Perustelut

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt yhdessä valtioneuvoston kirjelmän komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2004 (U 19/2003 vp) sekä selvityksen komission vuotuisesta toimintastategiasta vuodelle 2004 (E 9/2003 vp) niiden keskinäisen asiayhteyden vuoksi. Valiokunta on keskittynyt lausunnossaan lähinnä alustavaan talousarvioesitykseen. Kannanotot liittyvät kuitenkin komission vuotuiseen toimintastrategiaan välillisesti siltä osin kuin niissä on arvioitu alustavan talousarvion yleisiä puitteita ja toiminnan priorisointia. Valiokunnan mielestä on sinänsä hyvä, että yhteisön vuotuisia politiikkatoimia pyritään priorisoimaan määrätietoisesti ja että tehdyt valinnat heijastuvat myös talousarvioesitykseen.

Valtioneuvoston kirjelmässä U 19/2003 vp esitetty Suomen kanta on valiokunnan mielestä lähtökohdiltaan oikea ja vastaa myös valtiovarainvaliokunnan näkemystä.

Valiokunta viittaa vuoden 2004 budjetin painopisteistä kuluvan vuoden helmikuussa antamaansa lausuntoon VaVL 59/2002 vp. Tässä valiokunta totesi muun muassa, että EU:n laajentuminen korostaa tiukan budjettikurin ja rahoituskehysten noudattamista entisestään. Suomen on vastineeksi omalle maksajaroolilleen maksimaalisesti pyrittävä hyödyntämään yhteisöltä saatavat tuet.

Nettomaksuasemastaan käsin Suomella on erityistä syytä korostaa myös jäsenmaiden maksatusten perustumista todellisiin kuluihin. Valtioneuvoston tämänkertaisesta kirjelmästä ilmenee, että budjetin varojen alikäyttö vuosina 2000—2002 oli yhteensä yli 33 miljardia euroa, mikä vastaa yli 10 prosenttia budjetista. Valtioneuvoston selvityksessä onkin aiheellisesti korostettu budjetin mitoittamista todellisten menotarpeiden ja ohjelmien aikaisemman toteutustason pohjalta. Toimeenpanon tehostamisessa keskeisessä asemassa ovat unionin hallintorakenteiden uudistaminen sekä päätöksenteko- ja maksatusprosessien yksinkertaistaminen.

Valiokunta viittaa myös Suomen strategisista painopisteistä EU:n uusista rahoitusnäkymistä vuosille 2007—2013 antamaansa lausuntoon VaVL 8/2003 vp. Tässä yhteydessä valiokunta otti kantaa muun muassa ulkoraja- sekä rajavalvontayhteistyöhön.

Naapuruuspolitiikan rahoitusväline

Valtioneuvoston kirjelmässä on painotettu laajentuneen unionin lähialueille kohdistuvan rahoituksen vaikuttavuuden kehittämistä ja selkiyttämistä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Venäjän välinen raja-alue tulee olemaan uuden raja-alueinstrumentin rahoituksen piirissä. Valiokunta totesi em. lausunnossaan vuosien 2007—2013 rahoitusnäkymistä uuden rahoitusvälineen eduksi sen, että se mahdollistaisi rahoituksen rajan molemmille puolille. Valtioneuvoston kirjelmässä viitataan pilottihankkeisiin, joilla jo vuoden 2004 budjetissa voitaisiin edistää uuden rahoitusinstrumentin käyttöönottoa. Saadun selvityksen mukaan varsinainen käyttöönotto tapahtuisi vasta uudella rahoituskaudella vuodesta 2007 alkaen.

