Yleisperustelut
Valiokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena
ajanmukaistaa vuonna 1993 säädettyä Saamelaisalueen
koulutuskeskusta koskevaa lakia. Valiokunta korostaa, että Saamelaisalueen
koulutuskeskus on tärkeä saamelaisalueen
väestön ja saamelaisten osaamis- ja sivistystehtävän
toteuttaja. On välttämätöntä turvata
saamen kielen säilyminen ja saamelaisväeston perusoikeuksien
toteutuminen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Perustuslaissa on turvattu saamelaisille perusoikeutena oikeus
ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja
kulttuuria. Saamen kielilaissa säädetään
muun muassa julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten
kielellisiä oikeuksia. Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion
oppilaitos, joka osaltaan toteuttaa saamelaisten kieltä ja
kulttuuria koskevia oikeuksia. Koulutuskeskuksen keskeiset tehtävät
ovat saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen järjestäminen
sekä saamen kielen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden
turvaaminen. Koulutuskeskuksessa annettava koulutus osaltaan varmistaa
saamen kielen ja kulttuurin säilymistä elinvoimaisena
myös tulevaisuudessa.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että koulutuskeskus voi palvella saamelaisväestön
saamen kielen ja kulttuurin osaamistarpeita koko saamelaisalueella
mutta myös saamelaisalueen ulkopuolella. Tässä verkko-opetuksella
ja oppimateriaalipalveluilla on tärkeä osuus.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja on käyty
Utsjoen saamelaislukion siirtämisestä koulutuskeskuksen
alaisuuteen. Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävä lakiehdotus
ei ole esteenä lukion hallinnon uudelleenjärjestelyille.
Valiokunnan mielestä on tärkeää,
että koulutuskeskus tekee käytännön
yhteistyötä eri korkea-asteen koulutustoimijoiden,
kuten esimerkiksi Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa.
Luontaiselinkeinojen kehittäminen.
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa
käsitystä siitä, että luontaiselinkeinot kuuluvat
osana saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten perusoikeuksiin. Valiokunta
toteaa, että hallituksen esityksen perusteluissa olevat
maininnat "säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria",
"kohottaa saamelaisväestön ammatillista osaamista"
ja "vastata saamelaisalueen elinkeinoelämän koulutustarpeisiin"
sisältävät myös luontaiselinkeinojen
säilyttämisen ja kehittämisen. Koulutuskeskuksen
tehtävien ja annettavan koulutuksen kuvauksessa luontaiselinkeinojen osuus
tulee koulutustarjonnassa selvästi esille. Saamelaisten
kulttuurilla ei siten ole tarkoitus ymmärtää ainoastaan
henkisen kulttuurin aluetta. Luontaiselinkeinot kuuluvat lakiehdotuksen 1 §:ssä tarkoitetun
saamelaiskulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen
piiriin.
Kielitaitovaatimukset.
Lakiehdotuksen 14 §:n mukaan rehtorilla tulee olla
saamen kielessä vähintään hyvä suullinen
ja kirjallinen taito. Pykälässä säädetään
rehtorin saamen kielen taidon vähimmäisvaatimuksista.
Voimassa olevan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun asetuksen (649/1993) 12 §:n
3 momentin mukaan koulutuskeskuksen opetushenkilöstöltä vaaditaan
riittävä saamen kielen taito. Lakiehdotuksen 14 §:n
1 momentissa viitataan opetushenkilöstön kelpoisuuden osalta
opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annettuun valtioneuvoston asetukseen (986/1998), johon
koulutusta koskevan lainsäädännön
uudistamisen yhteydessä opetushenkilöstön
kelpoisuusvaatimukset koottiin. Kelpoisuusasetuksen perusteella
koulutuskeskuksen opettajien kohdalla noudatettava kielitaitovaatimus
on se, että opettaja hallitsee opetuskielen. Lakiehdotuksen
säännökset opetushenkilöstön
kielitaidosta ovat täsmällisemmät kuin voimassa
olevassa saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa asetuksessa.
Nykyisen saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun asetuksen
12 §:n 3 momentin muotoilua riittävästä saamen
kielen taidosta ei enää sellaisenaan voida pitää riittävänä sääntelynä, vaan
kielitaitovaatimus tulee johtaa yleisistä kielitaitovaatimuksia
koskevista säännöksistä. Kielitaitovaatimuksista
säädettäessä tulee todeta, minkä tasoisesta
kielitaidosta on kyse.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on
antaa ammatillista koulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin
opetusta. Koulutuskeskuksen johtokunta päättää ammatillisen
koulutuksen järjestämisluvan antamissa puitteissa
siitä, mitä opetusta annetaan saamen kielellä ja
miten laajasti. Saamen kielen ja kulttuurin opetus jo sellaisenaan
sisältää olettamuksen siitä,
että sitä opettavat hallitsevat saamen kielen.
Näin ollen koulutuskeskuksen omista ratkaisuista pitkälti riippuu,
miten laajaa saamenkielinen opetus on ja miten laajasti henkilöstön
tulee osata saamen kieltä.
Valiokunnan mielestä opetushenkilöstön
kielitaitovaatimuksista ehdotettu on kannatettava. Kelpoisuusvaatimukset
ovat vähimmäisvaatimuksia, minkä lisäksi
koulutuskeskuksen johtokunta voi opetushenkilöstöä koskevissa
valinnoissa painottaa esimerkiksi kielitaidon monipuolisuutta.
Virtuaaliopetus ja perusopetuksen järjestäminen
saamelaisalueen ulkopuolella.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu saamenkielisen
perusopetuksen mahdollistamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella
virtuaalikoulutuksen muodossa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen perusopetuslain
(628/1998) lähtökohtaan, että oppivelvollisten
opetus toteutetaan lähiopetuksena. Sen sijaan muiden kuin
oppivelvollisten perusopetus voidaan järjestää eri
tavoilla, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena,
monimuoto-opetuksena tai niiden erilaisina sovelluksina. Perusopetuksen
järjestämislupia ei opetusministeriön
mukaan ole myönnetty vain tietyiltä osin perusopetusta,
esimerkiksi jonkin oppiaineen järjestämiseen,
vaan lupa koskee aina perusopetuksen oppimäärän
järjestämistä.
Suomen saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisalueen
ulkopuolella. Sen vuoksi on tärkeää saamen
kielen säilymiselle, että myös koulutuskeskus
nykyteknologiaa hyödyntäen käyttää joustavasti
eri opetusmuotoja.
Yksityiskohtaiset perustelut
11 §.
Hallituksen esityksen mukaan koulutuskeskuksella on oppilaskunta,
johon lakiehdotuksen 11 §:n mukaan kuuluisivat säännöksessä mainitut
opiskelijaryhmät. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan,
että ehdotus on valtiosääntöoikeudellisesti
merkityksellinen, koska sillä rajoitetaan perustuslain
13 §:n 2 momentissa turvattua yhdistymisvapautta. Tähän
vapauteen kuuluu myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan 11 §:n säännös
pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa turvattua
yhdistymisvapautta. Sääntelyä on siksi
tarkistettava niin, että jäsenyys oppilaskunnassa
on koulutuskeskuksen opiskelijalle vapaaehtoista. Tämä on
edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain
säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisten huomautusten
johdosta valiokunta on muuttanut säännöksen
sanamuotoa niin, että oppilaskuntaan kuuluminen on opiskelijalle
vapaaehtoista.
12 §.
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että johtosäännöllä määrättävien
asioiden alaa on rajattava ja täsmennettävä.
Sivistysvaliokunta on täsmentänyt säännöstä niin,
että nämä edellytykset täyttyvät.