TALOUSARVIOALOITE 48/2004
vp
TAA 48/2004
vp - Tarja Cronberg /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen villisian
kasvatukseen
Eduskunnalle
Villisikojen tarhaus ei ole uusi elinkeino, vaan villisikoja
on tarhattu Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Nyt kuitenkin
riistatarhaus ja nimenomaan villisian kasvatus on nouseva elinkeinoala.
Uusia tarhoja on rakennettu ja rakennetaan lähitulevaisuudessa
lisää. Muualla Euroopassa niissä maissa,
joissa villisikoja kasvatetaan runsaasti, villisikojen kasvattaminen
tähtää metsästysmatkailuun ja
lihan tuottaminen on ainoastaan sivuseikka. Suomessa villisikoja
kasvatetaan vain lihantuotanto- ja porsastuotantotarkoituksessa.
Villisianliha ei kilpaile markkinoilla kesysianlihan kanssa,
vaan villisian tuottamisesta etsi-tään vaihtoehtoja
perinteiselle maataloudelle. Villisikojen ja siten villisianlihan
tuotantomäärät ovat marginaalisia verrattuna
kesysianlihan tuotantomääriin. Kuitenkin, kun
villisian kasvatuksesta etsitään uusia mahdollisuuksia
autioituvalle maaseudulle, olisi villisian kasvatuksen tukeminen
rahallisesti erittäin merkittävää tämän elinkeinonalan
kehitykselle.
Villisian kasvatuksesta on kehittymässä ammattitaitoinen
elinkeino, ja tarkoituksena on, että alalle tulisi kasvattajia,
jotka pystyisivät kasvattamaan villisikoja myös
pääelinkeinonaan. Villisian kasvatuksesta etsitään
myös maaseudulle lisäansioita. Villisian kasvatukseen
on kiinnostusta siirtyä sellaisillakin tiloilla, jotka
eivät enää tule toimeen perinteisen kesysikojen
kasvatuksen ollessa ainoa tuotantomuoto. Näin ollen villisian
kasvatus on perinteistä maataloutta tukeva elinkeinon harjoitusmuoto.
Rotupuhtaat villisiat ovat nykyään rekisteröityjä.
Rekisteröintijärjestelmän on luonut ja
sitä ylläpitää Suomen Kotieläinosuuskunta,
aivan kuten kesysikojenkin kohdalla. Rekisterissä ovat mukana
kaikki rotupuhtaita villisikoja Suomessa kasvattavat villisikatarhat
ja niiden kantaeläimet. Rekisteröidyt villisikatarhat
ovat Riistantarhaajat ry:n villisikatarhoja. Rekisteröintijärjestelmän
ja siten eläinten tunnistenumeroiden ja korvamerkkien avulla
pidetään yllä seurantajärjestelmää.
Villisiat kuuluvat sikarekisteriin. Elintarvikevirasto antoi 15.
huhtikuuta 2004 päätöksen (464/59/03)
villisianlihan myynnistä ja markkinoinnista.
Villisikojen kasvatus on normaalia lihantuotantoa, jossa lihantuotantoon
on panostettava ra-hallisesti, kuten muidenkin lihantuotantoeläinten
kasvattamisessa. Villisiat elävät pääosin
metsäisillä aidatuilla tarhoilla, missä niille
on järjestetty mm. ruokintakatokset ja porsimiskopit. Niitä syötetään
samoilla periaatteilla kuin kesysikoja, sillä pääosan
vuodesta villisiat eivät saa mitään tarhapohjasta,
ja kesälläkin tarhasta saadun viherrehun määrä on
vähäinen. Toisin sanoen on väärin,
etteivät villisiat ole eläintukien piirissä, vaikka
muut lihantuotantoon kasvatettavat eläinlajit ovat.
Suomessa elävän villisian tieteellinen nimi
on Sus scrofa scrofa ja tavanomaisesti kasvatetta-van kesysian Sus
scrofa domestica. Näin ollen villisika ja kesysika ovat
samaa lajia, mutta vain eri alalajeja. EU:ssa käsitellään
maataloustukien määritelmissä lajien
erottelua ja risteymiä esimerkiksi kasvipuolella nimenomaan
tieteellisillä lajinimillä. Tämä puoltaa
myös villisian saamista kotieläintuen piiriin.
Villisika on tieteelliseltä lajinimeltään
sama kuin kesysika.
Rotupuhtaiden rekisteröityjen villisikojen saaminen
kansallisen kotieläintuen piiriin on edel-lytys sille,
että villisikojen kasvattamisesta lihantuotantoon kehittyy
taloudellisesti kannattava elinkeino.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon
momentille 30.20.40 lisäyksenä 480 000
euroa villisian tarhaukseen ja kasvatukseen.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta
2004