Komissio julkaisi kuluvan vuoden maaliskuussa tiedonannon, jossa painotettiin rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön merkitystä ja lisääntymistä. Tässä tiedonannossa ehdotettiin myös uutta naapuruuspolitiikan välinettä tämän yhteistyön rahoitukseen. Tähänastisista rajaohjelmista Interreg on mahdollistanut rahoituksen ainoastaan jäsenvaltioiden edunsaajille. Koordinoimalla Phare- ja Tacis-ohjelmien toimintaa on pyritty luomaan järjestelmä, jolla annettaisiin EU-rahoitusta hankkeiden osapuolille rajan kummallakin puolella. Tämä saatiin aikaiseksi ottamalla käyttöön erityinen rajat ylittävän yhteistyön osa (CBC). Koordinointi em. kolmen ohjelman välillä on kuitenkin osoittautunut hankalaksi.

Viime vuosina komissio ja asianomaiset valtiot sekä alueet ovat pyrkineet parantamaan em. rahoitusvälineiden yhteentoimivuutta ja koordinointia. Tehostuneesta yhteensovittamisesta huolimatta toisiinsa kytkettyjen Interreg-TacisCBC-hankkeiden määrä on pysynyt alhaisena Suomen ja Venäjän välisellä raja-alueella. Valiokunta pitääkin uutta rahoitusvälinettä tässä suhteessa erityisen tervetulleena. Samalla valiokunta painottaa Tacis-rahoituksen riittävyyttä Venäjän puolella, jotta rahoitus rajan molemmin puolin olisi tasapainossa. Myös yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tulisi edistää.

Uuden rahoitusvälineen olisi tarkoitus palvella myös pohjoisen ulottuvuuden toteutusta. Pohjoisen ulottuvuuden osalta ei esimerkiksi maantieteellisen alueen rajaus ole riittävästi hahmottunut. Avoinna on myös kysymys siitä, miten toiminta rahoitetaan. Näiden kysymysten ratkaiseminen on edellytys pohjoisen ulottuvuuden muuttamiselle käytännön toiminnaksi. Suomelta vaaditaan tässä asiassa aloitteellisuutta.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Ehdotettavat maatalousmenot alustavassa talousarvioesityksessä ovat yhteensä 47,9 miljardia euroa ja jättävät 1,4 miljardin euron suuruisen marginaalin. Komission esitys lähtee siitä, ettei maatalouspolitiikan uudistuksella ole suoraa vaikutusta vuoden 2004 budjettiin. Nämä vaikutukset ajankohtaistuvat vasta vuodesta 2005.

Erityisesti euro-dollari-kurssimuutokset voivat aiheuttaa suuria muutoksia vuoden 2004 aikana. Euro-dollari-muuntokurssina talousarvioesityksessä käytetään kurssia 1,07, kun vuoden 2003 budjetti perustui 0,98 muuntokurssille. Mikäli vahvan euron seurauksena maatalousmäärärahatarpeet kasvavat vuonna 2004, komissio aikoo käyttää hyväkseen toimielinten välisen sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta arvioida tarpeita uudelleen lokakuussa 2003 esitettävässä oikaisukirjelmässä.

Valtioneuvosto on pitänyt maataloussektorin talousarvioesityksen kokonaismitoitusta vuodelle 2004 perusteltuna, olkoonkin valuuttakurssikehityksen osalta varsin optimistisena. Valtioneuvoston kannanotoissa on painotettu tarvetta kohdentaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikan voimistamiseen enenevästi resursseja. Myös monialayrittäjyyden edistämistä unionin alueilla pidetään perusteltuna.

Valtiovarainvaliokunta painotti vuoden 2004 budjetin painopisteistä kuluvan vuoden helmikuussa antamassaan lausunnossa VaVL 59/2002 vp maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen syventämistä ja tarvetta saada yrityksiä alueellisesti myös syrjäiselle maaseudulle. Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että maaseudun uusien työpaikkojen kehittämiseen tähtäävää pilottihanketta viedään eteenpäin vuoden 2004 budjetissa.

Hallintomenot

Hallintomenojen kasvu alustavassa talousarvioesityksessä on 14 prosenttia. Valtioneuvosto on katsonut, että hallintomenojen tarkastelussa tulee esittää selkeästi erillään EU-15:n ja EU-25:n hallintomenot ja että virkalisäysten tulee perustua laajentumiskriteereihin. Valiokunta tukee tätä lähtökohtaa.