Perustelut
Valtioneuvosto on linjannut omat kantansa unionin
ulkosuhderahoitukseen komission rahoituskehystiedonannon yhteydessä ja
tarkastellut yksityiskohtaisemmin komission esityksiä nyt
käsiteltävänä olevan ulkosuhderahoituksen uudistamista
koskevan tiedonannon yhteydessä. Tiedonannossa esitetään
ulkosuhteiden alalla olevan yli 100 rahoitusinstrumentin korvaamista
kuudella merkittävästi koordinoidummalla instrumentilla.
Tavoitteena on tehostaa unionin ulkosuhdetoiminnan koherenssia ja
johdonmukaisuutta huomioimalla paremmin pitkän tähtäimen
tavoitteet ja lyhyen tähtäimen toimet. Tähän
pyritään muun muassa yksinkertaistamalla menettelyjä ja
rakenteita sekä kohdentamalla varoja parhaiten toimiviin
kokonaisuuksiin. Lisäksi kiinnitetään
erityistä huomiota koordinaatioon muiden toimijoiden kanssa
ja kolmansien maiden kanssa käytävän
dialogin parantamiseen. Komissio esittää neljää uutta
rahoitusinstrumenttia: liittymistä valmistelevaa instrumenttia
(IPA), Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttia (ENPI), kehitysyhteistyön
ja taloudellisen yhteistyön isntrumenttia (DCECI) sekä vakausinstrumenttia.
Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin ulkosuhderahoituksen
yksinkertaistamista. Rahoitusinstrumenttien väheneminen
ei kuitenkaan saa vaikeuttaa ulkosuhderahoituksen kasvua, vaan pikemmin
päinvastoin. Unionin ulkosuhteiden poliittisen painoarvon
vahvistaminen edellyttää unionin kaikkien resurssien
hyödyntämistä yhdessä jäsenvaltioiden
omien resurssien kanssa. Valiokunta korostaa, että ulkopoliittisen lisäarvon
saaminen edellyttää huomattavan ulkosuhderahoitusosuuden
ja ulkosuhdeohjelmien rahoituksen reaalikasvun turvaamista ja että koherenssin
ja tehokkuuden lisääminen perustuu toiminnan ja
rahoituksen läpinäkyvyyteen sekä suurempaan
joustavuuteen eri rahoitusinstrumenttien välillä.
Eri ulkosuhdeinstrumenttien välisestä rahanjaosta
ei ole vielä selkeää käsitystä neuvottelujen
tässä vaiheessa. Valtioneuvoston tulee pitää valiokunta
ajantasalla valtioneuvoston kannoista ja neuvottelujen edistymisestä.
Liittymistä valmisteleva instrumentti (IPA) on tarkoitettu
EU:n jäsenyyttä valmistelevaksi viitekehykseksi.
Instrumentin kohdemaat jaetaan tunnustettuihin ehdokasmaihin (Kroatia
ja Turkki) ja mahdollisiin ehdokasmaihin (muut Länsi-Balkanin
maat). Mahdolliset ehdokasmaat saavat tukea muun muassa instituutioiden rakentamiseen
ja demokratiakehitykseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen
sekä alueelliseen ja rajat ylittävään
yhteistyöhön. Ehdokasmaita avustetaan edellisten
lisäksi valmistautumisessa rakenne-, koheesio- ja maaseudun kehittämispolitiikan
sekä EU-lainsäädännön toimeenpanoon.
Valiokunta pitää ehdotusta kannatettavana ja kiinnittää valtioneuvoston
tavoin erityistä huomiota kohdemaiden eriasteisen edistymisen,
instrumentin tehokkaan hyödyntämisen ja hakijamaastatuksen
huomioimista rahoitustukien mitoituksessa.
Kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön instrumentti
parantaa selkeästi unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
Instrumentti mahdollistaa aiempaa joustavamman toiminnan, lisää ulkoisen
toiminnan koherenssia, kohtelee kehitysmaita tasa-arvoisemmin ja
antaa ennen kaikkea hyvän pohjan YK:n vuosituhatjulistuksen
tavoitteiden saavuttamiselle. Valiokunta painottaa aiempien kannanottojensa
mukaisesti, että julistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi
EU:n kehitysyhteistyön prioriteetteina tulee olla köyhyyden
poistaminen ja vähiten kehittyneiden maiden aseman parantaminen.
Myönteisenä on pidettävä yhteistyön
keskeytysmenettelyn sisällyttämistä asetukseen
ihmisoikeusrikkomusten ja demokratian taantumisen estämiseksi.
Valiokunta antaa lisäksi tukensa EU:n kehitysrahaston (EKR)
siirtämiselle EU:n budjettiin. Valiokunta on äskettäisessä lausunnossaan
(UaVL 4/2004 vp) turvallisuuspoliittisesta
selonteosta korostanut kehitysyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan
välistä yhteyttä.
EU:n turvallisuuspolitiikan yhdeksi rahoitusinstrumentiksi on
luotu vakausinstrumentti, joka mahdollistaa kolmansissa maissa ja
alueilla rauhan ja turvallisuuden sekä väestön
turvallisuutta edistävien toimien rahoittamisen. Sitä on
pidettävä tervetulleena muutoksena, sillä se
mahdollistaa tapauskohtaisen, aiempaa joustavamman ja nopeamman
reagoinnin kriisitilanteisiin ja puuttumisen kolmansissa maissa
syntyviin ja rajat ylittäviin turvallisuusuhkiin. Rauhan,
turvallisuuden ja perusoikeuksien edistämisen ohella rahoitusta
voidaan käyttää muun muassa ydinturvaonnettomuuksien
ja joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi.
Valiokunta katsoo, että instrumentti mahdollistaa yhteisen
lähestymistavan turvallisuus- ja kehityskysymyksiin.
Euroopan unionin lähialueyhteistyö idässä ja etelässä perustuu
Euroopan naapuruusohjelmaan sekä Venäjän
kanssa tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen (PCA).
Naapuruuspolitiikan tavoitteena on vähentää taloudellisia ja
yhteiskunnallisia eroja unionin ulkorajalla sekä estää rajalinjojen
syntyminen Eurooppaan. Tiedonanto sisältää ehdotuksen
Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista, joka korvaa aiemmat
unionin lähialueilla käytetyt rahoitusvälineet.
Euroopan naapuruuspolitiikan ohella EU—Venäjä-suhteiden
erityisasema ja yhteistyön tarkoituksenmukainen rahoitus
on kirjattu ehdotukseen. Valiokunnan mielestä on olennaisen
tärkeää turvata Venäjän
kanssa tehtävän raja-alueyhteistyön ja
muutoin PCA:n puitteissa tapahtuvan yhteistyön riittävä ja
tarkoituksenmukaisella tavalla joustava rahoitus. Jos raja-alueyhteistyön
rahoituksen sääntöjä ja toimivuutta
saadaan selkeytettyä nykyisestä ja laajemmankin
EU—Venäjä-yhteistyön rahoitus voidaan
taata, on yhteinen naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti hyväksyttävissä,
vaikkakin Suomen alkuperäinen tavoite oli luoda kokonaan
erillinen rahoitusinstrumentti raja-alueyhteistyölle. Valiokunta
korostaa lisäksi, että pohjoisen ulottuvuuden
toimintaohjelmalle tulee taata riittävä rahoitus
ulkosuhderahoituksen instrumenteista.