Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiden neuvoston yleiskokous on neuvoston ylin päättävä elin. Istunto järjestetään syksyisin neuvoston puheenjohtajamaassa. Ylimääräisiä ja muita istuntoja voidaan järjestää tarvittaessa. Täysistunnossa jäsenmaiden parlamentaarikot keskustelevat ajankohtaisista asioista, tapaavat hallitusten edustajia sekä päättävät esimerkiksi suosituksista, budjetista ja seuraavasta neuvoston presidentistä ja varapresidentistä. Syksyllä 2020 neuvosto ei kokoontunut perinteiseen täysistuntoon koronapandemian vuoksi.
Yhteensä Pohjoismaiden neuvoston yleiskokoukseen kokoontuu 87 jäsentä. Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kullakin 20 jäsentä sekä varajäsentä ja Islannilla vastaavasti 7. Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on omat edustajansa. Myös jäsenmaiden hallitukset nimittävät omat edustajansa, jotka osallistuvat neuvoston istuntoihin. Viime vuosina myös kansainvälisten järjestöjen edustajia ja lähialueiden parlamentaarikkoja on osallistunut yleiskokoukseen.
Neuvoston puolueryhmät ovat keskiryhmä, konservatiivinen ryhmä, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ja Vapaa Pohjola. Suomalaiset kansanedustajat ovat edustettuina kaikissa puolueryhmissä.
Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksessä sekä Helsingin sopimuksessa määritellään järjestön työskentely- ja menettelytapoja. Lähtökohtaisesti asioiden käsittely yleiskokouksessa on julkista. Päätösvaltaisuus edellyttää 44 jäsentä tai heidän tilalleen tullutta varajäsentä. Asioita koskee myös valmistelupakko; ne tulee valmistella joko puheenjohtajistossa, valiokunnassa tai tarkastuskomiteassa ennen yleiskokouksen lopullista käsittelyä.