4.1.1
Verohallinnon päätösten ja asiakirjojen sähköinen tiedoksianto
Esityksen tavoitetta edistettäisiin lainsäädäntötoimin täydentämällä ehdotettua sähköistä tiedoksiantoa koskevaa yleissääntelyä kattavalla ja periaatteiltaan yksinkertaisella veroasioiden sähköisellä tiedoksiantomenettelyllä. Verotusta koskeva erityissääntely ei olisi yleissääntelyn kanssa päällekkäistä, vaan täydentäisi sitä ja poikkeaisi siitä eräissä yksityiskohdissaan verotusmenettelyn erityispiirteiden huomioimiseksi. Erityissääntelyn piirissä olisivat ne verovelvolliset, joilla on käytössään yleislainsäädännön mukainen viestinvälityspalvelu tai jotka ovat osoittaneet kyvykkyytensä käyttää Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluita kirjautumalla juuri tähän palveluun. Näille verovelvollisille lähetettäisiin verotusta koskevat päätökset ja muut asiakirjat sähköisesti. Sähköiselle asioinnille vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia puolestaan olisi tarjolla niille verovelvollisille, joilla ei ole käytössään viestinvälityspalvelua ja jotka eivät myöskään pysty käyttämään Verohallinnon sähköisiä asiointipalveluja tiedoksiantojen vastaanottamiseen. Lainsäädäntömuutoksissa huomioitaisiin verovelvollisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus sekä hyvää hallintoa koskevien vaatimusten toteutuminen.
Esityksessä ehdotetaan verotusmenettelylain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain ja veronkantolain tiedoksiantoa koskevien säännösten muuttamista. Verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat voitaisiin antaa tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollisella on käytössään tukipalvelulain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viestinvälityspalvelu. Jos verovelvollisella ei olisi käytössään viestinvälityspalvelua, verotusta koskevat päätökset ja muut asiakirjat voitaisiin antaa tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa täysi-ikäiselle luonnolliselle henkilölle, jolle ei ole holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettuun holhousasioiden rekisteriin merkityn tiedon perusteella määrätty edunvalvojaa tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettua, jos henkilö on lainsäädännön voimaantulon jälkeen käyttänyt Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua kirjautumalla asiointipalveluun.
Verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat voitaisiin vastaavasti antaa sähköisessä asiointipalvelussa tiedoksi myös kuolinpesille, yhteisöille, yhteisetuuksille ja yhtymille, joiden puolesta niiden laillinen edustaja tai valtuutettu on lainsäädännön voimaantulon jälkeen käyttänyt Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua kirjautumalla asiointipalveluun. Verovelvollisen suostumus ei enää olisi sähköisen tiedoksiannon edellytys.
Ehdotettu sääntely koskisi luonnollisille henkilöille, kuolinpesille, yhteisöille, yhteisetuuksille ja yhtymille tapahtuvia tiedoksiantoja riippumatta siitä, koskeeko tiedoksi annettava päätös tai asiakirja heitä verovelvollisena, tiedonantovelvollisena, muuna ilmoitusvelvollisena, palautuksen hakijana tai verosta vastuussa olevana. Tämä vastaisi nykykäytäntöä. Tässä hallituksen esityksessä verovelvolliselle tapahtuvasta tiedoksiannosta sanottu koskee vastaavasti edellä mainittuihin muihin rooleihin liittyviä päätöksiä ja asiakirjoja.
Verovelvollinen voisi milloin tahansa ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua. Päätökset ja muut asiakirjat lähetettäisiin verovelvolliselle tämän jälkeen kirjepostina, ellei verovelvollinen olisi tukipalvelulaissa tarkoitetun viestinvälityspalvelun käyttäjä. Jos verovelvollinen, jolla ei ole viestinvälityspalvelu käytössä, ilmoituksensa jälkeen kuitenkin käyttäisi Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua, tulisi hän jälleen verotusta koskevien päätösten ja asiakirjojen osalta sähköisen tiedoksiantomenettelyn piiriin. Sähköisen tiedoksiannon katsottaisiin tapahtuneen kolmantena päivänä sen jälkeen, kun päätös tai muu asiakirja on tallennettu Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun.
Veronkantolaissa tarkoitetun yhteenvedon tiedoksiantoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muiden Verohallinnon päätösten ja asiakirjojen tiedoksiantoa silloin, kun yhteenveto annetaan tiedoksi niille luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille ja muille verovelvollisille, jotka eivät kuulu suoraan veronkantolain nojalla yhteenvedon sähköisen tiedoksiannon piiriin. Yhteenvedon tiedoksiantoon näille verovelvollisille sovellettaisiin verotusmenettelylakiin ehdotettuja säännöksiä, joiden mukaan sähköisen tiedoksiannon edellytyksenä olisi se, että verovelvollisella olisi käytössään tukipalvelulaissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu, tai että verovelvollinen tai hänen valtuuttamansa on käyttänyt Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua. Vastaavaa menettelyä sovellettaisiin myös ulkomaisiin verovelvollisiin, mukaan lukien ne verovelvolliset, jotka suorittavat Suomeen ainoastaan arvonlisäveroa, johon sovelletaan arvonlisäverolain 12 a luvussa tarkoitettua erityisjärjestelmää. Voimassa olevan sääntelyn mukaan yhteenvedon pakollisen sähköisen tiedoksiannon piirissä olevat verovelvolliset saisivat jatkossakin yhteenvedon tiedoksi sähköisesti. Tältä osin esityksessä ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia.
