Perustelut
Tulevaisuusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota:
- kasvun kannustimiin, joilla
edistetään yksityisen riskipääoman
ohjaamista kasvuun ja työllisyyttä edistävään
yritystoimintaan sekä
- suomalaisen omistajuuden kehittämiseen niin, että se
parhaalla mahdollisella tavalla tukisi kansallista kilpailukykyä ja
kestävää työllistävää kasvua
Suomessa.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä valtioneuvoston selonteko
valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016
on tästä näkökulmasta oikeansuuntainen.
Valiokunta kuitenkin esittää, että valtioneuvoston
tulisi rohkeammin kokeilla, pilotoida ja tutkia erilaisia kasvun
kannustimia kestävän työllistävän
kasvun edistämiseksi. Suomen haasteena ovat samaan aikaan
tapahtuvat Euroopan talouskriisi sekä Suomen kansantalouden
rakennemuutos. Kestävä työllistävä kasvu
edellyttää nopeaa uudistumista.
Kansainvälisesti verrattuna Suomessa sijoitetaan vähän
yksityistä riskipääomaa (kuva 1, vain pdf-muotoisessa
asiakirjassa). Suomessa on alan toimijoiden arvion mukaan vain noin
300—400 bisnesenkeliä. Vertailun vuoksi esimerkiksi
Uudessa-Seelannissa on 4,2 miljoonaa asukasta ja yli 600 bisnesenkeliä.
Suomi onkin kansainvälisessä vertailussa jäljessä sekä investointien
kokonaismäärässä että investointien
keskimääräisessä koossa.
Investointien huippu koettiin Suomessa vuonna 2000, jolloin
pääomamarkkinoilla toimivat yritykset sijoittivat
suomalaisiin start up -yrityksiin noin 220 milj. euroa. Vuonna 2008
luku oli vain 121 milj. euroa. Vertailun vuoksi Israelissa vastaavat
sijoitukset suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat yhdeksänkertaisia,
USA:ssa nelinkertaisia ja Ruotsissakin 2,3-kertaisia. Euroopan kymmenen
kärkimaan (TOP 10) keskiarvo oli 1,3-kertainen Suomeen
verrattuna. Sijoitusten keskikoko oli vuonna 2011 Suomessa 350 000
euroa, Euroopassa 1 milj. euroa ja USA:ssa yli 5 milj.
euroa.
Yksityisen pääoman passiivisuus ja suuntautuminen
muualle kuin start up- ja kasvuyrityksiin on tehnyt Suomen pääomamarkkinoista
julkisvetoista. Valiokunta katsookin, että juuri tästä syystä Suomen
on panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän
suomalaiseen omistajuuteen. Vastaava huomio liittyy myös
eläkevarallisuutemme hoitoon. Parhaillaan 76 % eläkevarallisuudestamme
on sijoitettu Suomen ulkopuolelle. Tulevaisuusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
tukevatko nykyiset kasvun kannustimet riittävästi
työllistävää kasvuyrittäjyyttä Suomessa.
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että vaikka Suomessa
onkin niukasti yksityisiä sijoittajia, niin samaan aikaan
suomalaisilla kuitenkin on passiivista rahaa pankkitileillä noin
78 miljardia euroa sekä merkittävissä määrin
kiinteistöihin sijoitettuna. Vain noin 820 000
henkilöä (15 % väestöstä)
omistaa osakkeita. Ruotsissa viidennes kotitalouksista omistaa osakkeita.
Osan erosta uskotaan johtuvan Ruotsissa käytössä olevista
verokannustimista.
Siksi tulevaisuusvaliokunnan mielestä suomalaisten
passiivisen pääoman käyttöä kasvun
ja työllisyyden aikaansaamiseksi on edistettävä lisäämällä keinoja
yksityisen pääoman houkuttelemiseksi esimerkiksi
uusia joukkorahoituspalveluja kehittämällä sekä verohelpotuksia,
verotuksen esteitä ja riskien jakautumista selvittämällä.
Kansalaiset on innostettava mukaan sijoitustoimintaan ja bisnesenkeleitten
riskejä on vähennettävä tai/ja
riskien ottamisesta on palkittava. Tämä on entistä tärkeämpää nykyisessä tiukassa
taloustilanteessa, jossa julkista rahoitusta joudutaan vähentämään.
