Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 579/2004 vp - Tuija Nurmi /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Tämä talousarvioaloite liittyy lakialoitteeseen LA 63/2004 vp.
Asevelvollisiksi luetaan varusmiespalvelusta suorittavat ja siviilipalvelusmiehet sekä vapaaehtoisesti palvelevat naiset. Lukuun ottamatta naisten vapaaehtoista palvelusta varusmiespalvelus on kansalaisoikeus ja -velvollisuus. Jokaisen miespuolisen kansalaisen on suoritettava varusmiespalvelunsa Suomessa. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin hyvän suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Lisäksi koulutuksen avulla ylläpidetään perusvalmiutta ja kykyä kohottaa puolustusvalmiutta tarpeen mukaan.
Vaikka asevelvollisuus (varusmiesaika) on lakisääteinen, ei asevelvollisuusajasta kerry eläkettä. Kysymys asevelvollisuutta suorittavien eläkkeestä on pohjimmiltaan oikeusvaltiollinen kysymys. Muissa Pohjoismaissa asia on hoidettu toisin. Varusmiespalvelusajasta kertyy eläkettä. Suomessa kuitenkaan ei. Varusmiespalvelus suoritetaan tavallisesti 19—20 vuoden iässä. Kun työeläkettä alkaa nykyisin karttua jo 18 vuoden iästä, ovat palkkatulotkin silloin yleensä pienemmät. Tämä heijastuu myös maksettavan eläkkeen määrään aiempaa enemmän.
Eläkeratkaisujen kustannuspuolta pitäisi punnita suhteessa kokonaisjärjestelmään. Yleinen asevelvollisuus on edelleenkin kustannustehokkain tapa ylläpitää Suomen puolustusjärjestelmää. Panostus asevelvollisuusetuuksien kehittämiseen on nähtävä valtiontalouden näkökulmasta investointina — ei kustannuseränä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 33.19.53 lisäyksenä 25 000 000 euroa asevelvollisten eläkeoikeuden toteuttamiseen.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2004