Veronkantolain mukaisen yhteenvedon sähköisen tiedoksiannon määräaika muutettaisiin vastaamaan yleistä sähköisen tiedoksiannon kolmen päivän määräaikaa. Mikäli yhteenvetoa ei voitaisi esimerkiksi teknisen esteen vuoksi antaa tiedoksi sähköisesti, katsottaisiin yhteenveto annetun tiedoksi sähköisesti kolmantena päivänä esteen poistumisen jälkeen, eikä yhteenvetoa nykyiseen tapaan lähetettäisi postitse.
Esityksessä ehdotettu verotusta koskevien päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiantomenettely vastaisi sähköisen tiedoksiannon yleissääntelyä koskevassa esityksessä ehdotettavaa muutosta siltä osin, että asianosaisen suostumus ei olisi enää sähköisen tiedoksiannon edellytyksenä. Ehdotetun yleislainsäädännön tavoin lähtökohtana olisi sähköinen tiedoksianto niissä tapauksissa, joissa asianosainen on osoittanut tosiasiallisen kyvykkyytensä sähköiseen asiointiin. Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun käyttämisen katsottaisiin lähtökohtaisesti osoittavan, että verovelvollisella on kyvykkyys myös ottaa vastaan sähköisiä tiedoksiantoja Verohallinnolta tuossa palvelussa.
Tämä esitys täydentäisi ehdotettua yleistä sääntelyä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi, jota on kuvattu tarkemmin esityksen jaksossa 2.2.2. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevat yleiset tavoitteet, ehdotukset ja niiden vaikutukset on kuvattu yksityiskohtaisesti hallituksen esityksessä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/2025 vp).
Lakimuutoshankkeen (Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi, VM085:00/2024) tiedot valtioneuvoston hankesivuilla: .
https://vm.fi/hanke?tunnus=VM085:00/2024
Yleinen sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskeva sääntely koskisi yleisesti viranomaisten tiedoksiantoja. Verotuksen menettelysäännökset täydentäisivät yleislakia siten, että kaikki Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun käyttäjät saisivat tiedoksiannon sähköisesti, vaikka he eivät käyttäisi Suomi.fi-viestinvälityspalvelua. Yleissääntelyyn tehtyä rajausta vastaavasti alaikäiset henkilöt ja henkilöt, joilla on edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu, eivät kuitenkaan olisi sähköisen tiedoksiannon piirissä sillä perusteella, että he käyttävät Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua.
Sähköisen tiedoksiannon yleissääntelyä koskevassa esityksessä ehdotettavasta poiketen verotusta koskevien asiakirjojen asianosaisen suostumuksesta riippumaton sähköinen tiedoksiantomenettely ulottuisi luonnollisten henkilöiden lisäksi myös kuolinpesiin, yhteisöihin, yhteisetuuksiin ja yhtymiin. Tavoitteena on, että sähköinen tiedoksiantomenettely toteutettaisiin samanlaisena kaikkien verotusta koskevien tiedoksiantojen kohdalla. Ehdotettu sääntely koskisi verotusta koskevia tiedoksiantoja, jotka toimitetaan verotusmenettelystä annetun lain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain, veronkantolain sekä muiden verotuksen menettelysäännösten mukaisesti ja niihin liittyvää menettelyä. Veronkantolain mukaisen yhteenvedon muita Verohallinnon päätöksiä ja asiakirjoja laajempi sähköinen tiedoksianto säilytettäisiin ennallaan. Ehdotettu sääntely ei myöskään koskisi Verohallinnon muiden päätösten ja asiakirjojen, kuten yleishallinnollisten asioiden, tiedoksiantoja. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tietopyyntöasiat, kanteluasiat sekä vahingonkorvausasiat. Näitä asioita varten Verohallinnolla ei ole nimenomaista sähköisen asioinnin palvelua.
Esityksen mukaisessa menettelyssä Verohallinto selvittäisi ennen tiedoksiantoa tietojärjestelmän kirjautumistiedoista, onko verovelvollisella käytössään viestinvälityspalvelu ja onko verovelvollinen käyttänyt Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua. Verohallinnolla on yksiselitteinen tieto niistä henkilöistä ja yhteisöistä, jotka ovat kirjautuneet Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun.
Luonnollisen henkilön kohdalla tarkistettaisiin, onko hänellä käytössään Suomi.fi-viestinvälityspalvelu, ja onko hän itse kirjautunut Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun omassa asiassaan. Kirjautumisen lisäksi merkityksellistä ei olisi se, mitä toimenpiteitä henkilö on tehnyt OmaVero-palvelussa kuten esimerkiksi se, onko hän antanut veroilmoituksia vai tarkastellut verotuspäätöksiä.
Kuolinpesän, yhteisön, yhteisetuuden ja yhtymän kohdalla tarkistettaisiin, onko verovelvollisella käytössään viestinvälityspalvelu ja onko verovelvollisen laillinen edustaja tai valtuutettu, jolla on Suomi.fi-palvelussa annettu voimassa oleva yleinen valtuus verovelvollisen veroasioiden hoitoon, kirjautunut verovelvollisen asiassa Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun. Vastaavasti kuten luonnollisten henkilöiden osalta kirjautumisen lisäksi merkityksellistä ei olisi se, mitä toimenpiteitä asiointipalvelun käyttäjä on tehnyt OmaVero-palvelussa.