Samalla ankkurisijoittajien (pitkäjänteisten omistajasijoittajien,
kuten esimerkiksi eläkeyhtiöiden) toimintaa tulee
kehittää niin, että ne tukevat kansallista
kilpailukykyä, suomalaista omistajuutta sekä työllistävää kasvua
Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomalainen tietoyhteiskunta, hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat
korkeaan osaamiseen. Start up- ja kasvuyrityksiä tarvitaan
tutkimuksella ja koulutuksella tuotetun osaamisen kaupallistamiseen
yrittäjyydeksi sekä viennin määrän
ja arvon kasvattamiseksi. Suomen kauppataseen alijäämä kasvoi
alkuvuonna yli nelinkertaiseksi. Tullihallituksen huhtikuussa 2012
julkistamien ulkomaankauppatilastojen mukaan kauppatase on jäänyt
tammi-helmikuussa 853 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Suomessa on noin 8 000 suoraa vientiä harjoittavaa
yritystä, mutta silti 50 % viennin volyymista
syntyy vain 18 vientiyrityksen toimesta. Sijoittajan näkökulmasta
kasvuyrityksiin sijoittaminen on riskialtista. Siksi julkisen toimijan
roolin vahvistamista alkuvaiheessa tulisi valiokunnan mielestä selvittää.
Asiantuntijoiden mukaan yksityisten pääomasijoitusten
määrää voidaan lisätä esimerkiksi
ottamalla käyttöön epäsymmetrisiä malleja,
joista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Skotlannissa
ja Israelissa. Epäsymmetrisissä malleissa valtio
kantaa sijoitustoiminnassa suuremman riskin samalla, kun sijoitustoiminnan
hyötyjä kohdennetaan entistä enemmän
yksityisille sijoittajille. Tällä periaatteella
on saatu yksityisiä sijoittajia aktivoiduksi yhteistyöhön
julkishallinnon kanssa. Vaikka riski jakaantuukin näissä malleissa
epäsymmetrisesti, valtion menetykset realisoituvat vain
epäonnistumisten yhteydessä. Koska myös
nämä epäonnistuneet yritykset ovat kuitenkin
yleensä maksaneet veroja usean vuoden ajan, valtion tulos
voi silti olla positiivinen tai vähintäänkin
kohtuullinen.
Tulevaisuusvaliokunta esittää hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston
tulee selvittää edellä kuvatun kokonaistaloudellisuuden
periaatteen ja epäsymmetristen mallien toimivuus ja reunaehdot
Suomessa.
Joukkorahoituksella (crowdfunding) tarkoitetaan rahoitusta,
joka kerätään pieninä summina suurelta
joukolta internetin kautta. Joukkorahoituksen voima perustuu osallistujien
suureen määrään: kun pieniä summia
kertyy tarpeeksi monelta, summat paisuvat suuriksi. Joukkorahoitus
yleistyy maailmalla kasvuyritysten rahoitusmallina. Suomessakin
sijoittamisen voi aloitaa reilulla 15 eurolla kuukaudessa.
Tulevaisuusvaliokunta esittää hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää
joukkorahoituksen edistämistä keinona
madaltaa kynnystä sijoittaa start up- ja kasvuyrityksiin.
Kasvuyrityksillä on merkittävä vaikutus
työllisyyteen. Vuosina 2006—2009 luoduista 110
000 uudesta työpaikasta yli 50 000 oli kasvuyritysten luomia.
Tulevaisuusvaliokunta esittää hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistäisi
toimenpiteitä, jotka lisäävät ihmisten
innostusta bisnesenkelitoimintaan. Valiokunnan mielestä esimerkiksi edellä mainittujen
epäsymmetristen mallien ja verotuksen toimivuutta ja yksityisen
riskisijoittamisen edistämistä on selvitettävä kokeiluilla
ja piloteilla.
Pääomamarkkinoilla tarvitaan myös
pitkäjänteisiä ankkurisijoittajia, joiden
avulla suomalaisten yritysten strateginen omistus ja pääkonttorit pidetään
Suomessa. Suomen nykyisen innovaatiojärjestelmän
ongelmana on pidetty sitä, että kasvuyritykset
myydään liian aikaisin ulkomaille, jolloin kasvun
hyödyt karkaavat ulkomaille. Ankkurisijoitustoimintaa ovat
perinteisesti harjoittaneet muun muassa eläkevakuutusyhtiöt sekä valtion
omaisuudenhoitoyhtiöt. Ankkurisijoittajien riskipääoma
on kansallisesti suuri voimavara, joka parhaillaan kohdistuu suuriin
pörssiyhtiöihin ja myös ulkomaisiin yhtiöihin.
Pörssilistautuminen tarjoaa väylän, jolla
edistetään pääomien kertymistä.
