Perustelut
Suomi osallistuu YK:n MINURCAT-operaatioon Keski-Afrikan
tasavallassa ja Tshadissa noin 80 sotilaan vahvuisella jääkärikomppanialla,
pienellä kansallisella tuki- ja tiedusteluosastolla sekä asettamalla
henkilöstöä operaatioesikuntaan Abéchéen.
Päätös Suomen osallistumisesta tehtiin
sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Eduskunta
hyväksyi ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti
puoltavan kannan osallistumisesta 10 päivänä maaliskuuta
2009, ja tasavallan presidentti päätti Suomen
osallistumisesta 13 päivänä maaliskuuta 2009.
YK:n turvallisuusneuvosto päätti 14 päivänä tammikuuta
2009, että Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa toimivaa
YK:n MINURCAT-operaatiota laajennetaan 15 päivä maaliskuuta 2009
alkaen sotilaallisella komponentilla. Laajennus toteutettiin siirtämällä EU:n
EUFOR Tcad/RCA -kriisinhallintaoperaation EU-sotilaat
YK:n alaisuuteen. Vastuunsiirron yhteydessä EU:n sotilaallinen
kriisinhallintaoperaatio päättyi. Suomi osallistui
EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 60 sotilaalla.
Laajennetun MINURCAT-operaation tavoitteena on parantaa turvallisuustilannetta
ja edistää pakolaisten paluuta, humanitaarista
toimintaa sekä jälleenrakennusta. Operaation päätehtäviä ovat
tshadilaispoliisien kouluttaminen siviilien ja pakolaisleirien turvallisuustilanteen
parantamiseksi, ihmisoikeustilanteen tarkkailu ja tshadilaisviranomaisten
koulutus sekä alueellisen turvallisuustilanteen tukeminen.
Operaation voimankäyttösäännöt
perustuvat YK:n peruskirjan VII lukuun. Mandaatin kesto on 12 kuukautta,
ja YK-käytännön mukaan sitä on
mahdollista jatkaa vuosittain.
Suomalainen kriisinhallintajoukko vastaa osana irlantilais-suomalaista
pataljoonaa operaation eteläisellä sektorilla
operaation mandaatin mukaisten tehtävien toteuttamisesta
vastuualueellaan. Pataljoona on sijoitettu Goz Beidan alueelle.
Sotilaallisen kriisinhallintalain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta
katsoi, että YK:n malliyhteistyöpöytäkirjaan
perustuvaa operaatiokohtaista yhteistyöpöytäkirjaa
ei ollut mahdollista hyväksyä lain valtuutuksen
nojalla. Suomen MINURCAT-operaatioon osallistumista koskevalle pöytäkirjalle
on näin ollen tarpeen hankkia eduskunnan hyväksyminen.
Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että YK-yhteistyöpöytäkirjan
mallia on muutettu siten, että siihen on lisätty
operaatiohenkilöstöä koskevat käyttäytymisnormit
(H liite) sekä niitä koskevat artiklat (7 b—f
artikla). YK:ssa on valmisteltu yhteistyöpöytäkirjan
mallin muuttamista siten, että siihen sisällytettäisiin seksuaalisen
hyväksikäytön ehkäisemiseen
liittyviä artikloja, ja valiokunnan saaman selvityksen
mukaan kyseinen käyttäytymisnormeilla täydennetty
malli on ollut pohjana Suomen ja YK:n sihteeristön välisessä MINURCAT-operaatiota
koskevan yhteistyöpöytäkirjan valmistelussa.
Käsiteltävänä olevan esityksen
tarkoituksena on sopia YK:n ja Suomen välisellä yhteistyöpöytäkirjalla
ehdoista, jotka koskevat Suomen osallistumista MINURCAT-operaatioon.
Pöytäkirjassa määritellään
Suomen operaation käytettäväksi asettamat
henkilö- ja materiaaliresurssit. Pöytäkirjassa
määritellään myös yksityiskohtaiset
korvaushinnat, joilla YK korvaa Suomelle MINURCAT-operaatioon lähetetyn
henkilöstön ja materiaalin. Pöytäkirjassa
määritellään lisäksi
operaatiohenkilöstön yhtenäiset käyttäytymisnormit
sekä vahingonkorvausvelvollisuuden jakautuminen Suomen
ja YK:n välillä tapauksissa, joissa kolmansille
osapuolille tai YK:n omaisuudelle aiheutuu vahinkoa. Yhteistyöpöytäkirja
on laadittu YK:n yhteistyöpöytäkirjan
mallin pohjalta, ja se vastaa lähtökohtaisesti
eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä (UaVM
1/2003 vp) Etiopian operaatioon liittynyttä ja
(UaVM 11/2006 vp) Libanonin operaatioon
liittynyttä pöytäkirjaa. Ottaen huomioon pöytäkirjan
liitteiden teknisen ja varsin yksityiskohtaisen luonteen tämän
hallituksen esityksen liitteeksi on otettu varsinaisen pöytäkirjan
lisäksi pöytäkirjan liitteet A—C,
F ja H, joilla on merkitystä eduskunnan hyväksymisen
kannalta.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.