Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selvitystä oman toimialansa osalta. Vuoden 2004 EU-politiikan keskeisissä tavoitteissa on sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä sivuttu Lissabonin strategian seurannassa (kohta 6), kemikaalilainsäädännön valmistelussa (kohta 7), avoimen koordinaation käytön selvittämisessä (kohta 8) sekä Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toimeenpanossa (kohta 11). Valiokunta pitää viitekohdissa mainittuja tavoitteenasetteluja kannatettavina. Valiokunta toteaa kuitenkin, että sosiaali- ja terveyspoliittiset painotukset tavoitteenasettelussa ovat kaiken kaikkiaan varsin vähäisiä ja valtioneuvoston kirjelmässä sivutaan niitä ohuesti. Unionissa on parhaillaan valmistelussa useita asioita, joilla saattaa olla merkittäviä seurauksia sosiaali- ja terveyspolitiikan toimeenpanoon Suomessa.

Hallitusten välisessä konferenssissa on avoinna sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kannalta keskeiset kauppapoliittiset sekä kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudelliset sopimusartiklat. Uuden perustuslaillisen sopimuksen valmistelussa on Suomen tavoitteena selkeyttää sisämarkkinasääntöjä sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät jatkossakin kansallisessa päätösvallassa. Kauppapoliittisten sopimusten osalta Suomi on vaatinut, että sopimusten teon yksimielisyysvaatimus tulee ulottaa kulttuuri- tai audiovisuaalisten palvelujen kaupan lisäksi kaikille niille aloille, jotka unionin sisällä kuuluvat yksimielisyyden piiriin. Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että unionin laajentuneen kauppapoliittisen toimivallan nojalla tehdyt sitoumukset eivät vaikuta haitallisesti kansallisen politiikan perusperiaatteisiin tai niiden toimeenpanoon. Suomen kannalta keskeisiä ovat juuri julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Suomalaisen työeläketurvan kannalta perustuslaillista sopimusta koskevissa neuvotteluissa on pidetty tärkeänä säilyttää Suomen työeläkejärjestelmän nykyinen asema osana lakisääteistä sosiaaliturvaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tavoitteessa on edetty.

Irlannin puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus aktiivisesti jatkaa sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen (1408/1971) uudistamista. Valiokunta toteaa, että asetuksen merkitys on suuri kansalliselle sosiaaliturvajärjestelmälle ja sen soveltamiselle ja Suomi on pitänyt tärkeänä asetuksen uudistamista. Vanhentuneen ja vaikeaselkoisen lainsäädännön uudenaikaistaminen on välttämätöntä, koska tuomioistuinkäytäntö on vanhentuneen lainsäädännön vuoksi merkittävästi muokannut sosiaaliturvan koordinaatiota. Asetuksen uusiminen on erityisen tärkeää unionin laajentuessa, jolloin asetuksen toimeenpanon sujuvuus tulee varmistaa myös uusissa jäsenmaissa.

Komission uudella direktiiviehdotuksella, joka koskee palveluita sisämarkkinoilla, voi olla suuri merkitys terveyspalvelujen kansallisen järjestämisen kannalta. Direktiivissä säädellään muun muassa toisesta jäsenvaltiosta saatujen terveyspalvelujen korvaamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta direktiiviehdotuksessa on lähtökohtana periaate, jonka mukaan palvelun tarjoajaan sovelletaan yksinomaan lähtömaan lainsäädäntöä. Muun muassa mainitut ehdotukset ovat Suomen kannalta ongelmallisia. Mikäli terveyspalveluita tarvitseva voisi vapaasti hakea palvelut toisesta jäsenmaasta, poistuisi kotimaassa tapahtuva ennakkoarviointi palvelun tarpeesta. Lähtömaa-periaatteen soveltaminen palvelujen tarjoajaan puolestaan voisi estää Suomen lainsäädännön mukaisten laatuvaatimusten ja valvonnan toteuttamisen ja siten heikentää potilasturvallisuutta. Valiokunta korostaa palveludirektiivin merkityksellisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta.

Valtioneuvoston kirjelmässä mainituista hankkeista on valiokunnan toimialan kannalta merkittävä erityisesti kemikaalilainsäädännön uudistus, jossa tulee varmistua terveydensuojelun korkeasta tasosta.