Perustelut
Hallituksen esityksen tarkoituksena on tasata yhteistöveron
tuoton jakaantumista evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien
ja seurakuntayhtymien kesken siten, että osa yhteistöveron tuotosta
ohjautuisi nykyistä varmemmin kaikille seurakunnille käytettäväksi
muun muassa yleisten hautausmaiden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Hautaustoimilain (457/2003) esitöiden
mukaan lain 22 §:ssä tarkoitettu rahoitus yleisten hautausmaiden
ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin sisältyy
nykyisellään seurakuntien yhteisöveron
tuotosta saamaan osuuteen (HE 204/2002
vp).
Opetusministeriö on antanut hautaustoimilain seurantatyöryhmän
valmistelun pohjalta lokakuussa 2004 eduskunnan hallintovaliokunnalle
selvityksen hautaustoimen maksuista (MINS 3/2004
vp — HaVL 10/2005 vp).
Selvityksessä käsiteltiin laajasti hautaustoimen
maksujen määrittelyä ja kustannusten
korvaamista seurakunnille. Nykyisen järjestelmän
keskeisenä ongelmana selvityksessä pidettiin sitä,
että yhteisöverotulojen jakaantuminen seurakuntien
kesken ei vastaa hautaustoimen kustannusten jakautumista. Tämä tilanne
on koettu epäoikeudenmukaiseksi niissä seurakunnissa,
joissa yhteistöverotulojen määrä suhteessa
hautaustoimen kustannuksiin on vähäinen.
Maksusääntelyn muuttamista parempana lähestymistapana
edellä mainitussa ministeriön selvityksessä pidettiin
hautaustoimen rahoituksen kehitystä tasapuolisemmaksi siten,
että kunkin yksittäisen seurakunnan yhteisöverotulo-osuus
vastaisi paremmin sille hautaustoimesta aiheutuvia kustannuksia.
Hautaustoimen kokonaiskustannusten suhteen johtopäätöksenä oli, että seurakuntien
yhteisöverotulot riittävät koko kirkon
tasolla ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna
keskimäärin kattamaan hautaustoimen nettokulut.
Seurakunnille tulevan yhteisöveron osuuden perusteena
on käytetty myös muita seurakuntien yhteiskunnallisia
tehtäviä. Vuoden 2004 tilinpäätösten
perusteella seurakuntien yhteisöverotulot kattavat koko
kirkon tasolla vain hautaustoimen ja kirkonkirjojen pidon nettokulut.
Yhteisöverotuloista ei mainittujen tehtävien rahoittamisen
jälkeen jää enää varoja
seurakuntien muiden luonteeltaan yhteiskunnallisten tehtävien
kustannusten rahoittamiseen.
Suomessa on noin 430 seurakuntataloutta, joista noin 200 on
keskusrahaston avustusjärjestelmän piirissä.
Loput noin 230 seurakuntaa tulevat toimeen ilman keskusrahaston
avustuksia. Yhteisöveron jakautuessa uudelleen kirkon sisällä noin
40 seurakuntataloutta menettää yhteisövero-osuuttaan
ja vastaavasti noin 380 seurakuntataloutta saa lisää tuloja.
Suurimmat tulonsiirrot koskevat vähennyksinä Helsingin,
Espoon ja Oulun seurakuntayhtymiä sekä Salo-Uskelan
seurakuntaa.
Hallituksen esitys pohjautuu kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle
tekemään esitykseen, jonka kirkolliskokous on
saadun selvityksen mukaan hyväksynyt yksimielisesti.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.