Pääsy yrityksen OmaVero-palveluun ja siellä tiedoksi annettuun asiakirjaan edellyttää, että yrityksen laillisia edustajia koskevat rekisteritiedot ja valtuudet ovat ajan tasalla. Esimerkiksi, kun osakeyhtiö poistetaan kaupparekisteristä, sen lailliset edustajat eivät voi enää kirjautua OmaVeroon yhtiön asioissa. Asiointimahdollisuus tulee tarvittaessa turvata erikseen annettavilla valtuutuksilla. Tällaisissa ja muissa muutostilanteissa verovelvollisen vastuulla on huolehtia siitä, että yrityksen rekisteritiedot ja valtuutukset ovat kunnossa.
Luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhteisö, yhteisetuus ja yhtymä voivat käyttää hallintoasiassa asiamiestä tai avustajaa hallintolain 12 §:n mukaisesti. Verotusmenettelylain 26 c §:n ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 56 §:n mukaisesti tiedoksianto toimitetaan asiamiehelle, jos asiamies on merkitty verovelvollisen edustajaksi Verohallinnon asiakasrekisteriin. Tätä tiedoksiantomenettelyä ei ehdoteta muutettavaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verovelvollisen verotusta koskevat asiakirjat annetaan tiedoksi asiamiehen osoitteeseen silloin, kun asiamies on merkitty verovelvollisen edustajaksi Verohallinnon asiakasrekisteriin. Tämän lisäksi verovelvollinen voi yksittäisessä asiassa, esimerkiksi oikaisuvaatimusasiassa, ilmoittaa kyseistä asiaa koskevan prosessiosoitteen, johon asiaa koskeva tiedoksianto toimitetaan. Ehdotuksen mukaisesti silloin, kun asiakas ilmoittaa yksittäisessä asiassa tätä asiaa koskevan prosessiosoitteen, tiedoksianto toimitetaan sen mukaiseen osoitteeseen.
Alaikäisen tai muun vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hallintolain 14 ja 15 §:n mukaisesti edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja. Vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.
Esityksessä ehdotetussa menettelyssä alaikäisen henkilön tai henkilön, jolle on palveluun kirjautumishetkellä holhousasioiden rekisteriin merkityn tiedon perusteella määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu, asiointi OmaVero-palvelussa ei käynnistäisi sähköistä tiedoksiantomenettelyä. Alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu, voisi kuitenkin olla sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä silloin, jos hänellä on käytössä tukipalvelulaissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu. Näitä verovelvollisia koskeva sähköinen tiedoksiantomenettely toteutettaisiin siten yleislainsäädännön mukaisten yhtenäisten menettelyiden mukaisesti eikä verotusasiakirjojen tiedoksiantomenettelyssä olisi heitä koskevaa poikkeusta. Sähköinen tiedoksiantomenettely toteutettaisiin lapsen huoltoa ja holhousasioita koskevan yleisen sääntelyn perusteella siten, että Suomi.fi-viestinvälitystili avattaisiin pyynnöstä alaikäiselle tai henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu. Tällöin myös verotusta koskevat tiedoksiannot toimitettaisiin sähköisesti. Tällä ei kuitenkaan olisi merkitystä silloin, kun verovelvolliselle on merkitty edustaja, esimerkiksi edunvalvoja, tai valtuutettu asianhoitajaksi Verohallinnon asiakasrekisteriin. Näissä tapauksissa verovelvollista koskeva tiedoksianto toimitettaisiin asianhoitajalle nykykäytännön mukaisesti kirjepostina.
Ehdotettujen säännösten mukaan Verohallinto lähettäisi verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle tiedoksiannosta ilmoituksen tukipalvelulaissa tarkoitettuun viestinvälityspalveluun tai verovelvollisen tai tämän valtuuttaman tätä tarkoitusta varten Verohallinnolle ilmoittamaan puhelinnumeroon tai muuhun sähköiseen osoitteeseen. Verovelvollisen mahdollisuus ilmoittaa veroasioissa heräteyhteystiedoksi matkapuhelinnumero täydentäisi yleislainsäädännön mukaista tiedoksiantomenettelyä. Muu sähköinen osoite voisi olla mikä tahansa tietoturvallinen paikka, jonne Verohallinto voi lähettää ilmoituksen ja joka tavoittaa verovelvollisen. Ilmoitusta ei kuitenkaan lähetettäisi, jos Verohallinnolla ei ole verovelvollisen sähköistä yhteystietoa.
Jos verovelvollisella on käytössä tukipalvelulaissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu, lähetettäisiin ilmoitus aina vähintään Suomi.fi-viestinvälityspalveluun. Verovelvollinen voisi ilmoittaa Verohallinnolle puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen tai muun sähköisen osoitteen, johon haluaa ilmoituksen tiedoksiannosta. Verovelvollisella voisi olla useampia ilmoitusosoitteita ja ilmoitus voitaisiin lähettää verovelvollisen lisäksi myös taholle, jonka verovelvollinen on valtuuttanut hoitamaan verotusta koskevia asioita. Kustannussyistä tiedoksiannosta tekstiviestiä käytettäisiin ensisijaisesti luonnollisen henkilön tiedoksiannoista ilmoittamisessa.
