1
Lakiehdotuksen perustelut
2 §. Soveltamisala. Pykälää muutettaisiin niin, että sen 2 momentti poistettaisiin. Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan myös kunnalliseen turvakotiin ja kunnalliseen turvakotipalvelun tuottajaan. Tämä on itsestään selvää, minkä vuoksi säännös poistettaisiin tarpeettomana.
7 §.Turvakodin henkilöstö ja sen kouluttaminen. Voimassa olevassa 7 §:ssä säädetään THL:n tehtävistä. Esityksen mukaan vastaavista asioista säädettäisiin jatkossa muissa pykälissä, joten 7 § ja sen otsikko muutettaisiin koskemaan turvakodin henkilöstöä ja sen kouluttamista.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ensinnäkin siitä, että turvakodilla on oltava vastuuhenkilö sekä tarpeellinen määrä tuki- ja ohjaustyötä tekevää henkilöstöä. Vaatimus ei ole uusi, sillä voimassa olevan 9 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan THL:n ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa on sovittava turvakodin vastuuhenkilöstä ja muusta henkilöstöstä sekä henkilöstömäärän mitoituksesta.
Turvakodin vastuuhenkilö vastaa turvakodin asiakastyöstä. Tuki- ja ohjaustyötä tekevä henkilöstö puolestaan tekee esimerkiksi turvakodin päivittäistä kriisi- ja auttamistyötä.
Lisäksi pykälän 1 momentin mukaan turvakodin henkilöstöllä olisi oltava koulutusta, työkokemusta ja perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön. Säännös vastaisi pääosin voimassa olevan 8 §:n 3 momentin ensimmäistä virkettä. Toisin kuin voimassa olevassa 8 §:n 3 momentissa, esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta säädettävän siitä, että henkilöstöön tulee kuulua tarpeellinen määrä eri ammattiryhmien edustajia ja että henkilöstöön voi kuulua erityisasiantuntijoita riippuen siitä, mikä kriisityön erityisalue on palveluntuottajan erityisalaa. Henkilöstön pätevyysvaatimuksista on määrä jatkossakin säätää valtioneuvoston asetuksella, eikä turvakotipalveluja ole tarkoitus suunnata esimerkiksi tiettyyn ikäryhmään.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin turvakodin henkilöstön kouluttamista koskeva säännös. Voimassa olevan 9 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan THL:n ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa on sovittava turvakotihenkilöstölle järjestettävästä koulutuksesta. Lisäksi turvakotiasetuksen 2 §:ssä säädetään edellä mainitusti turvakotihenkilöstön kouluttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan, että THL järjestäisi valtakunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuottajille. THL on jo tähän asti järjestänyt koulutusta lasten kanssa tehtävästä työstä yhteistyössä muiden tahojen kanssa, ja lähisuhdeväkivallasta ja kriisityöstä kouluttaminen on suunnitteilla. Kouluttamista näistä aihealueista olisi perusteltua jatkaa myös tulevaisuudessa. Lisäksi palveluntuottajan olisi säännöksen mukaan huolehdittava riittävän täydennyskoulutuksen, kuten turvallisuuskoulutuksen, järjestämisestä henkilöstölleen. Tällä hetkellä turvallisuuskoulutuksesta säädetään turvakotiasetuksen 2 §:ssä.
Pykälän 3 momentissa olisi asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä turvakodin henkilöstön pätevyysvaatimuksista.
8 §.Turvakotipalvelun tuottajan valinta ja valintaa koskeva päätös. Voimassa oleva 8 § koskee turvakotipalvelun tuottamiselle asetettavia edellytyksiä. Pykälää ja sen otsikkoa muutettaisiin koskemaan turvakotipalvelun tuottajan valintaa koskevia kriteerejä. Lisäksi pykälässä säädettäisiin siitä, mitä seikkoja valintaa koskevasta päätöksestä tulee ilmetä.
