan perusperiaatteita sekä unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallishallintotasojen välisten suhteiden kehittämismahdollisuuksia.

Suomi pitää komission valkoista kirjaa tervetulleena panoksena myös Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Unionin politiikan periaatteiden avoimuuden, osallistumisen, vastuunalaisuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden on oltava myös tulevaisuuskeskustelun pohjana.

Komission valkoisen kirjan päätavoitteena on yhteisömetodin vahvistaminen. Sen painopisteitä ovat unionin toimielinten tehtävien tarkasteleminen sekä jäsenmaiden eri hallintotasojen kytkeminen tiiviimmin unionin politiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Osa komission institutionaalisista ehdotuksista edellyttää kuitenkin myöhemmässä vaiheessa sopimusmuutoksia, jotka mahdollisesti tulevat käsiteltäväksi seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa.

Suomi pitää tärkeänä yhteisömetodin kehittämistä siten, että lainsäädäntöprosessi olisi kokonaisuudessaan mahdollisimman avoin ja tehokas ja että sen lopputuloksena olisi laadullisesti korkeatasoisia lakeja. Komission säädösvalmistelun tulee perustua parhaaseen asiantuntemukseen ja avoimeen asianosaisten kuulemiseen. Neuvoston ja parlamentin päätöksentekoa on tehostettava varsinkin yhteisöpäätösmenettelyssä. Säädösten täytäntöönpanossa komission ja jäsenmaiden tehtäviä on selkeytettävä uuden komitologiapäätöksen pohjalta. Unionin toimielinten on keskityttävä perustehtäviensä hoitamiseen perussopimuksissa määriteltyjen toimivaltasuhteiden mukaisesti.