Nykysääntelystä poiketen tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen lähettäminen ei olisi sähköisen tiedoksiannon pätevyyden oikeudellinen edellytys. Ehdotetussa erityissääntelyssä poikettaisiin asiointilakiin ehdotetusta 19 b §:stä, jonka mukaan viranomaisen on ilmoitettava asiointipalveluun lähetetystä tiedoksi annettavasta asiakirjasta sen vastaanottajalle. Tiedoksianto tapahtuisi, kun Verohallinto tallentaa päätöksen tai muun asiakirjan Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun. Jos ilmoituksen lähettäminen asetettaisiin sähköisen tiedoksiannon oikeudelliseksi edellytykseksi, edellyttäisi se sitä, että Verohallinnolla olisi tiedossa sellainen nimenomainen sähköinen tiedoksianto-osoite, johon ilmoitus lähetettäisiin. Sähköisen tiedoksianto-osoitteen ilmoittamista ei ole kuitenkaan ole mahdollista säätää pakolliseksi, mikä johtaisi siihen, että sähköinen tiedoksianto olisi verotuksessa käytännössä edelleen suostumukseen perustuvaa, jos ilmoituksen lähettäminen asetettaisiin sähköisen tiedoksiannon oikeudelliseksi edellytykseksi. Sähköinen ilmoitusosoite ei ole myöskään sähköistä tiedoksiantoa koskevan yleissääntelyn mukainen vaatimus, jos tiedoksianto tapahtuu Suomi.fi-viestinvälityspalvelussa. Ilmoituksen lähettämisellä olisi kuitenkin vaikutusta tiedoksiantoaikaan, jos ilmoituksen lähettämisessä on ollut tekninen este. Jos verovelvollinen on ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen ilmoituksen lähettämistä varten, alkaisi tiedoksiantoaika vasta, kun tekninen este on poistunut ja ilmoitus tiedoksiannosta voidaan lähettää. Verohallinnolla olisi aina tieto siitä, milloin tiedoksianto on tapahtunut, ja tämä täsmällinen tieto olisi käytettävissä oikaisu- ja valitusasioissa.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös tiedoksiantoajankohdasta. Tiedoksiannon katsottaisiin tapahtuneen kolmantena päivänä siitä, kun päätös tai muu asiakirja on tallennettu Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun. Tiedoksiantoajankohta poikkeaisi asiointilain 19 §:stä, jonka mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Yleislainsäädännöstä poikkeaminen olisi perusteltua ensiksikin siksi, että verotusta koskevia päätöksiä ja asiakirjoja ei lähetetä verovelvolliselle viestinä Suomi.fi-viestinvälityspalveluun tai muualle, vaan ne ovat verovelvollisen saatavissa OmaVero-palvelussa. Tiedoksiantoajankohtaa ei voitaisi yleisesti kytkeä viestin lähettämiseen siitäkään syystä, että verovelvollisella ei välttämättä ole viestinvälityspalvelu käytössään tai hän voi halutessaan jättää ilmoittamatta Verohallinnolle sähköisen yhteystiedon viestien vastaanottamista varten. Verohallinto olisi suorittanut sähköiseen tiedoksiantoon kuuluvat tehtävät, kun päätös tai muu asiakirja on tallennettu verovelvollisen saataville OmaVero-palveluun. Jos sähköisen tiedoksiannon piiriin kuuluva verovelvollinen päättää jättää antamatta sähköisen yhteystiedon, verovelvollisen tulee seurata säännöllisesti OmaVero-palvelua sinne saapuvien tiedoksiantojen varalta. Tämä vastaisi yleislainsäädännön mukaista tilannetta, jossa henkilöllä on viestinvälityspalvelu käytössään, mutta hän ei halua ilmoittaa sinne sähköistä osoitettaan heräteilmoituksia varten. Jos verovelvollinen kokisi OmaVeron seuraamisen hankalaksi, hän voisi milloin tahansa käydä lisäämässä sähköisen yhteystietonsa, jolloin hän alkaisi saada heräteilmoituksia OmaVeroon tulleista päätöksistä ja muista asiakirjoista.
Jos pääsyssä Verohallinnon sähköiseen palveluun tai ehdotetun verotusmenettelylain 26 c §:n 5 momentin mukaisen ilmoituksen lähettämisessä olisi ollut tänä aikana tekninen este, asiakirja katsottaisiin annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut.
Verovelvollisen kyky käyttää Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua voi muuttua. Lisäksi voi esiintyä tilanteita, joissa henkilö on kirjautunut Verohallinnon asiointipalveluun toisen avustamana, mutta hänellä itsellään ei ole todellista kyvykkyyttä vastaanottaa sähköisiä tiedoksiantoja. Esityksessä ehdotetaan, että verovelvollinen voisi ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua. Ilmoituksen voisi tehdä asiointipalvelussa jo samalla asiointikerralla, kun verovelvollinen kirjautuu OmaVeroon sähköisen tiedoksiantomenettelyn aloittavalla tavalla tai myöhemmin. Ilmoitusta ei tarvitsisi perustella, eikä sen huomioon ottaminen edellyttäisi selvitystä esimerkiksi siitä, että verovelvollisen kyky käyttää sähköistä asiointipalvelua on myös tosiasiallisesti heikentynyt. Ilmoituksen tekeminen siitä, että verovelvollinen ei käytä OmaVeroa, olisi siis kaikkien verovelvollisten käytettävissä.
Kuolinpesän, yhteisön, yhteisetuuden ja yhtymän kohdalla ilmoituksen voisi tehdä tätä edustava henkilö. Ilmoituksen tekeminen tarkoittaisi sitä, että ilmoituksen käsittelyn jälkeen päätökset ja muut asiakirjat toimitettaisiin verovelvolliselle kirjepostina edellyttäen, että verovelvollisella ei ole käytössään tukipalvelulaissa tarkoitettua viestinvälityspalvelua. Jos verovelvollinen, jolla ei ole käytössään viestinvälityspalvelua, kirjautuisi ilmoituksen jälkeen Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun uudelleen, siirtyisi hän välittömästi takaisin sähköisen tiedoksiannon piiriin. Verovelvollinen voisi kuitenkin tämän jälkeen ilmoittaa uudelleen, että hän ei käytä sähköisen asioinnin palvelua.
