Perustelut
Ehdotetuilla lainmuutoksilla saatetaan ulkomaalaislainsäädäntö vastaamaan
nykyistä paremmin Euroopan unionissa hyväksyttyä maahantuloa
ja maasta poistamista koskevaa Schengenin rajasäännöstöä (Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006) sekä matkustusasiakirjapäätökseen
(1105/2011/EU) ja paluudirektiiviin (2008/115/EY)
perustuvaa sääntelyä. Paluudirektiivi
on pantu kansallisesti täytäntöön 21.4.2011
voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella (195/2011).
Euroopan komissio on arvioinut, ettei Suomen lainsäädäntö kaikilta osin
ole direktiivin mukainen, minkä vuoksi lainsäädäntöä on
tarpeen täydentää.
Ulkomaalaislain säännöksiä maahantulon edellytyksistä täsmennetään
niin, että laista käy selkeästi ilmi,
milloin sovelletaan Schengenin rajasäännöstöä ja
milloin ulkomaalaislakia. Käännyttämisen
määritelmää tarkennetaan ja
lakiin lisätään pääsyn
epäämisen käsite. Pääsyn epäämisellä tarkoitetaan
ulkomaalaislaissa kolmannen maan kansalaisen maahantulon estämistä ulkorajalla
siten kuin siitä säädetään
Schengenin rajasäännöstön 13
artiklassa. Säännökset selkeyttävät
menettelyä niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.
Lisäksi täsmennetään viranomaisten
välisiä toimivaltasuhteita.
Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan EU:ssa valmisteilla
olleeseen Schengenin rajasäännöstön
muutokseen. Muutoksella on merkitystä erityisesti kolmen
kuukauden oleskeluaikojen laskemisen kannalta. Selvityksen mukaan muutos
on tullut voimaan 18.10.2013. Valiokunta ehdottaa, että esitetty
ulkomaalaislain 11 §:n 2 momentti muutetaan vastaamaan
Schengenin rajasäännöstön muuttunutta
5 artiklaa (1. lakiehdotus).
Hallituksen esityksen mukaan esitystä valmisteltaessa
on maasta poistamisen täytäntöönpanoa
valvovana viranomaisena vähemmistövaltuutetun
ohella ollut esillä myös vaihtoehto, että tehtävästä vastaisi
eduskunnan oikeusasiamies. Alustavien keskustelujen jälkeen
oikeusasiamies kuitenkin katsoi, ettei sillä tässä vaiheessa olisi
valmiutta ottaa tehtävää hoitaakseen.
Valiokunta toteaa, että käsillä olevassa
aikataulussa tehtävän valmistelu oikeusasiamiehen
tehtäväksi vaatisi laajempaa ja perusteellisempaa
valmistelua.
Ulkomaalaislaissa ehdotetaan säädettäväksi vähemmistövaltuutetun
toimivallasta valvoa palautusten täytäntöönpanoa.
Tähän liittyy myös vähemmistövaltuutetusta
ja syrjintälautakunnasta annetun lain muuttamista koskeva
4. lakiehdotus. Valiokunta pitää palautusten valvonnan asianmukaista
ja tehokasta järjestämistä tärkeänä.
Maasta poistamisen täytäntöönpanoa
valvotaan Suomessa poliisin oman raportoinnin ja sisäisen
laillisuusvalvonnan avulla sekä kanteluilla, mutta nyt
ehdotetunlaista ulkopuolista valvontaa ei ole ollut. Komissio on
kiinnittänyt huomiota vain reittilennoilla toteutettavien
palautusten valvontaan, mutta valiokunnan mielestä on perusteltua
säätää koko palautusmenettelyn
kattavasta yhtenäisestä valvontajärjestelmästä.
Näin voidaan turvata parhaiten myös yksittäisen
palautettavan asema. Tästä syystä ei myöskään
ole tarkoituksenmukaista yksilöidä laissa valvonnan
eri vaiheita tai menettelyjä, jottei samalla rajoiteta
valvonnan ulottuvuutta.
Säilöön otettujen ulkomaalaisten
kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun
lain muuttamista koskevassa 3. lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi
muun muassa vähemmistövaltuutetun oikeudesta vierailla
säilöönottoyksikössä ja
keskustella luottamuksellisesti säilöön
otettujen ulkomaalaisten kanssa. Valvontatehtävän
toteuttamisen kannalta on tärkeää, että vähemmistövaltuutetulla
on oikeus vierailla säilöön otetun luona
myös silloin, kun tätä säilytetään
poliisin tai rajavartiolaitoksen tiloissa. Poliisin ulkomaalaisen
säilyttämistä koskevan ohjeistuksen mukaan
tämä on mahdollista jo nykyisin, mutta oikeuden
kirjaaminen lakiin on perusteltua. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa,
että tässä yhteydessä muutetaan
myös hallituksen esitykseen sisältymätöntä ulkomaalaislain
123 §:n 6 momenttia, johon sisällytettäisiin
asiaa koskeva säännös (1. lakiehdotus).
Valvontajärjestelmän toimeenpanon kannalta on
tärkeää varmistua siitä, että vähemmistövaltuutetulla
on valvontatehtävänsä hoitamiseksi asianmukaiset
voimavarat. Selvityksen mukaan resurssitarpeita parhaillaan arvioidaan.
Valvonnan rakentamisessa ja käynnistämisessä on
mahdollista myös hyödyntää Euroopan
unionin maahanmuutto- ja turvapaikkarahaston monivuotista ohjelmaa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota muun muassa säilössäpitoa
koskevan sääntelyn kehittämiseen ja viitannut
erityisesti alaikäisten säilöön
ottamiseen. Myös hallintovaliokunta pitää erittäin
tärkeänä alaikäisten säilöönoton
kieltämistä ja säilöönoton
vaihtoehtojen kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti.
Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana
laaja ulkomaalaisen säilöön ottamista
koskeva lainsäädäntöhanke, jonka
tarkoituksena on tehdä hallitusohjelman säilöönottoa
koskevien kirjausten edellyttämät ja muut tarvittavat
lainsäädäntömuutokset. Hankkeessa tarkastellaan
myös säilöönoton vaihtoehtoja. Selvityksen
mukaan hankkeen tavoitteena on valmistella eduskunnalle keväällä 2014
annettava hallituksen esitys.