Perustelut
Tausta
Valtiovarainvaliokunta antaa käsiteltävistä ehdotuksista
yhteisen lausunnon, koska ne liittyvät kiinteästi
toisiinsa. Lausunnossaan valiokunta kiinnittää huomiota
omasta näkökulmastaan tärkeimpiin esiin
nousseisiin asioihin.
Valtiontalouden päätösvalta on yksi
tärkeimmistä eduskunnan valtaoikeuksista ja samalla yksi
merkittävimmistä yhteiskunnallisista ohjauskeinoista.
Eduskunnan budjettivallan ydinsisältönä on
valta päättää talousarviosta
ja valvoa sen täytäntöönpanoa.
Valtiontalousjärjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia,
jotka ovat vaikuttaneet eduskunnan mahdollisuuksiin käyttää budjettivaltaansa.
Tärkeimpiä näistä muutoksista
on ollut siirtyminen yksityiskohtaisesta resurssiohjauksesta
tulosohjaukseen. Valvonta- ja palautejärjestelmä ei
ole kuitenkaan kehittynyt vastaavalla tavalla. Eduskunnan budjettivallan
kannalta on tärkeää, että eduskunta
voi seurata tulostavoitteiden toteutumista saamalla riittävää, oikeantyyppistä ja
laadukasta tietoa. Pitkään jatkuneissa keskusteluissa
on ollut esillä huoli budjettivallan toteutumisesta sekä halu
parantaa eduskunnan saamaa jälkikäteisraportointia.
Toisaalta niin eduskunnassa kuin valtioneuvostossakin on eri
toimin pyritty vahvistamaan eduskunnan asemaa valtiontaloudellisessa
päätöksenteossa. Valtiontalouden tarkastusviraston siirtämisellä eduskunnan
yhteyteen vuoden 2001 alusta pyrittiin vahvistamaan eduskunnan asemaa
budjettivallan käyttäjänä ja
lisäämään parlamentaarisen valvonnan
käytössä olevia voimavaroja. Valtiontalouden
tarkastusviraston asema riippumattomana, ulkoisesta tarkastuksesta
vastaavana virastona onkin selkeä ja toimiva.
Eduskuntaan vuonna 2001 asetetun kertomusmenettelytyöryhmän
ehdotuksesta toteutettiin vuonna 2003 valtion tilinpäätöskertomusuudistus.
Uudistus oli merkittävä valtiontalouden parlamentaarisen
valvonnan kannalta. Samassa yhteydessä perustettiin valtiovarain
controller -toiminto kehittämään edelleen
valtiontalouden raportointia ja arviointia.
Kertomusmenettelytyöryhmän työtä jatkettiin
valtiontalouden parlamentaarinen valvonta -toimikunnassa,
joka ehdotti, että eduskuntaan perustettaisiin uusi pysyvä erikoisvaliokunta, tarkastusvaliokunta.
Tarkastusvaliokunnalle keskitettäisiin valtiontilintarkastajien
ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston parlamentaarinen
valvontatehtävä. Tällöin valtiontalouden
valvonta jakaantuisi selkeästi tehtävien mukaan
kolmelle taholle: ulkoinen valvonta Valtiontalouden tarkastusvirastolle,
sisäinen valvonta controller-toiminnolle ja parlamentaarinen
valvonta tarkastusvaliokunnalle.
Valtiontalousjärjestelmä vaatii parlamentaariselta
valvontatoimelta toiminnan tuloksellisuuden ja talousarvion vaikuttavuuden
demokraatista arviointia sekä siitä tehtyjen johtopäätösten
välitöntä hyödyntämistä valtiontaloutta koskevassa
päätöksenteossa. Tarkastusvaliokunnan
perustaminen onkin luonteva jatko valtiontalouden valvonnassa jo
toteutetuille uudelleenjärjestelyille.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä olisi
valvoa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta,
valtion talousarvion noudattamista ja tulostavoitteiden saavuttamista.
Valiokunta palvelee demokratian toteutumista valvomalla muun muassa
verovarojen tarkoituksenmukaista käyttöä.
Tarkastusvaliokunnan tulisi tarkastella prosessien toimivuutta yli
hallintorajojen. Valtiovarainvaliokunta odottaa tarkastusvaliokunnalta
valtion taloudenhoidon kriittistä jälkikäteisvalvontaa
ja nopeaa puuttumista havaitsemiinsa epäkohtiin.
Valtiovarainvaliokunta pitää perusteltuna päätelmää tarkastusvaliokunnan
ja valtiovarainvaliokunnan tehtäväjaosta. Valiokunta
pitää myös tarpeellisena valtion tilinpäätöskertomuksen
käyttämistä edelleen taustamateriaalina
talousarviomietinnön laadinnassa. Lisäksi tarkastusvaliokunnan
ja valtiovarainvaliokunnan välisen yhteistyön
tulisi olla tavanomaista tiiviimpää, jotta jälkikäteisvalvonnassa
saatu tieto voidaan tehokkaasti hyödyntää talousarvion
käsittelyssä.
