Perustelut

Bosnia-Hertsegovinassa joulukuussa 2004 käynnistyvä Althea-operaatio on Euroopan unionin kolmas sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio. Se on henkilövahvuudeltaan huomattavasti aiempia vuonna 2003 Makedoniassa (FYROM) ja Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettuja EU:n operaatioita suurempi. Alkuvaiheessa Althea-operaatioon on tarkoitus osallistua noin 7 000 henkilöä eli sen vahvuus on suunnilleen sama kuin Bosnia-Hertsegovinassa toimivan Nato-johtoisen SFOR-operaation päättymishetken vahvuus.

Selonteon mukaan Bosnia-Hertsegovinan turvallisuustilanne on parantunut, mutta maa on edelleen epävakaa ja kansainvälisen yhteisön läsnäolo tarpeen. Puolustusvaliokunta toteaa, että kuluvan vuoden maaliskuun levottomuudet Kosovossa osoittavat, että tilanne Länsi-Balkanilla voi muuttua nopeastikin huonompaan suuntaan. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että EU:n operaation kokoa ja luonnetta kyetään muuttamaan tarpeen mukaan tilanteen muuttuessa, ja toivoo, että kansainvälistä sotilaallista läsnäoloa Bosnia-Hertsegovinassa kyetään pienentämään suunnitellulla tavalla.

Selonteon mukaan Althea-operaation voimankäyttösäännöt on tarkoitus hyväksyä EU:n yleisten asiain ja ulkosuhdeneuvostossa 11. lokakuuta 2004. Selonteon ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimankäyttösäännöt tulevat olemaan hyvin samankaltaiset kuin nykyisen SFOR-operaation. Voimankäyttösäännöt eivät valiokunnan saaman selvityksen mukaan myöskään poikkea Makedonian Concordia-operaation tai Kosovon KFOR-operaation vastaavista.

Puolustusvaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että sääntöjen sisältö ei tule olemaan Suomen kannalta ongelmallinen. Koska voimankäyttösääntöjen sisältö määrittelee rauhanturvaamislain 2 §:n mukaan sen, miten eduskunta osallistuu Suomen rauhanturvaoperaatioista päättämiseen, valiokunnan mielestä on jossain määrin ongelmallista, että eduskunnalla ei Suomen osallistumista harkitessaan ole lopullista varmuutta voimankäyttösääntöjen sisällöstä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi pyrkii osaltaan varmistamaan, että tuleviin operaatioihin osallistumista harkittaessa voimankäyttösäännöt on hyväksytty siinä vaiheessa, kun Suomen osallistumista operaatioihin käsitellään eduskunnassa. Tämä on valiokunnan mielestä entistä tärkeämpää, jos Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioiden osalta pyritään kaavaillulla tavalla entistä lyhyempiin valmisteluaikoihin.

Valiokunta pitää hyvänä EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittämisen kannalta, että operaatioon sovelletaan periaatteessa EU:n ja Naton välisiä pysyviä yhteistyöjärjestelyjä (ns. Berlin plus -järjestelyt). Althea-operaation myötä EU:n ja Naton yhteistyöjärjestelyjen samoin kuin EU:n kriisinhallintatoiminnan päätöksentekoketjun sotilaallisten ja poliittisten elementtien toimivuutta kyetään arvioimaan laajemmassa kriisinhallintaoperaatiossa.

Vaikka Naton SFOR-operaatio päättyy ja vastuu siirtyy EU:lle, Bosnia-Hertsegovinaan jää edelleen noin 150 hengen suuruinen Naton esikunta sekä pienehkö määrä Yhdysvaltain sotilaita. Valiokunta pitää tätä Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintaoperaation historia sekä Bosnia-Hertsegovinan hallituksen oma kanta huomioon ottaen ymmärrettävänä. Puolustusvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että EU ja Nato pyrkivät sekä etukäteisneuvotteluin että käytännön toiminnassa varmistamaan, että järjestöjen roolit ja vastuut operaatioalueella ovat mahdollisimman selkeät.

Suomen on tarkoitus toimia operaatiossa pohjoisen monikansallisen osaston (Multinational Task Force North) kehysvaltiona vuoden 2005 kesään saakka. Kokonaisvahvuudeltaan 1 200 hengen suuruiseen osastoon sisältyy valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen lisäksi 10 EU- tai Nato-maan joukkoja (Irlanti, Itävalta, Puola, Portugali, Ruotsi, Slovenia, Tsekki, Turkki, Kreikka ja Viro). Puolustusvaliokunta pitää Suomen saamaa kehysvaltion roolia merkittävänä osoituksena Suomen osaamisesta kriisinhallinnassa sekä Suomea kohtaan tunnetusta luottamuksesta.

Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi sijoittuu Bosnia-Hertsegovinassa samalle alueelle, jossa Suomen aiemmat IFOR- ja SFOR-operaatioihin osallistuneet rauhanturvaajat toimivat vuodesta 1996 vuoteen 2003.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan operaation kustannukset vuodelle 2005 tullaan sisällyttämään valtion ensi vuoden talousarvioon täydennysmenettelyllä. Valiokunta toteaa samoin saamaansa selvitykseen viitaten, että Suomen kehysvaltioasemasta johtuen lopulliset Suomelle aiheutuvat kustannukset selviävät vasta siinä vaiheessa, kun kustannusten jako Suomen ja muiden pohjoisen monikansallisen osaston valtioiden välillä on saatu suoritettua.