Perustelut

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan kolmansista maista tulevaa työvoimaa koskeva työvoimapoliittinen päätöksenteko on säilytettävä sekä mittasuhteiden että rakenteen osalta kansallisella tasolla. Valiokunta korostaa suunnitelmassa mainittua periaatetta, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikassa kunnioitetaan jäsenvaltioiden kansalaisten etuoikeutta avoimiin työpaikkoihin. Kolmansista maista tulevilla työntekijöillä tulee pyrkiä täydentämään eikä korvaamaan eurooppalaisilla työmarkkinoilla jo olevaa työvoimaa. Tämän tulee olla maahanmuuttopolitiikan keskeinen lähtökohta, jotta maahanmuuttopolitiikalle saadaan kansalaisten hyväksyntä tilanteessa, jossa EU-maissa on edelleen noin 20 miljoonaa työtöntä.

Valiokunta pitää sinänsä perusteltuna, että EU:n piirissä pyritään löytämään yhteisiä linjoja suhteessa maahanmuuttoon. Maahanmuuttoa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena niin, että tarkastelu kattaa myös laittoman maahanmuuton ja maahanmuuttajien hyväksikäytön ehkäisemisen sekä lyhytaikaisen rajat ylittävän liikkumisen, kuten vuokratyön ja palvelujen tarjonnan. Valiokunta painottaa erityisesti toimenpiteitä, joilla huolehditaan maahanmuuttajien oikeudenmukaisesta kohtelusta EU:n työmarkkinoilla ja varmistetaan, että työnteon ehdot noudattavat työntekomaassa voimassa olevia lakeja ja sopimuksia.

Suunnitelmassa ehdotetaan yhtä puitedirektiiviä ja neljää sektoridirektiiviä, jotka koskisivat korkeasti koulutettujen työntekijöiden, yritysten sisällä siirtyvien henkilöiden, kausityöntekijöiden sekä palkallisten harjoittelijoiden maahan pääsyä ja maassa oleskelua. Direktiivien tarkempi sisältö ei suunnitelmasta ilmene, mutta niihin näyttäisi sisältyvän jossain määrin Suomen omaa ulkomaalaislainsäädäntöä tiukemmat edellytykset esimerkiksi taloudellisen tarveharkinnan osalta. Ainakin kausityöntekijöiden ja palkallisten harjoittelijoiden osalta ehdotettu sääntely merkitsisi Suomen tämän hetkisen sääntelyn tiukentumista. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan työmarkkinoita jäykistävää säätelyä ei pitäisi EU-tasolla laatia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotettujen sektoridirektiivien soveltamisalojen selkeä määrittely voi olla vaikeaa. Valiokunta pitää kyseenalaisena, onko todellista tarvetta ehdotettujen viiden uuden direktiivin säätämiseen suunnitelman kattavalta alalta.

Valiokunta painottaa, että maahanmuuttopolitiikassa on kyse ihmisistä eikä pelkästä työvoiman hankinnasta. Maahanmuuttajia tulee kohdella ihmisoikeuksia kunnioittaen ja heidän yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioon ottaen. Maahanmuuttopolitiikassa tulee ottaa huomioon maahanmuuttavan työntekijän lisäksi myös hänen perheensä ja huolehtia muun muassa puolison ja lasten kotouttamisesta ja kouluttamisesta.

Valiokunta on monissa yhteyksissä korostanut maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyttä ja katsonut, että kotouttamisen tulee koskea kaikkia maahanmuuttajia ja työperäisen maahanmuuton osalta myös työnantajien tulee osallistua palkkaamiensa maahanmuuttajien ja näiden perheenjäsenten kotouttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Valiokunta tukee toimintasuunnitelmassa suositeltuja toimia laillisille maahanmuuttajille ja heidän huollettavilleen tarkoitettujen tutustumisohjelmien tehostamiseksi, tietopakettien laatimiseksi sekä kieli- ja kansalaistiedon kurssien järjestämiseksi. Valiokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna uuden kotouttamista koskevan rahaston perustamista, vaan katsoo, että kotouttamistoiminnan rahoittaminen kuuluu ensi sijassa jäsenmaille. Tarvittaessa kotouttamistoimintaa tulee voida rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston varoista.