Kuva 2. Yhteenvetokuva tulevaisuusvaliokunnan visiosta suomalaisen
omistajuuden edistämisestä sekä kasvun
kannustimien kehittämisestä (vain pdf-muotoisessa
asiakirjassa).
Tulevaisuusvaliokunta esittää hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää,
voidaanko esimerkiksi lainsäädännöllä,
verotuksella, suomalaisen omistajuuden edistämisellä sekä esimerkiksi
epäsymmetrisillä malleilla vaikuttaa siihen, että start
up- ja kasvuyrityksiin sijoittamisen riski vähenee sille
tasolle, että suuret ankkurisijoittajat voivat investoida
entistä enemmän myös start up- ja kasvuyrityksiin.
Tällä yksittäisellä toimenpiteellä voi
olla erittäin suuri vaikutus Suomen kestävän
työllistävän kasvun edistämisessä.
Alku- ja kasvuvaiheen yritykset sekä toimintansa jo
vakiinnuttaneet yritykset, kuten myös eri toimialoilla
toimivat yritykset tarvitsevat erilaisia tukitoimia. Siksi tavoitteena
tulisi olla erilaisten tukitoimien kriittisen massan kasvattaminen
erilaisilla ja eri tahoille suunnatuilla kokeiluilla ja piloteilla.
Kokeilujen ja toimenpiteiden toimivuutta tulee kuitenkin seurata
ja arvioida tarkasti ja tarpeen vaatiessa toimenpiteitä tulee korjata.
Erityisenä haasteena valiokunta pitää pääomamarkkinoiden
eri tasoilla toteutettavien lukuisten toimenpiteiden synergian kehittämistä.
Tulevaisuusvaliokunta esittää hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee
kasvun kannustimista pidemmän aikavälin vision,
jonka avulla varmistetaan, että toteutettavat toimenpiteet
ovat riittäviä eivätkä ole ristiriidassa
keskenään.
Valiokunta katsoo, että pääomamarkkinoiden
ja uusien innovaatioekosysteemien kehittämisessä tarvitaan
myös alueellista yhteistyötä esimerkiksi
Pietarin, Viron, Puolan sekä Pohjoismaiden ja Itämeren
alueen valtioiden kanssa. Moninapaistuva maailma muodostaa geopoliittisia
blokkeja ja erilaisia alueellisia innovaatiokeskittymiä, joilla
on suuri synergia ja toisiaan täydentävä osaaminen.
Yhteistyötä lähialueiden kanssa kannattaa
siksi hyödyntää tuotannon tehostamisessa,
viennin edistämisessä sekä myös
kansainvälisten investointien houkuttelemisessa. Monikansalliset
innovaatiokeskittymät ja -ekosysteemit voivat houkutella
kansainvälistä pääomaa paremmin
kuin pelkät kansalliset/alueelliset kärkiklusterit
ja keihäänkärkiyritykset. Yhteistyötä tekevät
niin kansalliset kuin kansainvälisetkin alueet kykenevät
myös jakamaan kustannuksia ja riskejä sekä tarvittaessa
hajauttamaan tuotantoa.
Valiokunta tuo esille myös, että Suomen Akatemian,
Tekesin sekä yliopistojen yms. kansallisten T&K-toimijoiden
resurssien vähentäminen sopii huonosti yhteen
kestävän kasvun tavoitteen kanssa. Valiokunta
katsoo, että erityistä huomiota tulisi sen sijaan
kiinnittää yliopistouudistuksen läpiviennin
nopeuttamiseen sekä yliopistojen toiminnan tehostamiseen muun muassa
turhaa byrokratiaa ja yliraportointia vähentämällä.
Valiokunta on jo aiemmissa lausunnoissaan HE 59/2011
vp (valtion talousarvioksi vuodelle 2012) ja VNS
1/2011 vp (valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille
2012—2015) todennut, että Suomen tieteen, koulutuksen
ja kehittämisen laadun ylläpitäminen
ja kehittäminen edellyttävät korkealaatuisia
tutkimusympäristöjä (tutkimusinfrastruktuuriin
panostamista) sekä tutkimuksen kansainvälistämistä niin,
että voimme entistä paremmin hyödyntää myös
kansainvälisen tutkimuksen tulokset ja innovaatiot Suomen
kilpailukyvyn kehittämisessä. Innovaatioita kehittävät
ja kaupallistavat yrittäjät ovat käyneet
koulunsa ja opiskelleet uusimmat tutkimustulokset. Ilman tutkimusta,
koulutusta ja kehittämistä ei ole myöskään
start up- ja kasvuyrityksiä.