Jos verovelvollinen ilmoittaisi Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua, sovellettaisiin häneen siis sähköistä tiedoksiantoa vain silloin, kun hänellä on käytössä tukipalvelulain mukainen viestinvälityspalvelu. Käytännössä tämä koskisi lähinnä luonnollisia henkilöitä, koska muilla verovelvollisilla on vain harvoin käytössä viestinvälityspalvelu.
Verotusasiakirjojen sähköinen tiedoksiantomenettely sisältää myös harkintaa. Ehdotettujen säännösten sanamuodon mukaisesti Verohallinto voi antaa verotusasiakirjat tiedoksi sähköisesti siten, kun edellä on kerrottu. Sääntely vastaisi tältä osin asiointilain 19 §;ää, jonka mukaan viranomaisella on harkintavaltaa ratkaista, käytetäänkö sähköistä tiedoksiantoa vai annetaanko asiakirja tiedoksi kirjepostina. Verohallinto käyttäisi harkintaa esimerkiksi arvioidessaan, onko tiedoksi annettava asiakirja sen luonteinen, että sen vieminen OmaVeroon voisi vaarantaa asiakirjaan liittyvän erityisen suojan tarpeen. Tällainen suojaamisen tarve liittyy esimerkiksi sisäpiiritietoja sisältäviin verotusasiakirjoihin, jotka voidaan antaa tiedoksi vain yrityksen sisäpiiriin kuuluvalle henkilölle. Verohallinto voisi käyttää tiedoksiantotapaan liittyvää harkintaa myös silloin, kun Verohallinto saa tiedon siitä, että henkilöllä ei ole tosiasiallista pääsyä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelussa oleviin tiedoksiantoihin esimerkiksi siitä syystä, että palvelu ei tältä osin täytä saavutettavuusvaatimuksia. Verohallinto voisi tällöin käyttää harkintaa ja tehdä tietojärjestelmään merkinnän, että tällaisissa tapauksissa tiedoksianto toimitetaan paperilla eikä satunnainen OmaVeron käyttö tai viestinvälityspalvelun käyttö siirtäisi henkilöä takaisin sähköisen tiedoksiannon piiriin Verohallinnon päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiannon osalta. Tällaisen harkinnan käynnistäisi käytännössä Verohallinnolle tehty yhteydenotto. Tällaisessa tilanteessa Verohallinto tekisi harkinnan sen mukaisesti, kuin asia on Verohallinnolle selvitetty. Pääsääntönä olisi kuitenkin ilmoitus siitä, että verovelvollinen ei käytä OmaVeroa ja Suomi.fi-viestinvälityspalvelusta irtautuminen.
Ehdotetut säännökset tulisivat voimaan 12.1.2026 yhtä aikaa asiointilain ja tukipalvelulain yleissääntelyn muutosten kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että verotusta koskevat päätökset ja muut asiakirjat annettaisiin tiedoksi sähköisesti siitä ajankohdasta alkaen, jona verovelvollinen on lain voimaantulon jälkeen käyttänyt Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua. Luonnolliselle henkilölle tiedoksianto toimitettaisiin sähköisesti myös siinä tapauksessa, että hän on 12.1.2026 voimaan tulevaksi ehdotetun yleissääntelyn perusteella sähköisen tiedoksiannon piirissä käytettyään tukipalvelulaissa tarkoitettua tunnistuspalvelua. Kuolinpesille, yhteisöille, yhteisetuuksille ja yhtymille tiedoksianto voitaisiin toimittaa sähköisesti myös silloin, kun niillä on käytössä tukipalvelulaissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu, mutta tätä sovellettaisiin vasta 1.1.2027 alkaen. Lisäksi tiedoksianto voitaisiin toimittaa 12.1.2026 lukien sähköisesti myös niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen on ennen 12.1.2026 antanut Verohallinnolle suostumuksensa sähköiseen tiedoksiantoon ja suostumus on lain voimaan tulleessa edelleen voimassa.
Esimerkkitilanteita
Esimerkki 1. Henkilö ei ole Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käyttäjä. Henkilö menee katsomaan OmaVerosta keväällä 2026, saako hän veronpalautusta. Henkilö kirjautuu OmaVero-palveluun käyttämällä Suomi.fi-tunnistuspalvelua. Henkilölle ilmoitetaan tunnistautuessa, että hänet merkitään Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käyttäjäksi ja pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoite viestinvälityspalveluun saapuvia viestien heräteilmoituksia varten. Henkilölle kerrotaan, että hän saa jatkossa tiedoksiannot sähköisesti. Henkilölle kerrottaisiin saman tunnistautumistapahtuman yhteydessä lisäksi, miten hän voi päättää Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käytön.
Henkilö jatkaa OmaVero-palveluun ja kirjautuessaan palveluun Verohallinnolle tallentuu tieto siitä, että henkilö on käyttänyt OmaVeroa. Henkilölle kerrotaan OmaVeroon kirjautumisen yhteydessä, että hän saa tästä hetkestä alkaen verotusta koskevat tiedoksiannot sähköisesti. Samalla häneltä kysytään sähköistä osoitetta tiedoksiannosta tehtävää ilmoitusta varten. Henkilölle kerrotaan, että verotusta koskevat tiedoksiannot ovat OmaVerossa ja ilmoitus tiedoksiannosta lähetetään Suomi.fi-viestinvälityspalveluun ja Verohallinnon tiedossa olevaan puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen. Henkilö saisi tiedon myös siitä, että hän voi ilmoittaa Verohallinnolle, että ei käytä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua.