Pykälän 1 momentin mukaan THL valitsisi avoimen haun kautta tarpeellisen määrän turvakotipalvelun tuottajia siten, että eri puolilla maata on saatavilla riittävästi turvakotipalveluja. Lailla pyritään turvaamaan laadukkaat turvakotipalvelut ympäri Suomen, minkä vuoksi THL:n tulisi uusia palveluntuottajia valitessaan kiinnittää huomiota etenkin niihin alueisiin, joilta turvakotipalvelut tällä hetkellä puuttuvat tai joissa turvakotien paikkamäärät ovat tarpeeseen nähden alimitoitettuja. Uusi avoin haku tulisi kyseeseen esimerkiksi silloin, kun turvakotitoimintaan osoitetaan lisää määrärahaa tai kun jokin palveluntuottaja lopettaa toimintansa.
Ehdoton edellytys yksityisen toimijan valitsemiselle palveluntuottajaksi olisi jatkossakin se, että toimijalla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettu lupa. Nykyiseen tapaan julkiselta toimijalta ei lupaa vaadittaisi. Voimassa olevan 8 §:n 2 momentin mukaan kunnallista palveluntuottajaa koskevat samat edellytykset turvakotipalvelun tuottamiseen kuin yksityisiä toimijoitakin. Vastaavaa säännöstä ei otettaisi ehdotettavaan lakiin, mutta on selvää, että mainittua lupaa lukuun ottamatta julkisia ja yksityisiä turvakotipalvelun tuottajia koskisivat samat edellytykset.
Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin lisäksi ne seikat, joihin THL:n tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluntuottajaa valitessaan. Luettelon 1 kohdan mukaan huomiota tulisi kiinnittää ensinnäkin palveluntuottajaksi hakevalla olevaan kokemukseen ympärivuorokautisen sosiaali- tai terveyspalvelun tuottamisesta sekä kriisityöstä ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä. Lisäksi 2 kohdan mukaan huomiota kiinnitettäisiin toimintaan tarkoitettujen tilojen sijaintiin sekä tarkoituksenmukaisuuteen turvakotipalveluiden tuottamisen kannalta. Huomioon otettavia seikkoja olisivat esimerkiksi rakennuksen tekninen turvallisuus sekä esteettömyys ja tilojen viihtyisyys.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin seikoista, joiden olisi käytävä ilmi palveluntuottajan valintaa koskevasta päätöksestä. Asiat ovat osittain samoja kuin ne, joista voimassa olevan turvakotilain 9 §:n 2 momentin mukaan on sovittava THL:n ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa.
9 §.Turvakotipalvelun tuottamisen lopettaminen. Voimassa oleva 9 § koskee turvakotipalvelun tuottamista koskevia sopimuksia, joita THL ei esityksen mukaan enää jatkossa tekisi palveluntuottajien kanssa. Sopimusten sijaan pykälässä ehdotetaan säädettävän turvakotipalvelun tuottamisen lopettamista koskevasta päätöksestä. Pykälä ei koskisi valtionavustuksen maksamisen lopettamista tai valtionavustuksen takaisinperintää, joista säädetään valtionavustuslaissa.
Pykälän 1 momentti koskisi tilannetta, jossa turvakotipalvelun tuottaja päättäisi lopettaa toimintansa. Palveluntuottajan olisi ilmoitettava asiasta THL:lle viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan suunniteltua lopettamista. Näin THL:lle jäisi riittävästi aikaa uuden palveluntuottajan hakemiseen. Palveluntuottajan ilmoituksen johdosta THL tekisi päätöksen, jossa todettaisiin toimijan oikeuksien ja velvollisuuksien lakkaaminen ja päätettäisiin esimerkiksi siitä, onko ennakkoon myönnettyä korvausta palautettava THL:lle. Palveluntuottajan tämän lain mukaisella velvollisuuksilla tarkoitetaan ensi sijassa turvakotipalvelun tuottamista ja oikeuksilla valtion varoista maksettavaa korvausta tätä toimintaa varten.
