Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön puitepäätös
omaisuuden ja todistusaineiston jäädyttämistä koskevien
päätösten täytäntöönpanosta
Euroopan unionissa. Esityksellä ei haluta luoda Suomeen
uutta jäädyttämistä koskevaa pakkokeinoa,
vaan jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan
kansallista pakkokeinoa, joka on tilanteen mukaan joko hukkaamiskielto,
vakuustakavarikko tai takavarikko. Jäädyttämispuitepäätös perustuu
vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Puitepäätöksen
johdannon neljännen kappaleen mukaisesti vastavuoroiseen
tunnustamiseen ja välittömään
täytäntöönpanoon perustuva jäsenvaltioiden
yhteistyö edellyttää luottamusta
siihen, että päätökset tehdään
aina laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita
noudattaen. Valiokunta on lausunnossaan (LaVL 4/2005 vp)
todennut, että valiokunta pitää yhtenä Haagin
ohjelman keskeisimpänä prioriteettina aidon luottamuksen
lisäämistä jäsenvaltioiden välillä.
Ilman luottamusta oikeusviranomaisten päätösten
vastavuoroinen tunnustaminen ei toteudu.
Valiokunta ei pidä lainsäädännön
ymmärrettävyyden ja kansalaisten oikeusturvan
kannalta hyvänä sitä, että lainsäädäntömme
muodostuu kovin monikerroksiseksi ja toimii eri tavoin riippuen
siitä, onko asialla pelkästään
kansallisia, Euroopan unionin jäsenvaltioihin kytkeytyviä vai
laajempia kansainvälisiä ulottuvuuksia. On kuitenkin
muistettava, että Euroopan unionin lainsäädäntöä valmisteltaessa
oikeusasioiden alalla ei tavoitteena ole yhtenäistää jäsenvaltioiden
lainsäädäntöä, vaan
hyväksyä ainoastaan tiettyjä minimisääntöjä,
joilla mahdollistetaan päätösten vastavuoroinen
tunnustaminen ja siten erilaisten järjestelmien yhteensopivuus
ja käytännön yhteistyö viranomaisten
välillä. Euroopan unionin lainsäädännössä eivät
myöskään voi olla automaattisena lähtökohtana
jo olemassa olevat kansainväliset sopimukset, sillä tällöin unionin
lainsäädännöllä ei
olisi merkittävää lisäarvoa.
Kansainvälistä rikosoikeusapua koskevan lainsäädännön
soveltaminen edellyttää viranomaisilta erityisen
huolellista paneutumista. Valiokunta pitääkin
tärkeänä viranomaisten perusteellista
kouluttamista lakiehdotuksen mukanaan tuomiin uusiin tehtäviin.
Toimivaltainen oikeusviranomainen
Pakkokeinolain 3 luvun mukaan hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta
päättää tutkinnanjohtajan tai
syyttäjän vaatimuksesta tuomioistuin, ja jos asia
ei siedä viivytystä, päätöksen edellytysten
täyttyessä myös tutkinnanjohtaja tai syyttäjä voi
tehdä asiassa päätöksen. Päätös
on kuitenkin tällöin saatettava viikon sisällä tuomioistuimen
ratkaistavaksi. Vieraan valtion oikeusapupyynnön johdosta
tehtävästä hukkaamiskiellosta tai vakuustakavarikosta
päättää tuomioistuin tutkinnanjohtajan
tai syyttäjän vaatimuksesta. Pakkokeinolain 4
luvun mukaan takavarikosta päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies. Tuomioistuin voi päättää takavarikosta syytettä käsitellessään.
Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää samoin
vieraan valtion oikeusapupyynnön johdosta tehtävästä takavarikosta,
mutta päätös tulee toimittaa viikon kuluessa
tuomioistuimen vahvistettavaksi.
Suomen järjestelmä mahdollistaa päätösvallan
jakamisen eri viranomaisille pakkokeinotoimenpiteestä riippuen.
Puitepäätös sen sijaan ei tee eroa erityyppisten
jäädyttämispakkokeinojen välillä.
