Yleisperustelut

Maatalouden työtapaturmat ja ammattitaudit

Maataloudessa on korkea ammattitautien ilmaantuvuus ja tapaturmat ovat keskimääräistä vakavampia. Maatalousyrittäjille sattuu vuosittain noin 6 000 työtapaturmaa ja noin 450 maatalousyrittäjää sairastuu ammattitautiin. Tapaturmat ja ammattitaudit ovat merkittävä terveysvaara ja huomattava työkyvyttömyyden syy maataloudessa. Kuluvana vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjissä oli itsensä ainakin osittain työkyvyttömiksi kokevia kaksinkertainen määrä muihin ammattiryhmiin verrattuna.

MYEL-vakuutettuja oli vuoden 2005 lopussa noin 90 000 ja aktiivitiloja noin 68 000. Ennusteiden mukaan tilojen koko kasvaa edelleen ja vuonna 2012 on enää 55 000 aktiivitilaa. Ne panostavat uusimpaan teknologiaan ja lisäävät tuotantomääriä. Samalla työn määrä työntekijää ja yrittäjää kohden kasvaa. Jaksamisongelmat ovat lisääntyneet tilakoon ja tuotantomäärien kasvun myötä etenkin kotieläintiloilla.

Työterveyshuolto ja työpaikkaselvitykset ovat erityisen keskeisessä asemassa huolehdittaessa maatalousyrittäjän työkyvyn säilymisestä sekä työtapaturmien ja ammattitautien torjunnasta. Tapaturma- ja ammattitautitilanteeseen voidaan vaikuttaa työoloja kehittämällä ja opastamalla oikeiden työtapojen käyttöön.

Valiokunta painottaa työsuojelun ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon merkitystä ja katsoo, että näihin panostaminen on yhteiskunnan kokonaisedun ja yksilöiden hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Valiokunta pitää maatalousyrittäjien korkeita tapaturma- ja ammattitautilukuja ja lisääntyviä jaksamisongelmia huolestuttavina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maatalouden työsuojelun ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon tehostamiseksi.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto

Työterveyshuoltoon kuuluminen on maatalousyrittäjille vapaaehtoista. Vuoden 1999 alusta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin sisällytettiin säännös 20 prosentin alennuksen myöntämisestä tapaturmavakuutusmaksusta työterveyshuoltoon kuuluvalle maatalousyrittäjälle edellyttäen, että tilalle tehdään työpaikkakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti vähintään neljän vuoden välein. Maksualennuksen tavoitteena on vähentää tapaturmia ja ammattitauteja kartoittamalla tilakäyntien avulla maatalousyrittäjien työolosuhteita ja niissä olevia terveysvaaroja.

Työterveyshuoltoon on liittynyt kaikista MYEL-vakuutetuista 41 % ja päätoimisista noin puolet. Vuonna 2005 tehtiin yhteensä 3 121 tilakäyntiä, joista 7 %:ssa oli mukana lääkäri ja 98 %:ssa työterveyshoitaja. Maatalouden asiantuntija oli mukana 75 %:ssa ja työfysioterapeutti 24 %:ssa tilakäynneistä.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelut tuotetaan pääosin terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksilla on kansanterveyslain mukaan velvollisuus järjestää alueellaan toimiville yrityksille ja yrittäjille työterveyshuoltopalvelut. Suomessa on noin 130 kuntaa, joissa terveyskeskus on ainoa työterveyshuoltopalvelujen tuottaja.

Terveyskeskusten työterveyshuollon toimivuuden ongelmana ovat muun muassa pienet yksiköt ja vain osa-aikaisesti maatalouden työterveyshuoltoon keskittyvä henkilöstö, mistä syystä palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat. Kolmasosa terveyskeskuksista pystyy yli 80 prosenttisesti toteuttamaan tilakäynnit neljän vuoden välein, kolmasosa pystyy 50—79-prosenttiseen toteutumaan ja kolmasosassa jäädään alle puoleen tavoitteesta.Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan liian vähäiset henkilöresurssit suhteessa asiakasmäärään ovat työterveyshenkilöstön mielestä suurin syy palveluongelmiin. Pienissä yksiköissä, joissa on vain yksi työterveyshoitaja, koetaan ongelmaksi kollegatuen ja työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin puuttuminen.