Pykälän 2 momentissa puolestaan säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä THL voisi päättää lopettaa palveluntuottajan käyttämisen. Tähän edellytettäisiin merkittäviä puutteita tai laiminlyöntejä palveluntuottajan toiminnassa sekä sitä, että palveluntuottaja ei korjaisi toiminnassaan olevia puutteita kirjallisista huomautuksista huolimatta. Tällaisessa tilanteessa THL voisi, luonnollisesti palveluntuottajaa ensin kuultuaan, päättää että toimijan oikeudet ja velvollisuudet turvakotipalvelujen tuottajana lakkaisivat. Samalla päätettäisiin korvauksesta ja sen mahdollisesta takaisinperinnästä. THL:n päätös tulisi voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
10 §.Turvakotipalvelun tuottajalle myönnettävä korvaus. Pykälä koskisi turvakotipalvelun tuottajalle valtion varoista maksettavaa korvausta samoin kuin voimassa oleva 10 §. Pykälän sisältöä kuitenkin muutettaisiin, sillä THL ei enää tekisi palveluntuottajien kanssa sopimuksia. Lisäksi erityisistä korvauksen jakoperusteista luovuttaisiin. Myös pykälän otsikkoa tarkistettaisiin.
Pykälän 1 momentin mukaan THL jakaisi korvausta niille palveluntuottajille, jotka se on valinnut 8 §:n mukaisesti. Korvaus maksettaisiin ennakkona, kuten on myös voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan, ja se olisi riippuvainen valtion talousarvioon turvakotipalvelujen tuottamista varten varatusta määrärahasta.
Valtionavustuksin rahoitetut turvakotipalvelut koskisivat ainoastaan ympärivuorokautisen toiminnan puitteissa tapahtuvaa palvelua, kuten nykyisinkin. Valtionavustuksen täytyy kohdistua aitoihin kustannuksiin, joita ei kateta muulla rahoituksella. Esimerkiksi pienet lahjoitukset eivät kuitenkaan vaikuta valtionavustuksen määrään, kunhan kirjanpidossa selvitetään lahjoituksen määrä ja lahjoituksen kohdentuminen muihin kuin valtionavustuksella katettaviin kustannuksiin.
Pykälän 2 momentissa olisi informatiivinen viittaus valtionavustuslakiin. Korvaukseen sovellettaisiin siten kaikkia valtionavustuslain säännöksiä. Tämä olisi muutos voimassa olevaan 13 §:n 1 momenttiin nähden, sillä kyseisen säännöksen mukaan sovellettavaksi tulevat vain tietyt valtionavustuslain säännökset. Valtionavustuksen saajana pidettäisiin turvakotipalvelun tuottajaa, kuten voimassa olevan 13 §:n 2 momentin mukaan. Pykälässä kuitenkin säädettäisiin voimassa olevasta 13 §:n 2 momentista poiketen, että valtionapuviranomaisena pidettäisiin THL:ää eikä STM:ää.
Pykälän 3 momentin mukaan turvakotipalvelun tuottajan olisi järjestettävä kirjanpitonsa siten, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata.
11 §.Korvauksen käyttöä koskeva selvitys sekä korvauksen palauttaminen ja uudelleen jakaminen. Ehdotettu pykälä vastaisi sisällöltään pääosin voimassa olevan turvakotilain 11 §:ää. Pykälän otsikkoon tehtäisiin kielellinen tarkistus.
