YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2002 vp

YmVM 4/2002 vp - HE 26/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 26/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntösihteeri Kaija Suvanto, ulkoasiainministeriö

lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Päivi Janka, kauppa- ja teollisuusministeriö

neuvotteleva virkamies Outi Berghäll ja neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen, ympäristöministeriö

ympäristönsuojeluasiamies Riitta Larnimaa, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

johtaja Markku Tornberg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

apulaisjohtaja Matti Viialainen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

energia-asiantuntija Simo Kyllönen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Kiotossa, Japanissa joulukuussa 1997 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan.

Kioton pöytäkirjan tarkoituksena on sopia niistä päästövähennyksistä ja menettelytavoista, joilla sopimuspuolet ensi vaiheessa pyrkivät ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa ilmaistuun tavoitteeseen vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallisia häiriöitä ilmastojärjestelmässä. Kioton pöytäkirjassa määritetään teollisuusmaille sitovat sekä ajallisesti ja määrällisesti täsmälliset päästö-vähennysvelvoitteet kuuden kasvihuonekaasun tai –kaasuryhmän osalta. Pöytäkirjassa määritellään velvoitteiden toimeenpanokeinot, joihin kuuluvat niin sanotut Kioton mekanismit.

Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomi antaisi yhdessä Euroopan yhteisön ja sen muiden jäsenvaltioiden kanssa pöytäkirjan ratifioimisen yhteydessä ilmoituksen pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitetusta taakanjakosopimuksesta. Ilmoitus perustuu Euroopan unionin neuvoston päätökseen, jolla hyväksytään Kioton pöytäkirja Euroopan yhteisön puolesta ja vahvistetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kesken päästövähennysvelvoitetta koskeva taakanjako. Päätöksen mukaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ratifioimiskirjojensa tallettamiseksi samanaikaisesti ja, jos mahdollista, viimeistään kesäkuun alkuun 2002 mennessä. Sovitun taakanjaon mukaisesti Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt saavat olla ensimmäisellä sitoumuskaudella 2008—2012 keskimäärin korkeintaan samat kuin mitä ne olivat vuonna 1990.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Pöytäkirjan kansainvälinen voimaantulo edellyttää, että sen on ratifioinut vähintään 55 sopimuspuolta, joihin samalla kuuluu ilmastosopimuksen I liitteessä mainittuja sopimuspuolia siten, että niiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä vuonna 1990 oli vähintään 55 prosenttia kaikkien I liitteessä mainittujen sopimuspuolten hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Esityksen puollettavuus

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella ympäristövaliokunta puoltaa Kioton pöytäkirjan hyväksymistä siltä osin kuin pöytäkirja kuuluu Suomen toimivaltaan sekä ilmoituksen antamista Euroopan yhteisön ja sen jäsenmaiden keskinäisestä taakanjakosopimuksesta. Valiokunta puoltaa myös lakiehdotuksen hyväksymistä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta.

Valiokunta toteaa, että Suomi täyttää Kioton pöytäkirjan ratifioinnin edellytykset. Suomessa on laadittu pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamisesta ilmasto-ohjelma, jota selostetaan myös käsiteltävänä olevassa esityksessä.

Euroopan unioni teki päätöksen Kioton pöytäkirjan ratifioinnista maaliskuussa 2002. Päätöksen mukaan yhteisön ja sen jäsenmaiden ratifiointiasiakirjat pyritään tallettamaan samanaikaisesti ja, jos mahdollista, viimeistään kesäkuun alkuun 2002 mennessä. Tavoitteena on, että pöytäkirja tulee voimaan ennen Johannesburgin Kestävän kehityksen huippukokousta (Rio +10). Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi tekee oman ratifiointipäätöksensä Euroopan unionin aikataulutavoitteen mukaisesti.

