Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 17 päivänä helmikuuta 2010 lähettänyt jatkokirjelmän 1. OM 12.02.2010 asiassa U 77/2008 vp talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma, oikeusministeriö
kauppaoikeuden dosentti Klaus Viitanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon TaVL 2/2009 vp.
Komissio antoi direktiiviehdotuksensa 8.10.2008 (KOM(2008) 614 lopullinen). Uusi direktiivi korvaisi neljä nykyistä eli kotimyyntiä, etämyyntiä, kohtuuttomia sopimusehtoja ja kulutustavaran kauppaa koskevat direktiivit. Ehdotuksessa on varsin vähän uutta sääntelyä. Pääosa säännöksistä vastaa asiasisällöltään nykyisiä direktiivejä. Merkittävin muutos nykytilaan verrattuna on harmonisoinnin taso. Ehdotus perustuu täysharmonisointiin, kun kaikki nykyiset direktiivit ovat minimisäädöksiä.
Valtioneuvoston jatkokirjelmässä kuvataan ehdotuksen käsittelyn etenemistä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.
Valtioneuvoston mielestä on sinänsä hyvä ajatus koota kuluttajasopimuksia nykyisin koskeva hajanainen yhteisösääntely yhteen säädökseen. Näin on kyetty yhtenäistämään keskeisiä käsitteitä ja poistamaan nykyisten direktiivien epäjohdonmukaisuuksia.
On myös myönteistä pyrkiä parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Hyvin toimivat sisämarkkinat hyödyttävät kuluttajia, kun hyödykevalikoimat laajenevat ja lisääntyvä kilpailu alentaa hintoja.
Ehdotus ei kuitenkaan täytä EU:n perustamissopimuksen vaatimusta, jonka mukaan täysharmonisoinnin tulee perustua korkeaan kuluttajansuojan tasoon. Ehdotus on Suomen korkean kuluttajansuojatason kannalta ongelmallinen, ja siihen tarvitaan olennaisia muutoksia.
Suomi pyrkii saamaan erityisesti seuraavia muutoksia direktiivitekstiin: poikkeus täysharmonisointiin kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan sääntelyn osalta, joustavuutta myös tiedonantovaatimusten sääntelyyn, myyjän virhevastuun keston pidentäminen, kotimyynnin ja etämyynnin määritelmien täsmentäminen, palautuskuluvastuu kotimyynnissä sekä tarkistuksia tavaran toimittamisen viivästystä koskevaan sääntelyyn.
Kuten talousvaliokunta on aiemmassa ehdotuksesta antamassaan lausunnossa (TaVL 2/2009 vp) todennut, valiokunta pitää ehdotuksen tavoitetta yhtenäistää kuluttajansuojaan liittyvää sääntelyä kannatettavana. Tavoitteen toteuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että harmonisoinnin myötä kuluttajansuojan taso tulee osassa jäsenmaita laskemaan. Nykymuodossaan ehdotus merkitsisi, että minimiharmonisointi muuttuisi maksimiharmonisoinniksi ja laskisi esimerkiksi Suomessa kuluttajansuojan tasoa. Tämänkaltainen lopputulos ei ole Suomen kannalta hyväksyttävissä.
Talousvaliokunta toteaa, että ehdotus on nykymuodossaan osin ristiriidassa sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen että Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (4, 114 ja 169 artiklat) mukaisesti kuluttajansuojaa koskevat toimenpiteet eivät saa estää jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta EU:n lainsäädäntöä tiukempia suojatoimenpiteitä. EU:n perusoikeuskirja (38 artikla) puolestaan edellyttää, että unionin politiikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja. Nämä lähtökohdat tulee asianmukaisesti ottaa huomioon ehdotuksen jatkokäsittelyssä.
Kuten valiokunta on aiemmassakin lausunnossaan tuonut esille, liittyy ehdotukseen useita periaatteellisesti merkittäviä ongelmia. Jäsenmaiden erilaisen lähtötason vuoksi täysharmonisointia ei ole realistista toteuttaa heti, vaan tavoitteeseen tulee edetä asteittain. Saadun tiedon mukaan myös komissio on luopunut tavoittelemasta täysharmonisointia.
Valiokunta katsoo, että ehdotuksen jatkokehittämisessä on olennaista keskittyä sisämarkkinoiden kannalta keskeisimpään alueeseen eli rajat ylittävään kauppaan (kuten verkkokauppaan) ja pyrkiä yhdentämään kuluttajansuojasääntelyä tältä osin. Valtioneuvoston kannassa on tuotu esille tähän liittyviä ehdotuksen täsmennystarpeita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on lisäksi arvioitu, että rajat ylittävän kaupan osalta kuluttajien kannalta keskeistä on tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisujärjestelmän takaaminen eri jäsenmaissa. Samoin on tuotu esille, että sääntelyssä tulisi ottaa huomioon mm. digitaaliset tuotteet ja rahoitusmarkkinasääntelyn ulkopuolelle jäävä rahoituspalvelukauppa, kuten alle 200 euron suuruisten luottojen koti- ja etämyynti (ehdotuksen lukujen III ja V osalta). Näihin kysymyksiin on tarpeen kiinnittää huomiota ehdotuksen jatkokäsittelyssä.
Valiokunta on toimittanut (muistio 19.2.2010) keskeiset näkemyksensä ehdotuksesta myös Euroopan parlamentille (sisämarkkinavaliokunta IMCO:n kuuleminen 23.2.2010), jossa ehdotuksen käsittely on parhaillaan vireillä.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2010
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi