Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toiminut
nyt noin 2,5 vuotta, ja kokemusten perusteella voidaan arvioida,
miten maakuntamalli on taloudellisesta näkökulmasta
toiminut. Mallin tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka
kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä myös
tulevaisuudessa. Kokeilun käynnistyessä siirtyi
yhdeksän kunnan toiminnasta noin 60 prosenttia maakunnan
vastattavaksi.
Maakunnan tavoitteena ensimmäisenä toimintavuonna
2005 oli, etteivät menot kasva edelliseen vuoteen verrattuna.
Tavoitteeseen ei täysin päästy. Maakunnan
toiminnan menot kasvoivat 1,6 prosenttia verrattuna kunnilta siirtyneeseen lähtötasoon.
Kainuun kuntien aiempien vuosien nettomenojen kasvu on ollut keskimäärin
noin 7 prosenttia vuosittain. Kattamatonta alijäämää oli
vuoden 2005 lopussa yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.
Vuonna 2006 maakunnan kokonaismenot poistot mukaan lukien kasvoivat
3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin maakunnan tulot, ja kun vuodelta
2005 oli jo syntynyt rahoitusvajetta yhteensä 3,8 miljoonaa
euroa, syntyi vuodelta 2006 alijäämää yhteensä 7,2
miljoonaa euroa.
Vuosien 2005—2006 keskimääräinen
menojen kasvu oli 3,6 prosenttia vuodessa. Tämä on noin
puolet valtakunnallisesta kasvusta. Kuluvan vuoden talousarvion
mukaan menojen kasvu viime vuoteen verrattuna on 2,7 prosenttia
ja suunniteltu alijäämä noin 5 miljoonaa
euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan sekä tulojen
että menojen kasvu tulee olemaan arvioitua suurempaa. Alijäämää syntynee
enemmän kuin suunniteltu 5 miljoonaa euroa.
Samanaikaisesti, kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet,
maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi. Kun Kainuun kuntien
yhteenlaskettuun alijäämään,
30,4 miljoonaa euroa, lisätään maakunnan
alijäämät, on Kainuun kuntakentän
katettavana yhteensä 39,6 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa.
Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät
ovat arvioiden mukaan jo noin 50 miljoonaa euroa.
Vaikka menokehitys on hillittyä, niin Kainuun alueella
julkisiin palveluihin kohdistuvat rasitukset ovat keskimääräistä suuremmat.
Ikärakenne on muuta maata raskaampi, sairastavuus korkeampi
ja työttömyys korkeampaa. Stakesin mukaan Kainuun
terveydenhuollon palvelutarve ylittää 15 prosentilla
maan keskimääräisen palvelutarpeen. Saman
selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on kuitenkin pystytty
tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia
edullisemmin. Sosiaali- ja terveystoimiala muodostaa maakunnan nettokustannuksista
yli 90 prosenttia, joten oleellisinta kustannusten kehityksen kannalta
on se, miten sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät.
Kovista ponnisteluista huolimatta alijäämää on
syntynyt sekä maakunnalle että kunnille. Rahoitusprosentin
nostaminen tasolle, jolla voitaisiin kattaa myös vanhat
alijäämät (15 miljoonaa euroa), on käytännössä mahdoton.
Kuntien valtionosuuslain mukaan sisäasiainministeriö voi
myöntää harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta,
jos kuntien välinen yhteistoiminta on laaja-alaista tai
se on kuntien palvelujen järjestämisen ja talouden
kehittämisen kannalta merkittävää.
Valtio tukee kuntaliitoksia kuntajakolaissa säädetyllä tavalla.
Jos Kainuun muutosta tuettaisiin kunnilta siirtyneen toiminnan (60 %)
ja asukasluvun (81 000) suhteessa, avustus olisi 15,5 miljoonaa
euroa.
Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana.
Tehty työ ja jo annetut näytöt kertovat
suuresta muutoksesta. Siirtymävaiheessa tarvitsemme valtiontukea.
Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan Paras-hankkeen
palvelurakennetavoitteet. Kainuun hallintokokeilu ei ole palvelurakenteen
osalta kokeilua.