Esimerkki 2. Luonnollista henkilöä edustava asiamies kirjautuu vuonna 2026 henkilön puolesta OmaVeroon tarkastamaan veroilmoitusta. Luonnollinen henkilö ei tule sähköisen tiedoksiannon piiriin tämän kirjautumisen johdosta, koska luonnollisen henkilön kohdalla edellytetään henkilökohtaista kirjautumista.
Esimerkki 3. Yhteisö ei ole Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käyttäjä. Valtuutettu, jolle on annettu Suomi.fi-palvelussa yleinen valtuus hoitaa yhteisön veroasioita, tai yhteisön laillinen edustaja kirjautuu vuonna 2026 OmaVeroon katsomaan yhteisöä koskevia verotuspäätöksiä. Verohallinnolle tallentuu tieto siitä, että yhteisö käyttää OmaVeroa ja yhteisö on tästä hetkestä alkaen verotusasioiden sähköisen tiedoksiannon piirissä. Kirjautumisen yhteydessä valtuutetulle tai edustajalle ilmoitetaan, että yhteisö on tästä hetkestä alkaen verotusasioiden sähköisen tiedoksiannon piirissä ja häntä pyydetään ilmoittamaan sähköinen osoite tiedoksiannosta tehtävää ilmoitusta varten. Tämän kirjautumisen johdosta valtuutettu tai edustaja ei siirry sähköiseen tiedoksiantomenettelyyn valtuutetun tai edustajan oman henkilökohtaisen verotuksen osalta.
Esimerkki 4. Luonnollinen henkilö tai yhteisö kirjautuu kertaluonteisesti OmaVeroon, mutta ei aio käyttää OmaVeroa jatkossa säännöllisesti. Luonnollinen henkilö tai yhteisön edustaja voi OmaVerossa ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä OmaVeroa. Ilmoituksen siitä, että ei käytä OmaVeroa, voi lähettää myös postitse. Ilmoitus saapuu 1.5.2026 ja asian käsittelyn jälkeen tiedoksiannot toimitetaan postitse. Luonnollinen henkilö tai yhteisön edustaja kirjautuu kuitenkin OmaVeroon 1.7.2026. Tällöin henkilölle tai yhteisölle ilmoitetaan, että tämä on jälleen verotusasiakirjojen sähköisen tiedoksiannon piirissä.
Esimerkki 5. Luonnollinen henkilö voi harjoittaa liiketoimintaa, ammattia tai maataloutta yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Uudistuvassa menettelyssä tiedoksiantomenettelyyn vaikuttaa vain henkilön oma kirjautuminen OmaVeroon. Jos elinkeinonharjoittaja on antanut kirjanpitäjälleen valtuutuksen hoitaa veroasioitaan OmaVerossa, kirjanpitäjän kirjautuminen OmaVeroon ei vielä tarkoita elinkeinonharjoittajan siirtymistä sähköisen tiedoksiantomenettelyn piiriin. Sen sijaan verovelvollisen itsensä kirjautuminen OmaVeroon tarkoittaa sekä henkilökohtaisten veroasioiden että liiketoimintaa koskevien veroasioiden tiedoksiantomenettelyn muuttumista sähköiseksi. Verohallinto voi tarjota verovelvolliselle ja kirjanpitäjälle mahdollisuuden merkitä OmaVeroon sähköiset osoitteet tiedoksiannoista tehtäviä ilmoituksia varten siten, että kirjanpitäjä saa ilmoituksen elinkeinotoimintaan liittyvistä tiedoksiannoista.
4.1.2
Verotusta koskevan erityissääntelyn ja sähköisen tiedoksiannon yleissääntelyn yhteensovittamisesta
Tässä esityksessä ehdotettu Verohallinnon päätösten ja muiden asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa koskeva menettely noudattaisi lähtökohdiltaan asiointilakiin ehdotettua yleissääntelyä. Ehdotetun asiointilain 19 §:n mukaan asiakirja voitaisiin antaa tiedoksi sähköisenä viestinä viranomaisen vastuulla olevaan sähköisen asioinnin palveluun. Verohallinnon ollessa kysymyksessä sähköinen tiedoksianto tapahtuisi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, OmaVerossa.
Ehdotetussa asiointilain 19 b §:ssä säädettäisiin ilmoituksen lähettämisestä asiointipalvelussa tapahtuvasta tiedoksiannosta. Mainitun pykälän mukaan viranomaisen olisi ilmoitettava asiointipalveluun lähetetystä tiedoksi annettavasta asiakirjasta sen vastaanottajalle. Ilmoitus lähetettäisiin joko viestinvälityspalveluun, tai jos viestinvälityspalvelu ei ole vastaanottajalla käytössä, ilmoitus lähetettäisiin muuhun sähköiseen osoitteeseen, jonka vastaanottaja on ilmoittanut viranomaiselle ilmoituksen lähettämistä varten. Yleissääntely mahdollistaisi siten lähtökohtaisesti sähköisen tiedoksiannon viranomaisen asiointipalveluun sekä Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käyttäjille että niille henkilöille, joilla ei ole viestinvälityspalvelua käytössä.
