LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2011 vp

LiVL 3/2011 vp - U 66/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (matkustajarekisterin käyttö lainvalvontatarkoituksiin)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 30 päivänä maaliskuuta 2011   lähettänyt   valtioneuvoston   kirjelmän komission   ehdotuksesta   Euroopan   parlamentin   ja   neuvoston   direktiiviksi   (matkustajarekisterin käyttö lainvalvontatarkoituksiin) (U 66/2010 vp) ja 8 päivänä kesäkuuta 2011 sitä koskevan jatkokirjelmän 1. SM 06.06.2011 liikenne- ja viestintävaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Leena Rantalankila, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki, sisäasiainministeriö

rikostorjuntajohtaja Sami Rakshit, Tulli

kehityspäällikkö Nina Kamsani, Finnair Oyj

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Suojelupoliisi
  • Rajavartiolaitos.

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Direktiivissä säädetään lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta toimittaa jäsenvaltioihin saapuvien ja sieltä lähtevien kansainvälisten lentojen matkustajien PNR-tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä näiden tietojen käsittelystä, muun muassa niiden keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä jäsenvaltioissa, sekä niiden vaihtamisesta jäsenvaltioiden kesken ja toimittamisesta kolmansille valtioille (artikla 1.1).

Tietoja saa käsitellä vain terrorismirikosten, vakavan rikollisuuden sekä vakavan kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteeseenpanoon (artikla 1.2).

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää ehdotuksen päämääriä kannatettavina terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta. PNR-tietoja vastaavien tietojen analysoinnilla on jo nykyisin olennainen rooli rikostorjunnassa, kuten valtioneuvoston aiempaa ehdotusta koskevassa kirjelmässä todettiin. Komission aiemman puitepäätösehdotuksen antamisen jälkeiset sidosryhmien kannanotot siitä ovat vaikuttaneet nyt tehtyyn direktiiviehdotukseen selkeyttävästi ja eri näkökohtia on huomioitu tasapainottavasti. Kuten kaikki komission kuulemat sidosryhmät, myös valtioneuvosto on sitä mieltä, että on parempi antaa aiheesta EU:n lainsäädäntöä kuin jättää se monien erilaisten kansallisten järjestelmien säätelemäksi. On huomioitava myös se, että EU on jo tehnyt erilliset sopimukset PNR-tietojen toimittamisesta eräiden EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa, ilman että EU:lla olisi omaa lainsäädäntöä aiheesta.

Komissio ehdottaa hajautetun järjestelmän luomista jäsenvaltioihin. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan voitaisiin myös keskustella siitä, olisiko syytä luoda keskitetty tai joiltain osin keskitetty järjestelmä tietojen keräämisen, analysoinnin ja käsittelyn tai jonkin näiden elementin osalta.

Eräät jäsenvaltiot ovat ehdottaneet EU:n sisäisten lentojen sisällyttämistä ehdotuksen soveltamisalaan. On ehdotettu joko kaikkien sisäisten lentojen pakollista sisällyttämistä tai vain joidenkin sisäisten lentojen vapaaehtoista sisällyttämistä. Lainvalvonnan ja järjestelmän tehokkuuden kannalta tietojen kerääminen myös sisälennoista voisi olla perusteltua. Terrorismi ja vakava rikollisuus eivät tule EU:hun pelkästään EU:n ulkopuolisista valtioista, vaan ilmiöitä ja niihin liittyvää matkustamista tapahtuu myös EU:n sisällä jäsenvaltiosta toiseen. On kuitenkin tutkittava, johtaisiko kaikkien tai joidenkin sisäisten lentojen sisällyttäminen kuitenkin suhteettomiin kustannuksiin tavoiteltavaan hyötyyn nähden. Sisäisten lentojen mahdollisen vapaaehtoisen sisällyttämisen osalta voidaan lisäksi todeta, että sisäinen turvallisuus on jäsenvaltioiden itsensä vastuulla oleva asia, joten jäsenvaltioiden on voitava itse päättää, hyödyntävätkö ne sisäisten lentojen matkustajatietoja. Tältä osin on vielä arvioitava, olisiko perusteltua sisällyttää myös nämä lennot sopimuksen soveltamisalan piiriin.

