Perustelut

Lakivaliokunta yhtyy valtioneuvoston yleisesti myönteiseen arvioon Haagin ohjelmasta ja tarpeesta jäsenvaltioiden suurempaan sitouttamiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamiseksi. Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella Tampereen Eurooppa-neuvosto hyväksyi hyvin kunnianhimoisen tavoiteohjelman, joka on edelleen osittain toteuttamatta. Valiokunta pitää tärkeänä oikeus- ja sisäasioiden kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman hyväksymistä lähivuosille, jotta vältyttäisiin tulevaisuudessa lainsäädännön painottumiselta liiaksi tietylle sektorille, kuten on ymmärrettävästi tapahtunut viime vuosien terroritekojen seurauksena. Oikeus- ja sisäasioiden kehittäminen tukee Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimintaa edistämällä kansalaisten ja yritysten liikkumista unionissa ja torjumalla vapaan liikkuvuuden negatiivisia vaikutuksia. Valiokunta pitää jatkossakin tärkeänä lainsäädännön keskittämistä rajat ylittävään toimintaan.

Haagin ohjelma pitää sisällään lukuisia lainsäädännön ja muita toimia kaikilla oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Ohjelma on erittäin kunnianhimoinen ja asettaa suuria paineita Euroopan unionin kaikille toimielimille, jos tavoitteet aiotaan saattaa voimaan suunnitellussa ajassa. Todellisuudessa niin komission kuin lainsäätäjinä toimivien neuvoston ja Euroopan parlamentin resurssit ovat rajallisia, ja myös laajentunut unioni asettaa omat hidasteensa asioiden eteenpäin viemiselle. Toisaalta loppuvuodesta 2006 mahdollisesti voimaan tuleva uusi Euroopan unionin perustuslaki tehostanee osittain lainsäädännön hyväksymistä määräenemmistöpäätöksenteon lisääntyessä.

Tavoitteiden toteuttamiseksi resursseja ei tule jakaa turhan moniin hankkeisiin, vaan tärkeämpää on keskittyä olennaiseen. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin oikeusasioiden alalla keskeisimpinä tavoitteina voimassa olevien instrumenttien täysimääräistä täytäntöönpanoa, nykyisten rakenteiden puitteissa toteutettavan operatiivisen yhteistyön tehostamista ja vastavuoroisen tunnustamisen vahvistamista oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeä osa on myös toimeenpanon seurannalla ja lainsäädännön voimaansaattamisen arvioinnilla. Valiokunta pitää hyvin merkittävänä Suomen roolia tulevan puheenjohtajuuskauden aikana tehtävän välitarkastelun valmistelussa. Lisäksi valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen yhteisen arviointijärjestelmän kehittämisen tärkeydestä Euroopan unionin perustuslain III-260 artiklan mukaisesti.

Tampereen Eurooppa-neuvostossa oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi hyväksyttiin vastavuoroinen tunnustaminen, joka on sittemmin kirjattu myös Euroopan unionin perustuslakiin. Käytännössä keskinäinen luottamus muiden jäsenvaltioiden viranomaisten päätöksiin ja toimiin on ollut melko heikkoa. Valiokunta pitää yhtenä Haagin ohjelman keskeisimpänä prioriteettina aidon luottamuksen lisäämistä jäsenvaltioiden välillä. Ilman luottamusta oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ei toteudu. Yhteisen arviointijärjestelmän luominen voisi omalta osaltaan lisätä luottamusta jäsenvaltioiden välillä. Vastavuoroisen tunnustamisen heikko toteutuminen lisää osaltaan paineita siirtyä lainsäädännön harmonisointiin silloin, kun sitä muutoin ei pidettäisi tarpeellisena. Valtioneuvoston tavoin valiokunta suhtautuu varauksellisesti harmonisoinnin lisäämiseen oikeudellisessa yhteistyössä. Siviili- ja rikosoikeuden yhteistyössä valiokunta pitää keskeisimpänä vastavuoroisen tunnustamisen vahvistamista muun muassa yhtenäistämällä prosessuaalisia vähimmäisvaatimuksia sekä tuomioiden tunnustamista, tuomioistuimien toimivaltaa ja lainvalintaa koskevia säännöksiä.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oikeus- ja sisäasioiden yhä laajenevalle toiminnalle osoitetaan tarvittavat henkilöresurssit niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Komissio on esittänyt sektorille kasvavaa osuutta vuosien 2007—2013 rahoituskehyksissä. Valtioneuvosto pitää oikeus- ja sisäasioita yhtenä painopistealueenaan, ja tämä tulee huomioida myös Suomen näkemyksissä rahoituskehysneuvotteluissa.

Perusoikeuksien asema vahvistuu unionissa entisestään Euroopan unionin perustuslain myötä, ja siksi on perusteltua panostaa aiempaa enemmän unionin sisäiseen seurantaan ja tutkimukseen perusoikeuksien alalla. Valiokunta pitää yhtenä vaihtoehtona Wienissä sijaitsevan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen laajentamista perusoikeusvirastoksi, joka keskittyy perusoikeuksien toteutumisen seurantaan ja analysointiin EU:ssa. Sen ohella perusoikeuksien merkitys tulee huomioida myös komission lainvalmistelutyössä. Lisäksi valiokunta toivoo Suomen edistävän kaikin keinoin Euroopan unionin liittymistä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen Euroopan unionin perustuslain tultua voimaan.

Jäsenvaltioiden viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittäminen ja lisääminen on ollut yksi keskeisimmistä keinoista oikeudellisen yhteistyön edistämisessä. Tietojenvaihto on välttämätön edellytys niin kansainvälisen rikollisuuden torjumisessa kuin vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamisessa siviilioikeuden puolella. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota tietosuojan turvaamiseen valmisteltaessa oikeus- ja sisäasioiden alan lainsäädäntöä. Monilla lainsäädäntöhankkeilla on vaikutusta kansalaisten keskeisimpiin perusoikeuksiin, joiden tasoa ei tule heikentää rajat ylittävän yhteistyön nimissä.

Valiokunta toivoo, että valtioneuvosto edistää Eurojustin toiminnan kehittämistyötä jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisten yhteistyön edelleen vahvistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Eurojustin toiminnan kehittämisen myötä perusteet eurooppalaisen syyttäjäviraston perustamiseksi tulevaisuudessa vähenevät.