Vaikka yleislain sääntely lähtökohtaisesti mahdollistaisi tässä esityksessä ehdotetun perusratkaisun sähköisen tiedoksiannon ulottamisesta myös sellaisiin OmaVero-palvelun käyttäjiin, joilla ei ole käytössä Suomi.fi-viestinvälityspalvelu, olisi ehdotettavassa erityissääntelyssä tietyiltä osin välttämätöntä poiketa yleissääntelystä. Toisin kuin Suomi.fi-viestinvälityspalvelussa tapahtuvassa sähköisessä tiedoksiannossa, asiointilain 19 b § edellyttää, että viranomaisen asiointipalvelussa tapahtuvasta tiedoksiannosta on aina lähetettävä ilmoitus tiedoksiannon vastaanottajalle. Suomi.fi-viestinvälityspalvelussa tapahtuvassa tiedoksiannossa ilmoituksen lähettämistä edellytetään vain siinä tapauksessa, jos vastaanottaja on ilmoittanut viestinvälityspalveluun sähköisen osoitteen ilmoituksen lähettämistä varten.
Esitys sisältäisi erityissäännökset sähköisen tiedoksiannon johdosta verovelvolliselle annettavasta ilmoituksesta. Ilmoitus voitaisiin asiointilain 19 b §:n mukaisesti antaa Suomi.fi-viestinvälityspalveluun tai verovelvollisen muuhun sähköiseen osoitteeseen kuten sähköpostilla verovelvollisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai tekstiviestinä verovelvollisen ilmoittamaan puhelinnumeroon. Yleissääntelystä poiketen tässä esityksessä ehdotetaan, että ilmoitusta ei lähetettäisi, jos Verohallinnolla ei ole verovelvollisen sähköistä yhteystietoa.
Säännös on tarpeen, jotta esitykselle asetettu tavoite varmistaa, että kaikille sähköiseen asiointiin kyvykkäille verovelvollisille voitaisiin antaa päätökset ja asiakirjat tiedoksi sähköisesti verotusta koskevissa asioissa, olisi saavutettavissa. Sähköisen yhteystiedon antamista ei ole mahdollista säätää pakolliseksi verotusta koskevissa asioissa. Jos sähköisen yhteystiedon antaminen ilmoitusta varten olisi edellytys Verohallinnon päätösten ja muiden asiakirjojen sähköiselle tiedoksiannolle, voisivat Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua säännöllisesti käyttävät verovelvolliset tietoisesti jättäytyä sähköisen tiedoksiannon ulkopuolelle jättämällä ilmoittamatta sähköpostiosoitteensa tai puhelinnumeronsa. Kysymys olisi tällöin tosiasiallisesti suostumukseen perustuvasta tiedoksiannosta, josta tässä esityksessä on tarkoitus luopua.
Ehdotettu sääntelyratkaisu ilmoituksen lähettämisestä silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen, vastaisi asiointilain 19 a §:n säännöstä, joka koskee heräteilmoituksen lähettämistä Suomi.fi-viestinvälityspalveluun tapahtuvasta tiedoksiannosta. Mainitun pykälän mukaan viestinvälityspalvelusta ei lähetettäisi heräteilmoitusta, jos tiedoksiannon vastaanottaja ei ole ilmoittanut sähköistä yhteystietoa ilmoituksen lähettämistä varten. Tiedoksianto tapahtuisi tällöin pätevästi sähköisesti viestinvälityspalvelussa, vaikka tiedoksiannosta ei lähtisikään erillistä heräteilmoitusta. Sähköisen tiedoksiannon mahdollistamista Verohallinnon OmaVero-palvelussa vastaavin edellytyksin ei voida pitää vastaanottajan oikeusturvan näkökulmasta suurempiriskisenä kuin sähköistä tiedoksiantoa ilman vastaanottajalle lähetettävää heräteilmoitusta Suomi.fi-viestinvälityspalvelussa, kun otetaan huomioon Verohallinnon OmaVero-palvelun käyttäjämäärät ja yleinen tunnettavuus. Lisäksi Verohallinnon OmaVero-palvelusta heräteilmoitus olisi mahdollista lähettää myös tekstiviestitse, mikä parantaisi huomattavasti tiedoksiannon vastaanottajan mahdollisuuksia saada tehokkaasti ilmoitus tiedoksiannosta. Tekstiviestitse tapahtuva heräteilmoituksen lähettäminen olisi hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun verovelvollisella ei ole ilmoituksen lähettämiseen soveltuvaa sähköpostiosoitetta. Esityksessä on myös otettu huomioon heräteilmoitusta koskevan ehdotuksen oikeusturvanäkökohdat esimerkiksi eri väestöryhmien osalta ja eri elämäntilanteiden varalta. Edellä kuvatun perusteella on katsottava olevan painava syy, että nyt ehdotettavassa erityissääntelyssä tiedoksiannosta lähettävän ilmoituksen osalta säädetään poikkeus asiointilain 19 b §:n säännökseen.
Vastaavin perustein esityksessä ehdotetaan, että tiedoksianto tapahtuisi kolmantena päivänä siitä, kun Verohallinto tallentaa päätöksen tai muun asiakirjan Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun. Nykysääntelystä poiketen tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen lähettäminen ei siten olisi sähköisen tiedoksiannon pätevyyden oikeudellinen edellytys. Yleissääntelyssä asiakirja puolestaan katsottaisiin asiointilain 19 §:n 3 momentin mukaisesti annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä viestinvälityspalveluun tai asiointipalveluun, jollei muuta näytetä.
Verohallinnon asiakkaat tulisivat jatkossa sähköisen tiedoksiannon piiriin kahdella perusteella. Yhtäältä verovelvollinen voisi tulla sähköisen tiedoksiannon piiriin sillä perusteella, että hänellä on käytössään tukipalvelulaissa tarkoitettu viestinvälityspalvelu ja toisaalta tämä voisi tapahtua myös Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun kirjautumisen perusteella. Sekä viestinvälityspalvelun käyttöön että Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun käyttöön liittyy mahdollisuus kieltäytyä sähköisestä tiedoksiannosta, mutta kieltäytymisen perusteet, sen vaikutukset ja toimet, jotka johtaisivat paluuseen sähköiseen tiedoksiantoon, eroavat.