Matkustajatietojen säilytysajan osalta valtioneuvosto toteaa, että ehdotettava yhden kuukauden säilytysaika ennen tietojen anonymisointia voi osoittautua liian lyhyeksi. Rikollisten tekojen toteuttaminen saattaa sisältää useita pitkäaikaisia tekovaiheita, esimerkiksi kohteiden tiedustelun, suunnittelun, toteutuksen ja jälkien hävityksen. Lisäksi toiminnan eri vaiheisiin saattavat osallistua eri henkilöt. Tällaisen pitkäjänteisen toiminnan paljastaminen edellyttää tietojen analysointia pitemmältä ajalta. On myös huomattava, että EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdyissä PNR-sopimuksissa on päädytty huomattavasti yhtä kuukautta pidempiin, useiden vuosien mittaisiin aktiivisiin säilytysaikoihin.

Direktiiviehdotuksessa ehdotetut toimet kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla ja poliisiyhteistyötä koskevan V luvun soveltamisalaan. Tämän vuoksi direktiivin mukaisiin toimiin sovellettaisiin tietosuojapuitepäätöstä siltä osin kuin ne koskevat henkilötietojen siirtämistä jäsenvaltiosta toiseen. Tietosuojapuitepäätöstä ei sovelleta pelkästään kansallisella tasolla tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn eikä tällaisesta käsittelystä kansallisella tasolla ole toistaiseksi annettu EU:n sääntöjä. Komissio ehdottaakin sopivimpana ratkaisuna sitä, että ehdotetut tietosuojatakeet olisivat tietosuojapuitepäätöksen mukaiset myös kansallisen henkilötietojen käsittelyn osalta. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, koska näin voidaan taata yhdenmukainen henkilötietojen suoja ehdotuksen mukaisessa PNR-tietojen käsittelyssä. Ratkaisu sopii Suomelle myös siksi, että Suomi on usean muun jäsenvaltion tavoin päättänyt panna tietosuojapuitepäätöksen täytäntöön myös kansallisella tasolla tapahtuvan käsittelyn osalta.

Eräiltä osin ehdotuksessa säädetään myös tietosuojapuitepäätöstä tiukemmista tietosuojasäännöistä. Esimerkiksi arkaluonteisten tietojen käsittely on kokonaan kielletty, tietojen siirtämiselle kolmansiin maihin on asetettu lisäedellytyksiä ja tietojen siirto yksityisille tahoille on kokonaan kielletty. Valtioneuvosto pitää ehdotettua tiukempaa sääntelyä perusteltuna, koska näin voidaan varmistaa, että ehdotus on kaikilta osin suhteellisuusperiaatteen mukainen ja takaa perusoikeuksien korkeatasoisen suojan. Arkaluonteisten tietojen osalta valtioneuvosto toteaa yhdenmukaisesti U-jatkokirjeessä 16.10.2008 esittämänsä kannan kanssa, että ellei arkaluonteisten tietojen käsittelykieltoon päädytä, niiden käsittely voidaan hyväksyä vain yksittäisissä poikkeustapauksissa tiukoin edellytyksin ja rekisteröidyn oikeudet turvaten.

Komiteamenettelyn osalta valtioneuvosto toteaa, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet ovat perussäädösten keskeisiä osia, joita koskevia asioita ei voida siirtää komiteamenettelyssä päätettäväksi. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan PNR-tietojen siirtomenettelyssä käytettävien yhteisten yhteiskäytäntöjen ja tuettujen tietomuotojen määritteleminen eivät ole tällaisia ehdotuksen keskeisiä osia vaan teknisen yhdenmukaisuuden varmistamista, joten komiteamenettelyn käyttö voidaan hyväksyä.

U-kirjelmän U 3/2008 vp käsittelyn yhteydessä todettiin, että tullilla on tullilain perusteella solmittuja tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia liikenteenharjoittajien kanssa. Nämä sopimukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, joten valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa toimivaltaisten viranomaisten välisten tietojenvaihtoa koskevien aiempien sopimusten tai järjestelyjen lisäksi myös toimivaltaisten viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisiä aiempia sopimuksia, mikäli nämä eivät ole ristiriidassa direktiivin kanssa.