Luottamuksen vahvistamiseksi Euroopan unionin lainsäädäntöä valmisteltaessa pyritään
yksilöimään selkeästi päätöksiä tekevät viranomaiset
ja lähtökohtaisesti kansallisten järjestelmien
erilaisuudet huomioiden päätökset tehdään
kaikissa maissa samantasoisesti. Valiokunta pitää vastavuoroisen
tunnustamisen lähtökohtana sitä, että toisen
maan viranomaiset voivat ilman tarkempaa tutkintaa luottaa Suomesta tuleviin
täytäntöönpanopyyntöihin.
Toisaalta Suomeen tulevien täytäntöönpantavien
päätösten osalta ei voida edellyttää päätöksen
tehneen viranomaisen tuntevan lainsäädäntöämme,
jotta hän osaisi toimittaa täytäntöönpanopyynnön
oikealle viranomaiselle.
Lakiehdotus muuttaa viranomaisten välistä toimivaltaa
jäädyttämispäätöksen
täytäntöönpanon osalta verrattuna
nykyisiin vieraan valtion oikeusapupyynnön johdosta tehtäviin
pakkokeinoihin. Kansainvälisen oikeusapupyynnön
perusteet tutkitaan vastaanottavassa valtiossa, jolloin pyynnöt
saatetaan tuomioistuimen vahvistettavaksi, kun taas lakiehdotuksen
mukaisen jäädyttämispäätöksen
osalta tarkoituksena on vastavuoroisesti tunnustaa toisen jäsenvaltion viranomaisen
tekemä päätös ja laittaa se
ilman erillistä selvitystä täytäntöön.
Esitutkintalain mukainen esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välinen
yhteistyövelvoite soveltuu myös nykyiseen kansainväliseen
yhteistoimintaan.
Puitepäätöksen lähtökohtana
on ollut jäsenvaltioiden välisen oikeusavun tehostaminen
nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla menettelyä. Hukkaamiskiellon
ja vakuustakavarikon osalta päätöksenteko
siirtyy tuomioistuimilta syyttäjille. Oikeusturvanäkökohdat
huomioiden valiokunta ei pidä perusteluja täysin
yksiselitteisinä siltä osin, että järjestelmästä saatavan
lisäarvon ja nopeuden kannalta päätöksenteko
pitää siirtää tuomioistuimilta
syyttäjille erityisesti niissä tapauksissa, kun
jäädyttämispäätös
tehdään Suomessa ja lähetetään
toiseen jäsenvaltioon täytäntöönpantavaksi.
Toisaalta lakiehdotuksen mukaisissa jäädyttämispäätöksissä on
kyse pääosin väliaikaistoimenpiteistä,
jolloin kansallisestikin tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat
toimivaltaisia. Suomeen täytäntöönpantavaksi
tulevien päätösten osalta on vastavuoroisen
tunnustamisen periaatteen mukaista, ettei asiaa tarvitse käsitellä meillä tuomioistuimessa.
Valiokunta katsoo esitetyn menettelyn nopeuden ja tehokkuuden edellyttävän
syyttäjiltä erityisiä valmiuksia ja erikoistumista
lakiehdotuksessa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn
sekä toimivaa päivystysjärjestelmää kaikkina
vuorokauden aikoina.
Edellä esitetyin perusteluin valiokunta pitää järjestelmän
selkeyden kannalta tarkoituksenmukaisimpana yksinkertaista ja keskitettyä menettelyä,
jossa kaikissa tilanteissa toimivaltaisena viranomaisena
on syyttäjä.
Esitutkintayhteistyö
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on selvästi tullut
ilmi, että vuonna 1997 esitutkintalaissa tarkoitetut muutokset
syyttäjän roolin vahvistamiseksi esitutkinnassa
eivät ole kaikilta osin käytännössä toteutuneet,
vaan yhteistyössä on ollut puutteita johtuen poliisi-,
tulli- ja syyttäjäviranomaisten erilaisesta esitutkintalain 15 §:n
tulkinnasta. Laki edellyttää esitutkintaviranomaisten
ilmoittavan syyttäjälle tutkittavaksi
tulleesta rikoksesta, jollei tekoa voida pitää vähäisenä.