Sähköisen tiedoksiannon yleissääntelyn ja Verohallintoa koskevan erityissääntelyn lähtökohdat eroavat toisistaan. Yleissääntelyssä sähköinen tiedoksianto perustuu pohjimmiltaan vapaaehtoisuuteen, koska henkilö voi halutessaan ilmoittaa irtautuvansa sähköisestä tiedoksiantomenettelystä sulkemalla viestinvälityspalvelutilinsä. Tilannetta ei muuta toiseksi se, että kuuden kuukauden määräajan jälkeen henkilö palautuu viranomaisaloitteisesti Suomi.fi-viestien käyttäjäksi, jos hän kirjautuu viranomaispalveluun Suomi.fi-tunnistusta käyttäen. Henkilöllä on tällöin mahdollisuus aina uudestaan ilmoittaa viestinvälityspalvelutilin käyttämisen päättämisestä.
Ehdotetun mukaisesti henkilö tulisi verotusasiakirjojen sähköisen tiedoksiannon piiriin myös käyttämällä OmaVero palvelua. Esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on ilmoittanut lopettavansa Suomi.fi-viestien käytön ja siten jättäytynyt yleissääntelyn perusteella sähköisen tiedoksiannon ulkopuolelle, olisi hän kuitenkin veroasioissa sähköisen tiedoksiannon piirissä, jos hän olisi kirjautunut Verohallinnon sähköisen asiointipalveluun lain voimaantulon jälkeen. Jos henkilö puolestaan ilmoittaisi Verohallinnolle, että hän ei käytä OmaVeroa, Verohallinnon päätökset ja muut asiakirjat lähetettäisiin hänelle postitse edellyttäen, että hänellä ei ole käytössään viestinvälityspalvelua. Jos hän kuitenkin käyttäisi Suomi.fi-tunnistamispalvelua, tulisi hän sähköisen tiedoksiannon piiriin sillä perusteella, että hänellä on käytössään viestinvälityspalvelu ja myös verotusta koskevat asiakirjat tulisivat hänelle sähköisesti tiedoksi. Tällöinkin hänellä olisi mahdollisuus toki kieltäytyä yleissääntelyn mukaisesti sähköisestä tiedoksiannosta.
Kun henkilö kirjautuu Suomi.fi-tunnistuspalvelua käyttäen viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun ensimmäistä kertaa, saisi hän sähköistä tiedoksiantoa koskevan ehdotetun yleislainsäädännön mukaisesti tiedon siitä, että hän saa jatkossa viranomaistiedoksiantoja sähköisesti ja että hänelle otetaan käyttöön Suomi.fi-viestinvälityspalvelu. Henkilö saisi myös tiedon mahdollisuudesta irtautua sähköisestä tiedoksiantomenettelystä. Hän saisi tiedon myös siitä, että irtautuessaan sähköisestä tiedoksiannosta Suomi.fi-kirjautumisen käyttäminen seuraavan kuuden kuukauden aikana ei vaikuttaisi hänen asiakirjojensa tiedoksiantotapaan. Jos henkilö käyttäisi Suomi.fi-kirjautumista Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun tunnistautumisessa, saisi hän kuitenkin tiedon siitä, että käyttäessään Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua hän saisi kaikki verotusta koskevat tiedoksiannot sähköisesti riippumatta siitä, onko hänellä Suomi.fi-viestit käytössä.
Esimerkiksi, jos luonnollinen henkilö on ilmoittanut Suomi.fi-palvelussa, ettei ota vastaan sähköisiä tiedoksiantoja, Suomi.fi-tunnistuspalveluun kirjautuminen seuraavan kuuden kuukauden aikana ei palauta häntä yleissääntelyn mukaiseen sähköiseen tiedoksiantomenettelyyn. Jos henkilö kuitenkin kirjautuu Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun ennen kuuden kuukauden ajan kulumista, saa hän tämän jälkeen verotusta koskevat asiakirjat tiedoksi sähköisesti, vaikka hän ei olisi yleisen sähköisen tiedoksiannon piirissä Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käytön perusteella. Verohallinto tiedottaa henkilöä kirjautumisen vaikutuksista tiedoksiantotapaan sillä hetkellä, kun hän kirjautuu Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun. Hänelle kerrotaan siitä, että hän saa jatkossa verotusta koskevat tiedoksiannot sähköisesti, vaikka hänellä ei olisi käytössään tukipalvelulaissa tarkoitettua viestinvälityspalvelua. Henkilö saa lisäksi tiedon siitä, että hän voi ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua, jolloin hän saa tämän ilmoituksen käsittelyn jälkeen tiedoksiannot Verohallinnolta postitse, jollei hänellä ole Suomi.fi-viestinvälityspalvelua käytössään. Verohallinnolle annettu ilmoitus siitä, että verovelvollinen ei käytä Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua, on voimassa niin pitkään, kunnes verovelvollinen kirjautuu taas käyttämään Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua.
Edellä kuvatussa tilanteessa Verohallinnon ja Suomi.fi-palveluiden tuottaman informaation on oltava selkeää ja ymmärrettävää, jotta verovelvollinen ymmärtää, mikä vaikutus sähköisten palveluiden käyttämisellä on hänen tiedoksiantoihinsa.