PERUSTELUT

Kotona hoivatyötä tekevä ei ole tasa-arvoisessa asemassa kodin ulkopuolella samanlaista työtä tekevän kanssa. On perusteltua siirtyä siihen ajatteluun, että kaikki yhteiskunnan kannalta merkittävä työ oikeuttaa eläkekertymään. Tällöin suuret työeläkeläisten eläke-erot tasoittuisivat ja käytännössä kahden järjestelmän tarve poistuisi kokonaan. Kotihoito on tehokkaan tukemisen arvoinen hoitomuoto lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti julkisen talouden ja työn jakamisen kannalta. Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa pienten lasten hoidosta karttuu eläkettä paremmin kuin Suomessa. Saksassa kertyy tietty määrä eläkeoikeutta muun muassa hoivatyöstä ja avioerotapauksessa saatetaan eläkeoikeus jopa jakaa.

Laskelmien perusteella kunnallinen päivähoitopaikka maksaa sekä kunnille että valtiolle jopa kolminkertaisesti kotihoidon tukemiseen verrattuna. Hallituksen esityksessä ehdotettua lastaan kotona hoitavan vanhemman eläketurvan tasoa ei voi pitää riittävänä eikä kotihoitoa arvostavana. Kaiken kaikkiaan on todettava, että hallituksen esityksen valmistelu lastaan hoitavan vanhemman ja opiskelijoiden eläketurvaa parantavaksi lainsäädännöksi on ollut valitettavan puutteellista.

Aloitteessa ehdotetaan, että eläkkeen perustana on 1 000 euron kuvitteellinen tulo kuukautta kohti. Oikeus eläke-etuuteen on ensinnäkin, kuten hallituksen esityksessäkin, alle kolmivuotiasta lasta hoitavalla vanhemmalla, koska yhdenkin pienen lapsen hoito on sitovaa ja vaativaa. Hallituksen esityksestä poikkeavasti ehdotetaan, että oikeus etuuteen on lisäksi sellaisella vanhemmalla, joka hoitaa erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa olevaa lastaan, jonka oppivelvollisuus ei ole alkanut tai kahta tai useampaa alle kouluikäistä lastaan, joiden oppivelvollisuus ei ole alkanut. Koska yli kolmivuotiaasta ei makseta edes kotihoidon tukea, olisi hyvä tasata taloudellisesti heikompaa tilannetta ainakin eläke-etuuden osalta.

Oikeus eläke-etuuteen syntyy sillä perusteella, että vanhempi hoitaa lastaan kotona. Laskettaessa kotona hoidettavien lasten lukumäärää etuuden kertymisen esteenä ei ole lapsen osallistuminen esikouluun, tai jos hän ei osallistu esikouluun, osallistuminen yhden toimintavuoden ajan välittömästi ennen oppivelvollisena perusopetukseen siirtymistään kunnan järjestämään osapäivähoitoon. Etuuden kertymistä ei estäisi myöskään se, että lapsi osallistuu kerhotoimintaan muutamia tunteja viikossa. Kun kotihoidossa on yksi erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, oikeus etuuteen edellyttää alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa lapsesta.

Kotihoidosta ei tule Kansaneläkelaitokselle tietoa, ellei vanhemmalle makseta kotihoidontukea. Siksi on syytä säätää myös vanhempien tiedonantovelvollisuudesta. Tiedot on selkeintä antaa Kansaneläkelaitokselle, joka toimittaa hallussaan olevat etuuden myöntämiseen tarvittavat tiedot Eläketurvakeskukselle.

Jatkokehittely

Kodeissa tehtävän hoivatyön arvoa ei ole Suomessa täysin ymmärretty, eikä sille ole osoitettu arvostusta. Eläkeongelma korostuu avioerotilanteissa heikoille jääneiden puolisoiden eli yleensä naisten kohdalla. Tilanne ei ole oikeudenmukainen ikääntyneiden ja koko elämäntyönsä kodin piirissä tehneiden henkilöiden kannalta. He ovat tehneet taloudellisesti arvokkaan osan yhteiskunnan rakentamisessa. Jos laskettaisiin kaikki se työ, jonka he ovat tehneet kodeissa, summat nousisivat merkittäviksi. Eläke-etuudet tulisikin ulottaa kaikkiin kotona hoitotyötä tekeviin. Oikeus tämän lain perusteella kertyvään eläkkeeseen tulisi jatkossa ulottaa nyt ehdotetun lisäksi erityisesti koskemaan niiden vanhusten ja vammaisten hoitoa, joiden osalta omaishoidontuen edellytykset täyttyvät, mutta joille tukea ei ole myönnetty. Myöhemmin arvioitavaksi jää, tulisiko jatkossa eläkkeen kertyä myös jokaiselle alalle kouluikäistä lastaan hoitavalle vanhemmalle riippumatta lasten lukumäärästä.

Väestöpoliittisesti on erityisen tärkeää osoittaa arvostusta lastaan kotona hoitavalle vanhemmalle, jotta tulevaisuudessa olisi myös niitä, jotka maksavat eläkkeitä. Kun työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on osoittautunut vaikeaksi, on lapsen kotihoitoon kannustaminen eräs hyvä ratkaisumalli tulevaisuutta luovan väestöpolitiikan hoitamiselle ja syntyvyyden lisäämiselle.

Opiskelijoiden eläketurva

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että opiskelijoille karttuisi eläkettä enintään viiden vuoden ajalta. Suomessa korkeamman yliopistotutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 6,5 vuotta. Yliopisto-opintojen suorittaminen viidessä vuodessa onnistuu vain harvoin. Opintojen perusteella kertyvän etuuden aikaraja onkin syytä korottaa kuuteen vuoteen.

Rahoitus

Aloitteessa esitetty malli on syytä, niin pitkälle kuin mahdollista, rahoittaa järjestelmän sisällä. On tarpeen arvioida eräitä pitkiin työsuhteisiin liittyviä etuja ja mm. niin sanottua superkarttumaa. On tärkeää taata eläkkeen kertyminen kaikesta työvoimaa uusintavasta ja uutta sukupolvea kasvattavasta työstä — jopa tärkeämpää kuin varmistaa mahdollisimman korkea eläke niille, jotka pysyttelevät työelämässä yli tavanomaiseksi katsotun eläkeiän.