Taloudelliset vaikutukset ovat kiinteästi yhteydessä järjestelmän rakenteeseen ja sen tekniseen toteuttamiseen, jotka aiheet ovat vielä osin avoinna. Kansallisesti ehdotus tulee edellyttämään toimivaltaisilta viranomaisilta henkilöresurssien lisäystä tiedon käsittelyyn ja analyysitoimintaan. Tietojärjestelmien rakentaminen ja ylläpito tulevat myös edellyttämään lisäkustannuksia viranomaisille. Liikenteenharjoittajille tulee aiheutumaan kustannuksia tiedonsiirroista matkustajatietoyksikölle. Valtioneuvosto tulee arvioimaan vuonna 2008 tehtyjen kansallisten arvioiden ajantasaisuuden uuden ehdotuksen valossa.

Matkustajatietoyksikön osalta tehtävä soveltuu Suomessa keskusrikospoliisissa sijaitsevalle poliisin, tullin ja rajan yhteiselle valtakunnalliselle PTR-rikostiedusteluyksikölle. Yksikössä ovat edustettuina poliisin ohella Tulli ja Rajavartiolaitos sekä suojelupoliisi, eli yksikölle ehdotuksessa määriteltävien toimivallan ja tehtävien kannalta keskeiset Suomen toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset. Yksiköllä on toimipaikka myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Jatkokirjelmä

Suomella on varauma ehdotukseen kansallisen kannanmuodostuksen ollessa kesken. Työryhmässä on yhteinen näkemys siitä, että yksittäisistä asioista voidaan sopia vasta, kun ehdotuksen ja sen vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan on mahdollista.

EU:n sisäisten lentojen vapaaehtoisen sisällyttämisen osalta voidaan todeta, että sisäinen turvallisuus on jäsenvaltioiden itsensä vastuulla oleva asia, joten jäsenvaltioiden on voitava itse päättää, hyödyntävätkö ne sisäisten lentojen matkustajatietoja. Tältä osin on vielä arvioitava, olisiko perusteltua sisällyttää myös nämä lennot direktiivin soveltamisalan piiriin.

Valtioneuvosto katsoo, että jatkokäsittelyssä lausunnonantajien esiin nostamat oikeasuhteisuuteen liittyvät ongelmat on arvioitava tarkkaan läpi ja pyrittävä tarvittaessa poistamaan ne.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtioneuvoston kirjelmän perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää valtioneuvoston kantaa tarkoituksenmukaisena ja yhtyy sen vuoksi esitettyyn kantaan.

Valiokunta pitää terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa erittäin tärkeänä. Ehdotuksessa säädetään lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta asettaa kansainvälisten lentojen matkustajarekisteritiedot (jäljempänä PNR-tiedot) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville terrorismirikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi. PNR-tiedoilla tarkoitetaan matkustustiedot sisältäviä, varausten käsittelyä ja valvontaa varten tarvittavia tietoja. Ehdotuksessa säädettäisiin mm. PNR-tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä jäsenvaltioissa sekä näiden tietojen vaihtamisesta jäsenvaltioiden kesken.

PNR-tietoja säilytettäisiin toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämässä matkustajatietoyksikössä 30 päivää, jonka jälkeen ne säilytettäisiin anonymisoituina 5 vuotta. Asiantuntijakuulemisissa on tietoja hyödyntävien lainvalvontaviranomaisten puolelta tuotu esille, että ehdotettu säilytysaika vaikuttaa melko lyhyeltä ja että se saattaa osoittautua liian lyhyeksi suurten tietomäärien analysointia varten. Ehdotus tuleekin valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaatimaan tietoja hyödyntäviltä viranomaisilta henkilöresurssien lisäämistä, erityisesti tietojen analysointia varten.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komission arviot ehdotuksen kustannusvaikutuksista ovat selkeästi liian matalia. Kustannukset matkalippua kohden näyttäisivät olevan lähempänä 0,20 euroa/lippu kuin komission arvioimaa alle 0,10 euroa/lippu. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen kustannus- ym. vaikutuksia on tärkeää arvioida vielä riittävän perusteellisesti.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että esimerkiksi tullilla on jo nykyiseen lainsäädäntöön perustuen oikeus saada eri liikennemuotojen harjoittajilta matkustajia koskevia tietoja. Direktiiviehdotus toisi lentoliikenteen osalta kuitenkin sen olennaisen muutoksen, että PNR-tietoja kerättäisiin ja luovutettaisiin toimivaltaisille viranomaisille systemaattisesti ja ne myös säilytettäisiin direktiivissä määrätyn ajan. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että ehdotus kohtelisi lentoliikennettä eri tavoin muihin liikennemuotoihin verrattuna ja voisi siten vaikuttaa heikentävästi lentoliikenteen kilpailukykyyn. Valiokunta katsoo, että ottaen huomioon myös Suomen varsin pitkät lähialuerajat tulevaisuudessa saattaisi olla tarkoituksenmukaista arvioida mahdollisuuksia yhtenäistää eri liikennemuotojen matkustajatietoja koskevaa sääntelyä.