Pykälän 1 momentin mukaan palveluntuottajan tulisi antaa THL:lle vuosittain edellistä varainhoitovuotta koskeva selvitys turvakotipalvelun tuottamisesta ja siitä aiheutuneista kustannuksista sekä saadun korvauksen käytöstä. Lisäksi uutena asiana säädettäisiin siitä, että selvitykseen olisi liitettävä tilinpäätös, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta sekä tilintarkastuskertomus. Jo nyt THL on korvauksen käyttöä koskevissa ehdoissaan vaatinut palveluntuottajilta tilitystä ja toimintakertomusta edelliseltä vuodelta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin käyttämättä jääneen korvauksen palauttamisesta THL:lle. Myös voimassa olevan lain mukaan käytännössä edellytetään käyttämättä jääneen korvauksen palauttamista, mutta asiasta ehdotetaan säädettävän laissa nimenomaisesti. Palveluntuottajan olisi palautettava mahdollinen ylijäänyt osuus THL:lle viimeistään, kun palveluntuottaja antaa THL:lle vuosittaisen selvityksen. Lisäksi sovellettavaksi tulisi valtionavustuslain 20 §, jonka mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. THL voisi myös voimassa olevan lain 10 §:n 2 momenttia vastaavasti jakaa palautuneet kustannukset sellaisille palveluntuottajille, joiden saama korvaus on ollut aiheutuneisiin kustannuksiin nähden liian vähäinen. Toisin kuin voimassa olevassa 10 §:n 2 momentissa, laissa ei enää säädettäisi siitä, että STM päättää jakamatta jääneen osuuden uudelleen jakamisesta.
Pykälän 3 momentissa olisi nykyistä 11 §:n 3 momenttia pääosin vastaava asetuksenantovaltuus, jonka mukaan tarkempia säännöksiä selvityksen sisällöstä ja ajankohdasta sekä edellytyksistä korvauksen palauttamiseksi ja uudelleen jakamiseksi voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Toistaiseksi turvakotiasetuksessa ei ole säädetty näistä asioista, mutta ehdotetun lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa olisi perusteltua säätää ainakin selvityksen antamisen ajankohdasta.
12 §.Viranomaiset. Pykälän otsikkoa muutettaisiin, mutta pykälä koskisi jatkossakin eri viranomaisten rooleja turvakotitoiminnassa. Pykälän 1 momentin mukaan turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluisivat STM:lle. Toisin kuin voimassa olevan turvakotilain 12 §:n 1 momentin mukaan, toiminnan yleisen valvonnan ei enää ehdoteta kuuluvan STM:lle. Jos STM havaitsisi toiminnassa epäkohtia, niihin puututtaisiin ohjauksen keinoin.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin THL:n roolista, johon kuuluisivat turvakotitoiminnan ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen. Sen lisäksi, että THL:lle kuuluisivat turvakotipalvelun tuottajien valinta ja kouluttaminen sekä korvauksen jakaminen, laitos myös neuvoisi palveluntuottajia turvakotilakia koskevien kysymysten tulkinnassa ja turvakotipalvelun käytännön toteuttamisessa, laatisi turvakotipalveluja koskevia ohjeistuksia ja laatusuosituksia, käynnistäisi tarpeellisia pilottihankkeita toiminnan kehittämiseksi sekä seuraisi, että lakia sovelletaan yhdenmukaisesti eri puolilla maata.
Pykälän 3 momentti koskisi turvakotitoiminnan valvontaa ja vastaisi pääosin voimassa olevan turvakotilain 12 §:n 3 momenttia.
13 §.Muutoksenhaku. Voimassa oleva 13 § koskee valtionavustuslain soveltamista. Asiasta ehdotetaan säädettävän 10 §:n 2 momentissa, ja ehdotettu 13 § puolestaan koskisi muutoksenhakua, josta turvakotilaissa ei nykyisellään ole sääntelyä.
THL:n 8—11 §:n nojalla tekemät päätökset liittyvät valtionavustuslain mukaisiin korvauksiin. Korvausta koskeva 10 §:n mukainen päätös tehtäisiin valtionavustuslain mukaisesti, ja esimerkiksi 8 §:ssä tarkoitettu palveluntuottajan valintaa koskeva päätös voitaisiin tehdä samalla kertaa. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että kaikkiin päätöksiin sovellettaisiin samoja muutoksenhakusäännöksiä.