Syyttäjä ei johda tutkintaa, mutta hänellä on
velvollisuus seurata, valvoa ja ohjata sitä. Valiokunta
totesi vuonna 1997 laista antamassaan mietinnössä (LaVM 9/1997 vp), että syyttäjän
oikeus ja velvollisuus ohjata esitutkintaa asianmukaisen syyteharkinnan
ja keskitetyn pääkäsittelyn turvaamiseksi
onnistuu parhaiten hyvällä tutkintaviranomaisten
ja syyttäjän välisellä yhteistyöllä.
Valiokunta antaa tukensa valtakunnansyyttäjän
ja poliisiylijohtajan asettamalle työryhmälle,
jonka tehtävänä on kartoittaa esitutkinnan
nykytilaa ja kehittämistarpeita ja laatia suunnitelma esitutkintayhteistyön kehittämisestä
toimivammaksi
ja tehokkaammaksi.
Valiokunta painottaa, että lakiehdotuksella ei muuteta
nykyistä järjestelmää vaan esitutkinnan johto
säilyy edelleen esitutkintaviranomaisilla. Lakiehdotuksessa
korostetaan useissa eri kohdissa toimivaa yhteistyötä esitutkinta-
ja syyttäjäviranomaisten välillä.
Tästä selkeimpänä osoituksena
on 9 §:n 3 momentti, jonka mukaan syyttäjän
on ennen jäädyttämispäätöksen
tekemistä ilmoitettava keskusrikospoliisille ja Tullihallitukselle
vastaanottamastaan jäädyttämispäätöksestä.
Ilmoituksella selvitetään lykkäämisperusteen
olemassaolo, mutta koordinaatiolla ja nopealla tiedonkululla on
myös laajempia rikostorjunnallisia elementtejä.
Nykyisissä kansainvälisissä oikeusapupyynnöissä tutkintaviranomaisten
ja syyttäjän yhteistyön pitäisi
olla kiinteätä, sillä kansainvälisiä pakkokeinotoimenpiteitä edellyttävää tapausta
ei koskaan voitane pitää vähäisenä.
Valiokunta katsookin, että puitepäätöksen
voimaansaattamisen ei pitäisi vähentää esitutkintaviranomaisten
ja syyttäjän yhteistyötä vaan
päinvastoin. Lakiehdotuksella ei pidä syrjäyttää esitutkintaviranomaisia
kansainvälisten pakkokeinojen täytäntöönpanosta, vaikka
päätöksenteko siirtyykin syyttäjälle.
Yksilön oikeusturva
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota
puitepäätöksen johdannon kuudenteen kappaleeseen, jonka
mukaan puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia
ja noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa
ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa huomioituja periaatteita.
Oikeusturvanäkökulmasta on tärkeätä,
että johdannossa yksiselitteisesti todetaan mahdollisuus
kieltäytyä täytäntöönpanosta
yleisen syrjintäperiaatteen nojalla varsinkin, kun jäädyttämispäätöksen
muut kieltäytymisperusteet ovat hyvin rajoitettuja.
Valiokunta pitää yksilön oikeusturvan
kannalta merkittävänä, että syyttäjät
huolehtivat riittävällä tavalla lakiehdotuksen
17 §:n 2 momentin mukaisesta velvoitteestaan avustaa
toimenpiteen kohteeksi joutunutta. Hänen tulee saada täytäntöönpanon
yhteydessä riittävä tieto häntä koskevan
jäädyttämispäätöksen
tehneen jäsenvaltion muutoksenhakumenettelyistä,
viranomaisten yhteystiedoista, mahdollisuudesta oikeusapuun ja käännöspalveluihin.
Yksilön kannalta on myös tärkeätä,
että jäädyttämispäätöksen
määräaikaa koskeva päätös
perustellaan.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
lakiehdotuksen 5 luvun määräyksiä korvauksien
maksamisesta virheellisen jäädyttämispäätöksen
aiheuttamista vahingoista.