Tarkastusvaliokunnan toiminnan onnistumisen ja vaikuttavuuden
kannalta on keskeistä, että valiokunnalla on edellytykset
harjoittaa riittävän syvälle valtiontalouteen
ja yhteiskunnan toimintoihin ulottuvaa oma-aloitteista toimintaa. Omalla
selvitystyöllään valiokunta täydentää kuvaa
valtiontalouden ja eri yhteiskuntasektoreiden tosiasiallisesta kehityksestä ja
tilasta. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että eduskunnan tietoon
saatettavat merkittävät valvontahavainnot nousevatkin
esiin lähinnä valiokunnan oman selvitystyön
tuloksena. Tästä syystä valtiovarainvaliokunta
pitää välttämättömänä,
että tarkastusvaliokunnalle turvataan riittävät
resurssit työnsä tekemiseen.
Valvontakäynnit ovat osa tarkastusvaliokunnan työtä.
Tarkastusvaliokunnan tulee siksi pystyä toteuttamaan suunnittelemansa
valvontakäynnit nopeallakin aikataululla.
Valtiovarainvaliokunta pitäisi hyvänä menettelynä,
että tarkastusvaliokunta pyytäisi lausunnon mietinnöstään
mahdollisilta asianomaisilta erikoisvaliokunnilta ennen sen lähettämistä täysistuntokäsittelyyn.
Näin varmistettaisiin, ettei mietintö ole ristiriidassa
toisen erikoisvaliokunnan esittämän kannan kanssa.
Tarkastusvaliokunnan tulisi myös pitää käsiteltävien
asioiden osalta yhteyttä asianomaisiin erikoisvaliokuntiin
vähintäänkin puheenjohtajien välisillä keskusteluilla.
Näin tarkastusvaliokunta muodostuisi kiinteäksi
osaksi valiokuntalaitosta eikä eriytyisi muista valiokunnista.
Puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaisesti
Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta
tekee mietinnön sosiaali- ja terveysvaliokunta. Kyseinen
toimintakertomus käsittelee merkittävää osaa
valtiontalouden hoidosta ja palveluiden järjestämisestä. Valtiovarainvaliokunta
esittää, että myös tämän kertomuksen
käsittely siirrettäisiin tarkastusvaliokunnalle,
jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta antaisi siitä lausunnon.
Jos puolestaan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee
jatkossakin kertomuksen, sen tulisi pyytää lausunto
tarkastusvaliokunnalta.
Tiedonsaantioikeudet
Valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä ilmeni
huoli tarkastusvaliokunnan riittävistä tiedonsaantioikeuksista.
Tarkastusvaliokunnalla on perustuslain 47 §:n nojalla muiden valiokuntien
tapaan laajat tiedonsaantioikeudet. Lisäksi hallituksen
esityksen mukaan tarkastusvaliokunnalla olisi oikeus saada tietoja
perustuslain 90 §:n 3 momentin nojalla. Valtiovarainvaliokunnan
mielestä tarkastusvaliokunnalla pitää olla
yhtä laajat tiedonsaantioikeudet kuin Valtiontalouden tarkastusvirastolla.
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaosto
Valtiovarainvaliokunta pitää hyvänä hallinto-
ja tarkastusjaoston parlamentaaristen valvontatehtävien
siirtämistä tarkastusvaliokunnalle. Parlamentaarisen
jälkikäteisvalvonnan keskittäminen yhdelle
taholle on resurssien käytön ja tehtävänjaon
selkeyttämisen kannalta perusteltua.
Hallinto- ja tarkastusjaoston tehtävistä jää muutoksen
jälkeen jäljelle muun muassa talousarviomietinnön
laatimiseen ja unioniasioihin liittyviä tehtäviä.
Valtiovarainvaliokunta päättää myöhemmin
eri yhteydessä miten tarkastusvaliokunnan perustaminen
vaikuttaa valiokunnan jaostorakenteeseen.
Siirtymäjärjestelyt
Puhemiesneuvosto ehdottaa valtiontilintarkastajien kanslian
henkilöstön siirtämistä eduskunnan
kanslian palvelukseen eduskunnan virkamiehistä annetun
lain muuttamisella. Lisäksi valtiontilintarkastajien kanslian
henkilöstön siirtoa eduskunnan kansliaan valmistellut
työryhmä on tehnyt kansliatoimikunnalle tarkemman
ehdotuksen henkilöstön sijoittumisesta eduskunnan
kanslian eri yksiköihin. Kansliatoimikunnan on tarkoitus
tehdä kyseiset päätökset perustuslakimuutoksen
varmistuttua. Valiokunta on tyytyväinen valtiontilintarkastajien kanslian
henkilöstön aseman turvaamiseen muutostilanteessa.
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös
mahdollisuuteen ottaa valtiontilintarkastajien nykyisiä toimintatapoja
huomioon tarkastusvaliokunnan toiminnassa. Valiokunta pitääkin
hyvänä menettelynä, että valtiontilintarkastajien
kanslian henkilökunta laatisi muistion tarkastusvaliokunnalle
nykyisistä käytännöistään ja
tarpeellisiksi katsomistaan valvonta-aiheista.
Valtiovarainvaliokunta pitää tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena, että tarkastusvaliokunta perustettaisiin
heti vaalikauden 2007—2010 alussa.