Yksikkökoon kasvattaminen yli kunta- ja kuntayhtymärajojen menevällä yhteistyöllä on keskeinen ratkaisukeino pienten työterveysyksiköiden ongelmiin. Vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet terveyskeskusten työterveysyksiköistä oli mukana tällaisissa kehittämishankkeissa, ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen uskotaan vauhdittavan kehitystä. Yksikkökoon kasvattamisella luodaan mahdollisuudet yhden tai useamman terveydenhoitajan erikoistumiseen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon.

Esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos voisi niissä tilanteissa, joissa työterveyshuollon työpaikkakäynti on jäänyt toteuttamatta, olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä. Menettely edellyttäisi työterveyshuollon palvelujen tuottajan antamaa toimeksiantoa. Perustelujen mukaan kyseessä on väliaikaiseksi tarkoitettu järjestely, jolla pyritään täydentämään puutteellisia palveluja. Lakimuutokset ehdotetaan kuitenkin säädettäviksi pysyvinä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työterveyshoitaja käy tilalla henkilökohtaisesti.Tilakäynneiltä saatujen tietojen perusteella työterveyshenkilöstö pystyy paremmin arvioimaan työn vaikutusta terveyteen ja tunnistamaan työperäisten sairauksien oireita sekä ryhtymään toimenpiteisiin maatalousyrittäjän terveyden ja työkyvyn säilyttämiseksi. Tilakäynnillä saatu tieto on ensiarvoisen tärkeä pohja terveystarkastukselle ja jatkotoimille, kuten kuntoutukselle. Maatalouden asiantuntija on tarpeellinen ja hyvä tuki tilakäynnillä, yhdessä työterveyshoitajan kanssa he ovat hyvä työpari. Maatalouden asiantuntijan tilakäynnistä työterveyshuollolle kirjallisesti toimittama tieto ei välttämättä anna riittävää kuvaa työolosuhteista ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Jos työterveyshenkilöstö ei ole käynyt tilalla ja nähnyt työskentelytapoja, on työolosuhteiden vaikutusta terveyteen vaikea arvioida. Toisaalta työterveyshenkilöstö saa tilakäynneillä oikean kuvan työterveyden ajankohtaisista kehittämistarpeista maataloudessa. Valiokunta katsoo, että työterveyshuollon mahdollisuudet huolehtia maatalousyrittäjän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä kärsivät, jos tilakäynniltä puuttuu työterveyshoitaja.

Valiokunta katsoo, että maatalouden asiantuntijan tilakäynti on tarpeellinen hätäratkaisu tilanteessa, jossa noin 5 000 maatilan tilakäynti on myöhässä. On parempi, että tilalla käy maatalouden asiantuntija yksin kuin että siellä ei käy ketään. Valiokunta katsoo kuitenkin, että lakimuutokset tulee säätää määräaikaisina, jotta varmistetaan, että järjestely jää tilapäiseksi ja normaaliin tilanteeseen palataan mahdollisimman pian. Valiokunta korostaa lisäksi, että yksinään tilakäyntejä tekevien maatalouden asiantuntijoiden tulee saada koulutusta maatalouteen liittyvien terveysriskien kartoittamisesta.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä nykyisen lain mukaista moniammatillista yhteistyötä, jossa työterveyshuollon ja maatalouden asiantuntijat toimivat työparina tilakäynneillä. Valiokunta korostaa, että ehdotettu lainmuutos ei saa millään alueella vähentää työterveysasiantuntijoiden osallistumista työpaikkakäynneille. Se on tarkoitettu vain paikkaamaan väliaikaisesti tilannetta niillä alueilla, joilla tilakäyntejä ei saataisi muuten toteutettua ollenkaan. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään hallituksen seuraavan lainsäädännön toteutumista ja huolehtivan siitä, että työterveyshuollon asiantuntijat ovat mukana tilakäynneillä vähintään nykyisessä laajuudessa ja että vuoden 2009 loppuun mennessä työterveyshuoltoa kehitetään siten, että tilakäynnit voidaan kaikilla alueilla tehdä moniammatillisena yhteistyönä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti (Valiokunnan lausumaehdotus).