Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti, sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut kertovat karua kieltä talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.
Talousvaikeudet heijastuvat monin tavoin yksilöiden ja tätä kautta perheiden hyvinvointiin.Ylivelkaantuminen on lisääntynyt niin vauhdilla, että voidaan puhua yhteiskunnallisesti todella mittavasta ongelmasta. Syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla yhä edelleen peruja 1990-luvun laman ajoilta, ja monia ovat kohdanneet elämässä yllättävät haasteet, kuten työkyvyn tai työpaikan menetys, mistä on seurannut talousvaikeuksia. Myös kovasti yleistyneet korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ennalta ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.
Valtio voi vaikuttaa velallisten asemaan monin tavoin. Velkojen perintää koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä velallisten kannalta kohtuullisempaan suuntaan. Perintään liittyvät korot ja muut kulut ovat usein todella suuret suhteessa velkapääomaan. Näitä korkoja ja kuluja on rajattava nykyistä tiukemmin. Velkajärjestelyyn pääsemistä tulisi helpottaa. Myös velkojen vanhenemisaika on olennainen kysymys monien velallisten näkökulmasta. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu. Lisäksi elinkustannusten nousun johdosta ulosoton suojaosuuden suuruutta tulisi tarkastella uudelleen, jotta ulosotossa oleville turvataan riittävä toimeentulo.
Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseksi tulisi harkita talouskasvatuksen lisäämistä kouluissa sekä muuta taloustaitojen parantamiseen tähtäävän toiminnan tehostamista. Myös velkaneuvonnan ja erilaisten velallisten tukipalvelujen kehittäminen on tärkeää.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,