TALOUSARVIOALOITE 337/2011 vp

TAA 337/2011 vp - Eero Reijonen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen 4H-toimintaan

Eduskunnalle

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa lapsi- ja nuorisopolitiikka sekä nuorten työllisyys ja työelämävalmiudet ovat tärkeitä painopistealueita. Nuorten yhteiskuntatakuun kautta jokaiselle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Hallitusohjelmassa korostetaan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, nuorten ympäristökasvatusta, alueellista tasavertaisuutta sekä maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtimista.

Suomen suurin nuorisojärjestö 4H painottaa toiminnassaan kaikkia edellä mainittuja hallitusohjelman osa-alueita. 4H tunnetaan laajasta kerhotoiminnasta, joka ulottuu kaupungeista syvälle maaseudulle. Kerhoja on 2 800 kappaletta ja toiminnan piirissä noin 70 000 lasta ja nuorta, kerhokäyntejä on vuodessa yli 600 000. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa noin 3 400 koulutettua vapaaehtoista. Kerhoissa omaksutaan harkitun pedagogisen menetelmän avulla mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän tietoja ja taitoja. Toimintaperiaatteena on tekemällä oppiminen.

Harrastajan iän karttuessa nuori osallistuu työelämään valmentavaan koulutukseen. Työhakuvalmiuksia, työelämän pelisääntöjä ja asiakaspalvelua kehittävän Ajokortti työelämään -kurssin on lyhyessä ajassa suorittanut 14 000 nuorta. Palaute kouluilta, työnantajilta ja nuorilta itseltään on ollut hyvin myönteistä.

Työelämäkoulutuksia hyödynnetään käytännössä myös paikallisen 4H-yhdistyksen toimiessa työnantajana nuoren työskennellä esimerkiksi koti- ja vanhuspalvelussa, lastenhoitajana, taimikonhoitotehtävissä, pihanhoidossa tai eläinten hoitajana. Yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. Vuosittain 4H-yhdistykset työllistävät noin 8 000 nuorta.

Nuori voi perustaa yhdistyksen ja henkilökohtaisen ohjaan tuella myös oman oikean 4H-yrityksen, jossa ohjatusti turvallisissa olosuhteissa otetaan ensi askeleita aitoon yritystoimintaan.

4H-nuorisotyö edellyttää luonteensa vuoksi (yrittäjyys- ja työelämäkasvatus ja -neuvonta, nuorten laajamittainen työllistäminen) palkattua työvoimaa. Yleensä 4H-yhdistyksessä onkin päätoiminen toiminnanjohtaja. Myös kunnat osallistuvat 4H-yhdistystensä rahoitukseen. Tunnetusti kuntien taloudellinen tilanne on usein vaikea. Suuri riski on, että valtionavun aleneminen johtaisi myös kuntarahoituksen laskuun.

Tulevat vuodet ovat 4H-nuorisotyön resurssien kannalta poikkeuksellisen haasteellisia. Huomattavia kustannuspaineita aiheutuu paitsi yleisen hintatason noususta myös yleisestä palkkaratkaisusta. Lisäksi nopea kuntarakenteen muutos on suuri haaste myös 4H-nuorisotyölle. Kuitenkin 4H-nuoriostyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan auttamaan nuoria ja yhteiskuntaa selviämään tulevaisuuden muutospaineista. Erityishuolta on kannettava nuorten työllisyydestä, joka taloustaantuman seurauksena on nopeasti heikentynyt. 4H on kansalaisjärjestöistä merkittävin nuorten työllistäjä ja työelämäkouluttaja, jonka julkisten resurssien niukkeneminen johtaa vääjäämättä työllistämistoiminnan supistumiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille  30.10.55 lisäyksenä 700 000 euroa valtionapuna 4H-toimintaan.