TALOUSARVIOALOITE 260/2008 vp

TAA 260/2008 vp - Anneli Kiljunen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Konnunsuon vankilan peruskorjauksen suunnitteluun ja toteutuksen aloittamiseen

Eduskunnalle

Konnunsuon vankila Etelä-Karjalassa on jo vuosia odottanut peruskorjausta. Tilanne on mennyt pikkuhiljaa huonompaan suuntaan ja on tällä hetkellä lähes katastrofaalinen. Ongelmia resurssien riittävyydessä on paljon ja useita toimitiloihin liittyviä ongelmia ei voi erotella varsinaiseen toimintaan liittyvistä ongelmista. Tilanne on ajautunut siihen, että vankeuslain toteuttaminen on tällä hetkellä Konnunsuolla mahdotonta.

Itse laitokseen liittyvät pahimmat ongelmat ovat sen rakenteeseen liittyviä: laitos on perusratkaisultaan sellainen, millaiseksi se on rakennettu 1920- ja 30-luvuilla ja millaiseksi se on peruskorjattu vuosikymmeniä sitten. Keskeisimmät ongelmat liittyvätkin vankien hallintaan ja turvallisuuteen.

Toistensa yhteyteen sopimattomia vankiryhmiä pystytään pitämään erillään vain hyvin rajoitetusti. Alueelle kuuluvia, ongelmallisia vankeja on melkein mahdotonta saada siirrettyä muualle turvallisempiin laitoksiin, koska se edellyttää yhteisymmärrystä molempien alueiden sijoittajayksiköiden kanssa. Niinpä jengiläiset käytännössä määräväät henkilökunnan ohitse, kuka menee mihinkin töihin tai toimintaan, kuka hakee eri kursseille sekä kuka maksaa jengiläisille minkäkin verran. Jengiläiset siis pystyvät toimillaan estämään vankeuslain toteutumisen. He vaikuttavat käytännössä myös avolaitossijoituksiin. Tästä kaikesta on tiedustelutietoa, mutta sitä ei yleensä voida kohdistaa kehenkään, sillä jonkun henki on helposti vaarassa. Jengiläisten toiminta estää merkittäviltä osin vankeuslain toteuttamisen tavalla, johon henkilökunta pyrkii.

Kiristäjien reviiri on suurin piirtein yhtä suuri kuin niiden vankien piiri, jotka pääsevät tekemisiin toistensa kanssa. Juuri tämä on ideana jo korjatuissa ja uusissa vankiloissa: vangit jaetaan pieniin, sisäisesti mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin, joissa kiristämistä ja painostusta ei esiinny siinä mitassa kuin mitä järjestäytynyt rikollisuus nyt toteuttaa. Ongelmavankien sijoituksen ottaminen sijoittajayksiköiltä valtakunnalliseen ohjaukseen voisi olla yksi ratkaisu tilanteeseen.

Turvallisuuteen liittyy myös vankilan puutteellinen valvontatekniikka. Valvontaan jää katveita, joihin ei nykyisillä kameroilla ylletä. Tiedossa on paikkoja, jotka ovat edellä kuvatun kiristämisen ja ahdistelun pesäpaikkoja, mutta joihin ei saada valvontaa, koska turvatekniikan hankintoihin ei ole rahaa. Vankien asuttamiseen liittyvät terveysriskit (paljusellit, vetoisuus, jopa alle 15 asteen lämpötilat talvella, jopa yli 30 asteen lämpötilat kesällä) ovat erittäin suuret. Henkilökunta työskentelee samoissa tiloissa ja vertailukelpoisissa olosuhteissa kuin missä vangit asuvat.

Samantyyppisellä peruskorjauksella kuin mitä muuallakin (esim. Riihimäen vankila) on toteutettu, Konnunsuosta saadaan riittävän turvallinen vankila niin vangeille kuin henkilökunnallekin. Laitoksella on erittäin hyvä henkilökuntatilanne: virat ovat täynnä, toisin kuin eräissä Etelä-Suomen asutuskeskuksissa sijaitsevissa laitoksissa. Henkilökunnan vaihtuvuus on melkeinpä ennätyksellisen alhainen: henkilökunta on erittäin sitoutunutta vaativaan työhönsä.

Paperiteollisuuden leikkaukset ovat jo riittävästi kurittaneet Etelä-Karjalaa, alueen työllisyyttä ja ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Alueen kehittämisen kannalta olisi saatava nopeasti myönteinen päätös Konnunsuon vankilan remontin suunnittelusta ja peruskorjauksesta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille  28.20.88 lisäyksenä 1 000 000 euroa Konnunsuon vankilan peruskorjauksen suunnitteluun ja toteutuksen aloittamiseen.

Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008

  • Anneli Kiljunen /sd
  • Valto Koski /sd