Kioton pöytäkirjan eteneminen ratifiointivaiheeseen on pitkän valmistelutyön tulos, joka alkoi jo Rio de Janeiron kehitys- ja ympäristökonferenssissa vuonna 1992 allekirjoitetusta Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastopuitesopimuksesta. Puitesopimuksen 7. osapuolikokouksessa Marrakeshissa marraskuussa 2001 saatiin pöytäkirjan toimeenpanosäännöt sovittua sellaisiksi, että pöytäkirja voidaan ratifioida.

Valiokunta pitää Kioton pöytäkirjan ratifiointia historiallisesti merkittävänä askeleena, vaikka siinä sovitut päästövähennysvelvoitteet ovat vielä vaatimattomia. Kysymyksessä on kuitenkin alku toimenpiteille, joilla ilmastonmuutoksen torjunta saadaan kansainvälisesti käyntiin. Jatkossa on tärkeää edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä, että sopimusmääräyksiä kehitetään ilmastonmuutoksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi.

Tärkeää myös on, että jatkossa pöytäkirjan velvoitteet saadaan maantieteellisesti kattaviksi. Erityisesti on pyrittävä saamaan Yhdysvallat jatkoneuvotteluihin ja noudattamaan pöytäkirjassa sovittuja vähennystavoitteita. Myös kehitysmaat tulee tulevaisuudessa saada sopimusvelvoitteiden piiriin alkaen nopeimmin kehittyvistä maista kuten Kiina, Intia ja Meksiko.

Valiokunta pitää sinänsä perusteltuna, että vähennysvelvoitteet kohdistetaan ensin teollisuusmaihin. Teollisuusmailla on historiallinen vastuu kasvihuonekaasupäästöistä, sillä kysymys on kumulatiivisesta vaikutuksesta (erityisesti CO2-päästöt säilyvät kauan ilmakehässä). Teollisuusmaiden päästöt ovat edelleen asukasta kohden huomattavan suuret, suuremmat kuin esimerkiksi missään kehittyvässä maassa.

Muita näkökohtia

Asian käsittelyn yhteydessä on valiokunta kiinnittänyt huomiota myös Kioton pöytäkirjan joustomekanismeihin. Komissio ehdottaa Euroopan laajuisen päästökaupan käynnistämistä vuonna 2005 ja on valmistellut asiaa koskevan ehdotuksen jäsenvaltioiden käsiteltäväksi. Sitä vastoin yhteistoteutuksesta (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismista (CDM) ja niiden soveltamisesta yhdessä päästökaupan kanssa ei esityksiä ole annettu. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös muita joustomekanismeja kuin päästökauppaa kehitetään. Tässä yhteydessä valiokunta vielä painottaa, että jäsenvaltioilla tulee olla riittävä päätösvalta joustomekanismien soveltamisessa, koska sovittu vähennysvelvoitekin on kansallinen.

Lopuksi valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksen liitteenä olevan Kioton pöytäkirjan 11 artiklassa on käännösvirhe. Muiden teollisuusmaiden sijasta artiklassa tulisi puhua muista sopimuspuolista.

Päätösehdotus

Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy Kiotossa 11. päivänä joulukuuta 1997 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirja kuuluu Suomen toimivaltaan ja

että Suomi antaa yhdessä Euroopan yhteisön ja sen muiden jäsenvaltioiden kanssa pöytäkirjan ratifioimisen yhteydessä ilmoituksen pöytäkirjan 4. artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta taakanjakosopimuksesta, jonka perusteella Suomen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt saavat olla ensimmäisellä sitoumuskaudella 2008—2012 keskimäärin korkeintaan samat kuin mitä ne olivat 1990 sekä

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pentti Tiusanen /vas
  • vpj. Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
  • jäs. Rakel Hiltunen /sd
  • Tarja Kautto /sd
  • Riitta Korhonen /kok
  • Jari Leppä /kesk (osittain)
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Hannu Takkula /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Pia Viitanen /sd
  • Pekka Vilkuna /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Salme Kandolin