Ehdotettu direktiivi on osa EU:n rikosoikeuden alalla tapahtuvaa poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä. Henkilötietojen käsittelyä tässä yhteistyössä sääntelee EU:n puitepäätös (2008/977/YOS) rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta, ns. tietosuojapuitepäätös. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa puitepäätöksen kansallinen täytäntöönpano on parhaillaan valmisteluvaiheessa. Eräiltä osin ehdotuksessa säädetään kuitenkin myös tietosuojapuitepäätöstä tiukemmista tietosuojasäännöistä. Valiokunta toteaa, että se pitää erittäin tärkeänä, että matkustajien yksityisyyden suojasta ja PNR-tietojen tietosuojasta huolehditaan myös käytännössä ja erityisesti vaihdettaessa tietoja eri jäsenvaltioiden välillä. PNR-tietojen käsittelyn lokitietoja on ehdotuksen mukaan säilytettävä pääsääntöisesti viisi vuotta. Valiokunta pitää näitä ehdotuksia kannatettavina mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemisen ja selvittämisen sekä viranomaistoimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan unionin neuvoston oikeudellinen yksikkö on antanut lausunnon yksityisyyden kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevien oikeuksien kannalta. Lausunnossaan oikeudellinen yksikkö katsoo, että ehdotukseen liittyy vakavia oikeasuhteisuusongelmia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lausunnossa lienee kuitenkin kyse lähinnä siitä, ettei tarvetta kerätä PNR-tietoja kaikista lentomatkustajista ole ehdotuksessa perusteltu riittävästi. Asiantuntijakuulemisen mukaan etukäteen saatavat PNR-tiedot tekevät lainvalvontaviranomaisille mahdolliseksi sen, että jo aiemmin tunnistettuihin vakavaan rikolliseen toimintaan liittyviin henkilöihin voidaan maahan saapumisen yhteydessä kohdistaa valvontaviranomaisten toimesta operatiivisia toimia. Toiseksi PNR-tiedot ja niiden analysoiminen antavat viranomaiselle mahdollisuuden profiloida ja tunnistaa uusia vakavaan rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä. Kolmanneksi PNR-tietoja voidaan käyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan erilaisiin tapauskohtaisiin tiedontarpeisiin, joita ilmenee yleensä laajempien vakavia rikoksia koskevien rikostutkintojen yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että esille nousseet ehdotuksen oikeasuhtaisuutta koskevat kysymykset arvioidaan asian jatkovalmistelussa riittävän perusteellisesti.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että parhaillaan on vireillä PNR-tietojen hyödyntämistä lainvalvontatarkoituksiin koskevat sopimusneuvottelut Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun direktiivin sääntely on riittävän yhtenäistä neuvoteltavien sopimusten kanssa, mm. jotta PNR-tietojen luovuttaminen ei muodostu lentoyhtiöille käytännössä liian monimutkaiseksi ja hankalaksi.

Lausunto

Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Arto Satonen /kok
  • vpj. Osmo Kokko /ps
  • jäs. Thomas Blomqvist /r
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd
  • Ari Jalonen /ps
  • Kalle Jokinen /kok
  • Saara Karhu /sd
  • Jukka Kopra /kok
  • Suna Kymäläinen /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Janne Sankelo /kok
  • Eila Tiainen /vas
  • Reijo Tossavainen /ps
  • Oras Tynkkynen /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Juha Perttula