Perustelut

Poliisilainsäädännön uudistaminen

Käsillä oleva esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi muodostaa yhdessä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi annetun esityksen (HE 222/2010 vp) kanssa mittavan ja merkittävän kokonaisuudistuksen.

Voimassa olevaa poliisilakia (493/1995), esitutkintalakia (449/1987) ja pakkokeinolakia (450/1987) voidaan pitää niihin tehtyjen muutosten ja lisäysten ansiosta varsin kattavina säädöksinä, joiden pohjalle uusi lainsäädäntö on mahdollista rakentaa. Toisaalta juuri useiden osittaisuudistusten johdosta laeista, erityisesti pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain tiedonhankintaa koskevista säännöksistä, on muodostunut osin sekava ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Tähän ovat eduskunta ja ylimmät laillisuusvalvojat kiinnittäneet useaan otteeseen huomiota.

Esitys uudeksi poliisilaiksi merkitsee kansalaisten ja viranomaisten kannalta merkittäviä parannuksia nykytilaan. Ehdotetussa poliisilaissa poliisin toimivaltuuksia säännellään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. Salaisia tiedonhankintakeinoja koskeva sääntely pohjautuu pitkälti esityksessä HE 222/2010 vp ehdotetun pakkokeinolain 10 luvun säännöksiin. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevaa sääntelyä nostetaan asetuksesta lain tasolle. Säännökset on pyritty kirjoittamaan tekniikkaneutraalisti ja muutenkin nykyaikaistaen. Myös poliisilain rakenne muuttuu selvempään ja lainkäyttäjälle ymmärrettävämpään muotoon.

Lakivaliokunta pitää tärkeänä esitetyn lainsäädännön aikaansaamista. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan noin vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Voimaantuloajankohtaa määritettäessä on aiheellista kiinnittää huomiota uudistuksesta johtuviin viranomaistoiminnan muutoksiin sekä poliisin toiminnassa käytettävien tietojärjestelmien ja asiakirjojen uudistamiseen. Riittävän voimaantuloajan varaaminen on tarpeen myös viranomaiskoulutuksen järjestämiseksi ja asetustasoisen sääntelyn valmistelemiseksi. Lakivaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena sitä esityksestä ilmenevää lähtökohtaa, että tästä uudistuksesta aiheutuvat tietojärjestelmä- ja lomakemuutokset toteutettaisiin osana viranomaisten tietojärjestelmien yhteensovittamista koskevaa ns. VITJA-hanketta. Tällöin on myös tärkeää, että uusi lainsäädäntö voisi tulla voimaan viimeistään vuoden 2014 alussa samanaikaisesti VITJA-hankkeessa valmisteltavan tietojärjestelmäkokonaisuuden kanssa.

Lakivaliokunta on eri yhteyksissä korostanut poliisin tietojärjestelmien kehittämisen merkitystä toteutettavien lainsäädäntöuudistusten kannalta (esim. LaVM 9/2010 vp — HE 94/2009 vp). VITJA-hanke on tarpeellinen laajemminkin poliisin ja syyttäjän toiminnan tehostamiseksi. On myös tärkeää, että tuomioistuinten rikosasioiden käsittelyjärjestelmän ja VITJAn yhteensopivuudesta huolehditaan. Tällä voidaan tehostaa koko oikeusketjun toimintaa. Lakivaliokunta kiirehtii poliisin tietojärjestelmäuudistuksen toteutusta ja pitää tärkeänä, että sen rahoitus turvataan.

Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön muodostama kokonaisuus on viranomaisten toiminnan ja kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävä uudistus, jonka aiheuttamiin henkilöstöresurssi- ja koulutustarpeisiin tulee varautua huolellisesti. Uudistuksen voidaan olettaa aiheuttavan koulutustarvetta niin esitutkintaviranomaisten, syyttäjän kuin tuomioistuintenkin taholla. Koulutuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon tulee varata riittävästi aikaa ja taloudellisia voimavaroja.

Eräitä erityiskysymyksiä

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi muun muassa poliisin voimankäyttöä koskevia säännöksiä. Uuden poliisilain (1. lakiehdotus) 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan poliisimiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Säännökseen kirjattaisiin se, mikä aikaisemmin on ilmennyt ainoastaan lainsäädännön esitöistä ja oikeuskäytännöstä. Lisäksi 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että tällaisessa hätävarjelussa poliisimies toimii virkavastuulla. Esityksen perusteluissa on käsitelty voimakeinojen käyttöoikeutta ja sen suhdetta hätävarjeluun varsin perusteellisesti ja tuotu esiin perusteet, joiden pohjalta ehdotukseen on päädytty. Lakivaliokunnan käsittelyssä on tullut esille erilaisia näkemyksiä hätävarjelun ja virkavastuun välisestä suhteesta, ja lakivaliokunta katsoo, että hallintovaliokunnan on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota virkavastuun kytkemiseen hätävarjeluun. Lakivaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että esityksen mukaan virkavastuu koskisi hätävarjelutilanteessa poliisimiestä ja tullimiestä (8. lakiehdotuksen 17 §), mutta ei rajavartiomiestä. Tätä ei valiokunnan mielestä voida pitää virkamiesten ja vahinkoa kärsineen henkilön oikeusturvan kannalta perusteltuna ja johdonmukaisena. Erityisen ongelmallinen sääntely on tilanteissa, joissa poliisimies, rajavartiomies ja tullimies ovat yhdessä suorittamassa samaa virkatehtävää, jolloin heidän oikeudellinen asemansa määräytyisi hätävarjelussa eri tavoin.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (2. lakiehdotus). Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 e §, joka vastaa voimassa olevan poliisilain 9 b §:ää. Säännös koskee poliisimiehen toimimista avustajana tai asiamiehenä. Pykälän 1 momentissa on viittaus oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 3 momentin mukaiseen lähisukulaisuuteen. Eduskunta on 25.2.2011 hyväksynyt lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (HE 318/2010 vp — LaVM 40/2010 vp). Siinä yhteydessä on luovuttu yksinomaan sukulaisuuteen perustuvasta oikeudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana ja voimassa oleva oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 3 momentti on korvattu toisensisältöisellä säännöksellä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta. Kyseisen 2. lakiehdotuksen 15 e §:n säilyttämiseksi ehdotetunsisältöisenä 1 momenttiin sisältyvä viittaus voitaisiin korvata esimerkiksi nykyisessä oikeudenkäymiskaaren säännöksessä tarkoitettujen sukulaisten luettelolla seuraavasti: "Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa, sisaruksensa tai aviopuolisonsa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole oikeutta saada puolustajaa." Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että poliisimiestäkin koskevat luonnollisesti oikeudenkäyntiasiamiehelle ja -avustajalle asetetut yleiset kelpoisuusehdot.

Esitykseen sisältyy myös ehdotus syyttäjälaitoksen henkilöstön vaitiolovelvollisuutta ja -oikeutta koskevaksi säännökseksi, joka ehdotetaan sisällytettäväksi yleisistä syyttäjistä annettuun lakiin (9. lakiehdotuksen 11 a §). Eduskunta on 15.2.2011 hyväksynyt lain syyttäjälaitoksesta, jolla yleisistä syyttäjistä annettu laki kumotaan (HE 286/2010 vp — LaVM 34/2010 vp). Laki syyttäjälaitoksesta on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011. Kun ehdotetun poliisilain arvioidaan tulevan voimaan sen jälkeen, säännös tulisikin lisätä yleisistä syyttäjistä annetun lain sijasta lakiin syyttäjälaitoksesta.